Ma 20.02.2006 @ 12:11admin

Haloo, ET?

Jos jokin toinen sivilisaatio soittaa meille vaikkapa huomenna, niin olisi kiva tietää jo etukäteen, mistä kosminen puhelu todennäköisimmin tulee. Tai jos haluamme itse ottaa selvää naapureistamme avaruudessa, niin tietäisimme minne huhuilla. Tässä auttaa tähtitieteilijä Margaret Turnbull: hän on kartoittanut asiaa listaamalla kymmenen lähellä meitä olevaa tähteä, joita mahdollisesti kiertävillä planeetoilla voisi olla älyllistä elämää. Hän esitteli listansa parhaillaan St. Louisissa, Yhdysvalloissa, meneillään olevassa suuressa tiedekokouksessa.

Maapallo on pieni sinivihreä planeetta, joka kiertää tavallista taivaan tähteä Linnunradaksi kutsutun kotigalaksimme erään kierteishaaran ulkolaidalla. Kaikkiaan Linnunradassa on noin 200 000 miljoonaa tähteä, ja vaikka elämän kehittyminen olsi erittäin harvinaista, olisi varsinainen ihme, ettei elämää olisi muualla omassa galaksissamme.

Linnunrata puolestaan kuuluu paikalliseen galaksiryhmään, jossa on 15 muuta galaksia (muun muassa Andromeda) ja tämä galaksijoukko kuuluu puolestaan suuremman joukkoon, jossa on tuhatkunta galaksia. Mutta tuskin tässä kuitenkaan kannattaa ajatella omaa Linnunrataamme kauemmaksi, sillä tällä haavaa emme pysty millään kuvittelemaankaan tapoja, joilla voisimme havaita lähitienoitamme kauempaa planeettoja. Yhteydenpito nillä olevien elämänmuotojen kanssa olisi sitten vieläkin hankalampaa.

Washingtonissa olevan Carnegie-instituutin tutkijan Margaret Turnbullin listassa onkin siten vain lähinaapureitamme, eli muutamien kymmenien valovuosien päässä meistä sijaitsevia tähtiä. Niitäkin on kaikkiaan 17 129, joista Turnbull raakkasi ensiksi pois tähdet, jotka eivät olisi sopivia elämän kehittymiselle. Tähden pitäisi olla vähintään 3 miljardia vuotta vanha, jotta sitä kiertävät planeetat ennättävät tasaantua ja niiden pinnalle ehtisi kehittyä elämää. Monet tähdet ovat ns. muuttuvia tähtiä, joiden kirkkaus vaihtelee elämän kannalta liikaa ja jotka ovat liian lyhytikäisiä. Yli puolitoista kertaa Aurinkoamme raskaammat tähdet loistavat myös liian lyhyen aikaa.

Koska todennäköisesti miltei jokaisen tähden ympärille kehittyy jonkinlaisia planeettoja, Turnbull poimi tähtijoukosta esiin erityisesti sellaisia tähtiä, jotka ovat tarpeeksi metallipitoisia, jotta niillä voisi olla maankaltaisia rautasydämisiä planeettoja. Jos tähtienvälinen kaasupilvi, josta tähti muodostuu, ei sisälltä tarpeeksi rautaa, on hyvin epätodennäköistä, että rautaa riittäisi planeetoille. Turnbull laittoi rajaksi 50% Auringon sisältämästä raudasta: jos metallia on vähemmän, tähti putosi listalta.

Oikeastaan kriteerit elämän synnylle ovat varsin yksinkertaiset: pitää olla pitkäikäinen, tasaisesti loistava tähti, sitä sopivalla etäisyydellä kiertävä elämän kannalta sopiva planeetta. Planeettahavaintojen puutteessa Turnbull koitti siis etsiä mahdollisimman sopivat tähdet, jotta kokonaisuus toimisi.

Kaikkein kiinnostavimmaksi tähdeksi nousi lopulta hyvin paljon Aurinkoa muistuttava tähti 26 valovuoden päässä. Ajokoirien tähtikuviossa sijaitsevalta beta CVn-tähdeltä ei ole toistaiseksi löytynyt planeettoja, mutta toistaiseksi olemme pystyneet havaitsemaan vain suhteellisen suuria planeettoja, ja niitäkin vain epäsuorin menetelmin. Siksi Turnbull ehdottaa, että beta CVn otettaisiin nyt erikoistarkkailuun ja siltä koitettaisiin etsiä planeettoja parhain käytössä olevin menetelmin.

Seuraavana listalla on HD 10307, toinen auringonkaltainen tähti 42 valovuoden päässä. Kolmantena on hieman kauempana sijaitseva HD 211415. Kaksi seuraavaa tähteä ovatkin jo astronomipiireissä kuuluisia: Skorpionin tähdistössä sijaitseva 18 Sco on liki identtinen Aurinkomme kanssa ja planeettaetsijöiden vakikohde, kun taas Pegasuksessa oleva 51 Pegasus oli ensimmäinen tähti, jonka ympäriltä havaittiin planeettoja. Vuonna 1995 sitä kiertämästä löydettiin Jupiterin kokoinen planeetta, mutta kuten omassa aurinkokunnassamme, on täälläkin Jupiterin lisäksi paljon muitakin planeettoja.

Listauksen lukeminen on – kuten varmasti sen tekeminenkin – kiinnostavaa myös siksi, että se näyttää hyvin kuinka erinomainen emotähti Aurinko on ja kuinka täydellinen planeetta Maa on elämän kannalta. Listaus toki on tehty tästä näkökulmasta, eli lähtökohdaksi on otettu juuri Maa ja meidän kaltainen elämä, mutta ne ovat toistaiseksi ainoat tuntemamme esimerkit elämästä avaruudessa.

Mitä taas tulee elämän etsimiseen avaruudesta yleisesti, niin se on tyypillisesti juuri sellaista toimintaa, joka ei tuota senttiäkään rahaa, mutta joka kuitenkin on tärkeää yleisesti ihmisyyden kannalta. Koska kosmisesti mitattuna oma taloudellinen aktiviteettimme maapallon pinnalla on tyhjänpäiväistä nypertämistä ja esimerkiksi kaikki koskaan tuottamamme energia on vähemmän kuin Aurinko sylkee avaruuteen keskikokoisessa protuberanssissa, eipä meille oikein jää juuri muuta pitkällä tähtäimellä mielekästä tehtävää kuin luonnon ja oman itsemme salaisuuksien selvittäminen.

Tai tietysti voisi ajatella, että saisimme yhteyden kosmisiin naapureihimme, jotka ovat meitä edellä tekniikassa ja tieteessä, ja he kertoisivat meille heti miten esimerkiksi energiaa tehdään helposti ja saasteettomasti, miten autot saadaan lentämään, kuinka kasvihuoneilmiö pysäytetään ja kuinka tietokoneiden teho saadaan miljoonakertaistumaan kätevästi, niin tietysti sitten saisimme tähtietsintäänkin käytetyt rahat korkojen kanssa takaisin. Niin, ja kertoisivat vielä miten elää rauhassa ja sovussa – edes täällä maapallolla.

* * *

Turbull on muuten ruotinut tähtiä jo pitkään. Edellisen kerran hän pohti asiaa julkisesti vuonna 2003 yhdessä SETI-ohjelman vetäjän Jill Tarterin kanssa. Sen perusteella Astrobiology Magazine kirjoitti kiinnostavan jutun HabStars: Speeding Up In the Zone, joka tarjoaa hyvää taustatietoa myös tähän uuteen tähtilistaukseen.

0 kommenttia

Tieteen stiiknafuuliaa

Jari Mäkinen on vapaa tiedetoimittaja ja keskenkeittoinen tähtitieteilijä, joka on ollut varsin läheisesti tekemisissä YLEn kanssa 1980-luvun lopulta alkaen (jopa ihan työssä vuosien ajan) - ensin radiossa, sitten televisiossa ja sitten molemmissa. Tässä blogissa hän käsittelee tiedettä omasta näkökulmastaan ja se on suunnattuna hyvin usein ulos avaruuteen, tai ainakin ylöspäin. Tällä haavaa hän asustaa ulkomailla ja tekee silloin tällöin juttuja Prisma Studioon ja Tiedeykköseen.

Blogiarkisto

2006

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu