Ti 11.04.2006 @ 09:08admin

Tervetuloa Venukseen!

Kohta se alkaa. Olen jo nakutettuna netin ääressä seuraamassa miten Euroopan avaruusjärjestön Venus Express -luotain saapuu perille pilvien peittämää naapuriplaneettaamme kiertämään nyt tiistaina aamupäivällä.

Lennonjohto aloitti valmistautumisen Venuksen radalle asettumiseen jo lauantaina, ja monimutkainen radalleasettumismanöveeri huipentuu seuraavien tuntien aikana, kun Venus Expressin rakettimoottori syttyy, hidastaa luotaimen vauhtia ja Venus nappaa luotaimen kiertoradalleen.

Kaikki tapahtuu tässä vaiheessa jo automaattisesti ja lennonjohdon - ja meidän muidenkin - pitää oikeastaan vain seurata tapahtumia ja odottaa viestiä Venuksesta 125 miljoonan kilometrin päästä tänään puoliltapäivin.

Tarkkaan ottaen aikataulu on seuraava (ajat ovat hetkiä, jolloin radiosignaali luotaimesta saapuu Maahan, eli oikeasti kaikki tapahtuu seitsemisen minuuttia aikaisemmin):

Klo 09.03 (Suomen aikaa)
Venus Express aloittaa noin puoli tuntia kestävän kääntymisensä asentoon, missä sen päämoottori osoittaa suoraan menosuuntaan. Kun moottori puskee vauhtia vastaan, se hidastaa luotaimen vauhtia (joka on nyt noin 29 000 km/h). Samalla luotaimen suuri antenni kääntyy pois Maahan osoittavasta suunnasta, joten luotain siirtyy käyttämään laajempikeilaista, mutta pienempitehoista antennia.

Klo 10.17
Luotaimen ohjausrakettimoottorit syttyvät ja aloittavat luotaimen vauhdin hidastamisen. Kunhan parin minuutin jälkeen päämoottorin polttoaine on asettunut tasaisesti putkiin syntyneen hidastuvuuden vaikutuksesta, syttyy se 50-minuuttiseen polttoon. Polton aikana luotaimen nopeus hidastuu noin 15%.

Klo 10.45
Venus Express joutuu radallaan Venuksen taakse ja radioyhteys Maahan katkeaa. Luotaimen antenni lähettää radalleasettumisen aikana signaalia, jota kuuntelemalla lennonjohto voi seurata nopeuden hidastumista.

Klo 10.55
Luotain tulee taas esiin planeetan takaa ja lennonjohto kuulee heti yhteyden muodostumisen jälkeen miten luotaimen poltto on onnistunut. Moottori toimii vielä yli kymmenen minuutin ajan tämän jälkeen.

Klo 11.07
Päämoottori sammuu ja luotaimen pitäisi olla soikealla radalla Venuksen ympärillä

Klo 11:10
Lennonjohto ilmoittaa virallisesti miten radalleasettuminen on onnistunut

Klo 12.07
Venus Express muuttaa asentoaan ja sen suurtehoantenni kääntyy taas osoittamaan kohti Maata. Käyttöön otetaan nyt toinen kahdesta suurtehoantennista, ja se lähettää Maahan tietoja luotaimen teknisestä tilasta ja ratapolton onnistumisesta.

Klo 12:12
Ensimmäiset tiedot saapuvat. Lennonjohto pystyy määrittämään saman tien luotaimen kiertoradan tarkasti. Sen pitäisi olla ellipsin muotoinen rata, jonka kiertoaika Venuksen ympäri on yhdeksän Maan vuorokautta, lähin piste noin 400 kilometrin päässä planeetan pinnasta ja kaukaisin piste peräti 350 000 kilometrin päässä.

Lisäys iltapäivällä:
Kaikkihan sujui hyvin. Moottori toimi, se hidasti menoa suunnitellulla tavalla ja luotain otti yhteyden Maahan juuri silloin kun pitikin. Kriittiset hetket eivät kuitenkaan ole vielä ohi, mutta suurin jännitys purkaantui jo hieman yli klo 11 aamupäivällä; nyt luotain hivutetaan lopulliselle radalleen seitsemän suuren ratamuutoksen avulla ja samalla se aloittaa jo Venuksen tutkimisen. Koska lopullisella radalla keskitytään tarkkoihin havaintoihin, eivät luotaimen kamerat näe enää silloin kerralla koko planeetan pintaa. Siksi tämän väliaikaisen radan kauimmaksi Venuksesta ulottuvat kohdat käytetään hyväksi kuvaamiseen, ennen kaikkea pilvipeitteen pyörimisen tutkimiseen. Tutkimustoiminta alkaa jo huomenna keskiviikkona illalla.

Nyt on muuten hyvä röyhistää eurooppalaista rintaa, sillä ESA on ainoa maailman avaruusjärjestöistä, joka tutkii samanaikaisesti Maan lisäksi Kuuta, Marsia, Saturnusta ja Venusta. Lisäksi vielä voi laskea mukaan kohti komeettaa lentävän Rosetta-luotaimen.

0 kommenttia

Tieteen stiiknafuuliaa

Jari Mäkinen on vapaa tiedetoimittaja ja keskenkeittoinen tähtitieteilijä, joka on ollut varsin läheisesti tekemisissä YLEn kanssa 1980-luvun lopulta alkaen (jopa ihan työssä vuosien ajan) - ensin radiossa, sitten televisiossa ja sitten molemmissa. Tässä blogissa hän käsittelee tiedettä omasta näkökulmastaan ja se on suunnattuna hyvin usein ulos avaruuteen, tai ainakin ylöspäin. Tällä haavaa hän asustaa ulkomailla ja tekee silloin tällöin juttuja Prisma Studioon ja Tiedeykköseen.

Blogiarkisto

2006

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu