Laitoshoidossa kasvaneilla lapsilla on aivoissa vähemmän harmaata ja valkeaa ainetta kuin kotioloissa kasvaneilla lapsilla. Aivojen valkea aine voi kuitenkin elpyä normaalille tasolle sijaishoitoon päässeillä. Havainnon teki yhdysvaltalainen tutkimusryhmä, joka vertasi romanialaisia lapsiryhmiä.

Aivoissa on sekä harmaata että valkeaa ainetta. Harmaata ainetta on aivojen aivokuoressa, selkäytimessä ja pieninä tumakkeina aivojen sisemmissä osissa. Loput aivoista on valkeaa ainetta. Valkealla aineella on osuutta niin oppimisessa kuin aivojen toimintahäiriöissä. Se on välittäjäaine, joka vastaa aivojen eri alueiden välisestä kommunikaatiosta.

Tutkimusryhmä vertasi miten aivojen rakenne ja toiminta erosivat kolmella romanialaisella lapsiryhmällä: Ensimmäisessä ryhmässä oli lapsia, jotka oli kasvatettu tavalliseen tapaan perheessä. Toisessa ryhmässä lapset oli kasvatettu laitoksissa, siis orpokodeissa. Kolmannessa ryhmässä lapset olivat aluksi olleet orpokodissa, mutta he olivat päässeet sattumanvaraisella valinnalla sijaisperheisiin, kun he olivat 6-31 kuukauden ikäisiä. 

Tutkijat vertasivat kolmen ryhmän aivoja rakenteellisen magneettikuvauksen ja aivosähkökäyrien avulla. Lapsia tutkittiin kolmeen otteeseen neljävuotiaiksi asti, ja myöhemmin 8-11-vuotiaina. Lapsilla, jotka olivat eläneet elämänsä alkuvuodet laitoksissa, oli myöhemmin aivoissa vähemmän valkeaa ainetta kuin lapsilla, jotka olivat kasvaneet tavanomaisessa kotiympäristössä. Sen sijaan lapsilla, jotka olivat päässeet sijaisperheiseen, aivojen valkean aineen määrä ei eronnut merkittävästi niistä lapsista, jotka olivat olleet perheympäristössä syntymästään saakka. 

Aikaisemmissa tutkimuksissa on löydetty, että laitosympäristössä kasvaneilla lapsilla on huomattavasti vähemmän harmaata ainetta aivokuoressa. Harmaan aineen suhteen ei ole havaittu elpymistä, vaikka elinympäristö olisi parantunut.

Tutkimus korostaa sijaisperheiden suurta merkitystä lapsen aivotoiminnan kehityksessä. Unicefin mukaan ainakin 8 miljoonaa lasta maailmassa elää laitoksissa. Laitosympäristössä kasvaneilla lapsilla on muita lapsia useammin kognitiivisia ja kielellisiä ongelmia. Laitoshoito on myös liitetty erilaisiin kehityksellisiin ongelmiin kuten tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ADHD:seen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen hankaluuksiin.

Lue lisää tutkimuksesta tästä.

Ilmaston lämpeneminen lisää sään ääri-ilmiöiden, kuten erityisen kuumien ja pitkien helleaaltojen todennäköisyyttä ympäri maailmaa. Koska äärisää voi aiheuttaa ongelmia, sään ennustamisesta tulee yhä tärkeämpää.

Tavallista kuivempi maa voi ennakoida poikkeuksellisen lämmintä ajanjaksoa eri puolilla maailmaa alueiden lämpimimpinä kuukausina. Tähän tulokseen ovat tulleet sveitsiläisen Institute for Atmospheric and Climate Sciencen tutkijat.

Tutkimuksen mukaan todennäköisyys keskimääräistä useampiin kuumiin päiviin on korkea kuivan sään jälkeen ja matala kostean sään jälkeen. Sama löydös tehtiin suuressa osassa maailmaa, mukaan lukien Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa ja osissa Kiinaa.

Aikaisemmin vastaavia tuloksia on saatu erillisiltä alueilta, muttei samassa globaalissa mittakaavassa. Tutkijoiden mukaan kuumien säiden ennustusta voitaisiin parantaa huomattavasti, jos maan kosteutta mitattaisiin lämpimimpinä kuukausina.

Viime viikolla julkistettiin kaksi tutkimusta, jotka muuttavat Amerikan historiankirjat. 

Pitkään on ajateltu, että Amerikan asuttivat ainakin noin 13 000 vuotta sitten Clovis-kulttuuriin kuuluneet paleointiaanit, jotka saapuivat Siperian ja Alaskan välissä olleen maasillan kautta. On uskottu, että kaikki Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikan alkuperäiskansat olisivat näiden ensimmäisten tulijoiden jälkeläisiä.

Bostonin Harvard Medical Schoolissa tehty uusi, aikaisempaa yksityiskohtaisempi DNA-tutkimus kuitenkin osoittaa, että alkuperäisasukkaat tulivatkin Siperiasta kolmessa erässä eikä yhdellä kertaa. Tulokseen tultiin tutkimalla DNA-näytteitä, joita oli saatu 52 alkuperäiskansalta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikasta sekä Grönlannista. Tutkijat vertasivat näytteitä myös Siperiasta saatuihin DNA-näytteisiin.

Kaikilla Amerikkojen ja Grönlannin alkuperäiskansoilla oli yhteistä perimää, eli kaikki olivat samojen asuttajien jälkeläisiä. Perimässä löytyi kuitenkin merkkejä myös kahdessa muussa muuttoaallossa tulleista Amerikan asuttajista.

Tutkimus ei pysty paljastamaan, milloin nämä muuttoaallot olisivat tapahtuneet. Osa arkeologeista on väittänyt, että Amerikoissa oli ihmisiä jo ennen Clovis-kulttuurin paleointiaaneja. Viime viikolla julkaistussa toisessa, erillisessä tutkimuksessa väite aiemmista asuttajista on todistettu oikeaksi. 

Yhdysvaltalaiset, brittiläiset ja tanskalaiset tutkijat löysivät Oregonin osavaltiossa sijaitsevista Paisley-luolista laava- ja ränikivestä tehtyjä esineitä sekä kuivuneita ihmisten ulosteita, jotka kuuluvat muiden kuin Clovis-kulttuurin ihmisille. Löydetyt keihäänkärjet ovat täysin erilaisia kuin Clovis-kulttuuriin yhdistetyt keihäänkärjet; ja ulosteiden DNA-tutkimus osoitti, että ulosteet eivät olleet Clovis-kulttuurin jäseniltä. Radiohiiliajoitus paljasti, että löydökset ovat yhtä vanhoja tai todennäköisesti vielä vanhempia kuin Clovis-kulttuuriin liittyvät arkeologiset löydökset. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että ne ovat jopa yli tuhat vuotta Clovis-löydöksiä vanhempia.

Spraymaalilla maalattavat litteät paristot voivat tulevaisuudessa haastaa perinteiset paristot. Tutkijat ovat pitkään yrittäneet kehittää erimuotoisia paristoja, joita voitaisiin käyttää joustavasti erimuotoisiksi suunnitelluissa teknologiatuotteissa. Texasilaisen Rice yliopiston tutkijat ovat nyt onnistuneet kehittämään litiumionipariston, joka voidaan maalata vaikkapa lasille, kylpyhuoneen kaakelille, ruostumattomalle teräspinnalle tai oluttuopin kylkeen.

Perinteisissä litiumioniparistoissa on päällekkäisiä komponenttikerroksia, jotka on kääritty yhdessä rullaksi pariston metallikuoren sisään. Rice yliopiston tutkijat keksivät miten samat viisi komponenttikerrosta voidaan maalata spraymaalilla lähes mille tahansa pinnalle. Erityisen haastavaa ja aikaa vievää oli viidelle komponenttikerrokselle sopivien maalien kehittäminen, yhdisteleminen ja testaus.

Maalattavat paristot voidaan ladata yhä uudestaan käyttäen maalattavia aurinkopaneeleja, joita on kehitetty viime aikoina.