Ti 11.11.2008 @ 00:31admin

Phoenix on hiljentynyt

Marsin pohjoisnavan tuntumassa toukokuun lopusta mittauksia tehnyt ja maisemaa kuvannut Phoenix-laskeutuja on vaiennut. Viimeinen signaali siltä saatiin marraskuun 2. päivänä.

Kun Phoenix laskeutui toukokuussa, oletettiin sen toimivan punaisen planeetan pinnalla kolmen kuukauden ajan, mutta luonnollisestikin tutkijat toivoivat sille pitempää ikää. Ennuste oli kuitenkin alusta alkaen synkkä, sillä laskeutumispaikka sijaitsi samoilla seuduilla Marsissa kuin Enontekiö sijaitsee maapallon pinnalla. Kun kesä vaihtui syksyksi ja edelleen talveksi (jotka juuri nyt Marsin pohjoisalueella ovat menneet samaa tahtia Maan kanssa), Auringon valon määrä väheni joka päivä, lämpötila laski ja niinpä joka päivä aurinkopaneelien tuottaman sähkön voimin sinnittelevä laite sai ladata yhä enemmän akkujaan tehdäkseen yhä vähemmän työtä.

Lopulta lokakuussa nousivat pölymyrskyt, jotka löivät viimeisen naulan arkkuun. Phoenix oli ensin parin päivän ajan hiljaa, kunnes sen heikko signaali kuultiin, mutta marraskuun alun jälkeen se ei ole enää lähettänyt viestejä. Niinpä lennonjohto katso sen hiljentyneen, mutta jatkaa kaikelta varalta kuuntelua vielä jonkin aikaa. Samoin kevään koittaessa siihen koitetaan saada uudelleen yhteyttä - periaatteessa laite alkaa automaattisesti lähettää hereilläolosignaalia, kun sähköä on riittävästi, mikäli se on vain toimintakunnossa.

Kylmä talvi saattaa kuitenkin olla sille liikaa. Lumi tulee peittämään sen ja hautaamaan lähes Maan vuoden ajaksi.

Vaikka Phoenix olisikin nyt kuollut, on sen lähettämien tietojen analysointi vasta alussa. Jo nyt tiedetään, että se laskeutui jääkentän päälle, se onnistui varmistamaan että maaperässä oli jäätä, ja se löysi perkloraattia, mikä sai tutkijat hämilleen. Perkloraattia lukuun ottamatta marsperä osoittautui varsin mukavaksi paikaksi mikrobeille elää.

Phoenix otti yli 25000 kuvaa, joiden joukossa olivat ensimmäiset atomimikroskooppikuvat Maan ulkopuolelta. Se oli työn touhussa 149 kaikista 152 Marsin vuorokaudesta, jotka se vietti punaisen planeetan pinnalla.

Myös suomalaistekoinen painemittari toimi hyvin ja lähetti viimeiseen saakka mittaustietojaan.

Ja toivottavasti työ jatkuu, kun kevät taas koittaa!

1 kommentti

Hejdå! Eräs pieni seikka pisti silmään: "Lumi tulee peittämään sen ja hautaamaan lähes Maan vuoden ajaksi." Lieneekö Marsin talvi kovinkin luminen? ;-)

Tieteen stiiknafuuliaa

Jari Mäkinen on vapaa tiedetoimittaja ja keskenkeittoinen tähtitieteilijä, joka on ollut varsin läheisesti tekemisissä YLEn kanssa 1980-luvun lopulta alkaen (jopa ihan työssä vuosien ajan) - ensin radiossa, sitten televisiossa ja sitten molemmissa. Tässä blogissa hän käsittelee tiedettä omasta näkökulmastaan ja se on suunnattuna hyvin usein ulos avaruuteen, tai ainakin ylöspäin. Tällä haavaa hän asustaa ulkomailla ja tekee silloin tällöin juttuja Prisma Studioon ja Tiedeykköseen.

Blogiarkisto

2006

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu