Yle Tiede

Kärpäsenä Europarlamentin käytävillä

Päätin tehdä historiasarjan aiheesta, joka on ehkä historiansa suurimman muutoksen edessä. Tai sitten mikään ei muutu. Sehän tässä jännittävää onkin.

Journalismi on joskus riskibisnestä. Kuka hullu ryhtyy tekemään Euroopan yhdentymisestä radio-ohjelmasarjaa, kun koko EU saattaa hajota taivaan tuuliin ennen kuin ohjelma saa lähetysajan. Vähän sama kuin Anthony Beevor kirjoittaisi Toisen Maailmansodan historian ennen kuin tiedettäisiin, kuka voittaa sodan. En tietenkään ole Anthony Beevor eikä Euroalueen kriisissä ole sentään kyse maailmansodasta. Siitä huolimatta on myönnettävä, että puntti tutisi kun tein haastatteluja.

Kukaan haastateltavistani ei ihmetellyt puuhiani. Jututin historioitsijoita, yhteiskuntatieteilijöitä, poliitikkoja, EU-virkamiehiä jne. Vakuutin itselleni, että koska olen tietoinen mahdollisista mullistuksista, voin tehdä ohjelmaa rauhallisin mielin. Tilanne oli kuitenkin toinen, kuin ennen Berliinin muurin murtumista. Silloin kukaan ei arvannut mitä tapahtuu. Nämä olivat karut reunaehdot Yksi ja monta Eurooppaa -sarjan tekoprosessille.

En lähtenyt tekemään kronologista sarjaa Euroopan Unionin historiasta tai edes sen synnystä. Minua kiinnosti eurooppalaisuus. Se, mitä ihmisten mielissä liikkuu kun he puhuvat Euroopasta ja eurooppalaisuudesta. Aiheen tarkastelupiste Suomi on väistämättä syrjässä Euroopan ytimestä, eikä sitä poliitikkojen puheet muuksi muuta. Me olemme vähäväkinen kansa ja idempänä kuin uskomme. Kuitenkin me haluamme olla eurooppalaisia ja sitten toisaalta … emme halua. Silti kukaan haastateltavistani ei kokenut suomalaisuutta ja eurooppalaisuutta toisiaan poissulkeviksi identiteeteiksi. Identiteetit täydentävät toisiaan ja niitä voi olla monta päällekkäin, kuin sipulissa. Toisaalta halusin tuoda esiin, ettei yksikään kulttuuri tai identiteetti synny tyhjästä. Me olemme kaikki sekarotuisia kulkukoiria, kuten kolmannen osan otsikko kertoo. Olemme vaeltaneet nykyisille asuinsijoillemme kuka mistäkin, eikä meistä kukaan ole syntynyt kiven kolosta suomalaisena tai minkään muunkaan kansallisvaltion kansalaisena.

Pääsin ohjelmanteossa käymään Euroopan Unionin ytimissä, Brysselissä ja Strasbourgissa. Suomen EU-tiedotus järjestää toimittajille työmatkoja Strasbourgin täysintoihin. Neljä päivää parlamentissa oli huikean mielenkiintoinen ja hyödyllinen kokemus. En ole koskaan ollut EU entusiasti puolesta enkä vastaan. Mutta jos on pakko valita, niin olen puolesta. Meppien työstä parlamentissa en ole tiennyt tuon taivaallista. Että mitä se on, edustaa Suomea parlamentissa, jonka pitäisi olla ylikansallinen? Seurattuani istuntoja ja tavattuani melkein kaikki Suomen mepit, täytyy nostaa hattua työlle, jota he siellä tekevät. Vaikka tulokset saattavat tuntua heikoilta ja kaikki Suomessa käyty julkinen keskustelu kohdistuu talouskysymyksiin, parlamentissa käsitellään asioita kaikilta elämän alueilta. Mepin työtä ei voi tehdä ärsyyntymättä aina välillä, totesi Sirpa Pietikäinen. Ärsyyntyminen on merkki demokratiasta, hän jatkoi, ja vertasi Europarlamenttia Serranon perheeseen. Siinä kaikki huutavat välillä yhtä aikaa, mutta lopulta kuitenkin löytyy yhteisymmärrys ja taas mennään eteenpäin, koska kaikki pyrkivät kohti yhteistä hyvää.

Brysselissä kuljin vapaana tutkijana toimivan, kaupungissa jo pitkään asuneen Riitta Oittisen seurassa. Oittinen on erityisen kiinnostunut ilmiöiden visuaalisesta puolesta. Hänellä on mm. erityinen eurokylttien spottaus projekti. Siinä hän kerää vapaaehtoisilta ympäri maailmaa valokuvia erilaisista kylteistä, joihin liittyy sana Euro. Useimmiten Euro-etuliite liittyy Kebab ravintoloihin, mutta sitä on käytetty myös pesulan ja jopa solariumin yhteydessä, kertoo Oittinen. Eurokylttejä käyttävät paljon juuri maahanmuuttajat pienten yritystensä nimissä. On mielenkiintoista pohtia, mitä he sillä tavoittelevat, toteaa Oittinen. Riitta Oittisen matkassa kuljimme paitsi virallisissa EU –kortteleissa myös Brysselin maahanmuuttajien asuttamilla alueilla.

Jos Euroopan Unionin toiminta oli minulle hieman hämärä kokonaisuus ennen työhön ryhtymistä, on se sitä edelleen. EU ei ole yksinkertainen juttu. Mutta mielenkiintoinen se on. Ja paljon arkipäiväisempi, kuin TV-uutisia katsellessa uskoisi.

Radion historiasarja Yksi ja monta Eurooppaa maanantaisin, alkaen 27.8. klo 12.15 - 13.00 YLE Radio 1. Osa 1/6: Mistä on pienet eurooppalaiset tehty? Jaksot tulevat kuunneltaviksi myös Areenaan.

Kategoriat:

Tiedeblogi

Asiasanat:

0 kommenttia

Lähi-idän väkivalta heijastuu lasten käytöksessä

0 kommenttia

Lähi-idän etnis-poliittinen väkivalta lisää väkivaltaa perheissä, kouluissa ja yhteisöissä. Tämä puolestaan kasvattaa lasten aggressiivista käyttäytymistä. Näin paljastuu amerikkalaisten vetämästä kansainvälisestä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa haastateltiin 1500 Lähi-idässä asuvaa lasta ja heidän vanhempiaan kolmeen otteeseen vuoden välein. Mukana oli tasapuolisesti Palestiinassa asuvia arabiperheitä, Israelin juutalaisperheitä ja Israelissa asuvia arabiperheitä. Tutkimuksen alkaessa yksi kolmannes lapsista oli kahdeksanvuotiaita, toinen kolmannes 11-vuotiaita, ja loput olivat 14-vuotiaita.

Lapset ja vanhemmat kertoivat lasten käyttäytymisestä sekä lasten todistamasta tai kokemasta väkivallasta, olipa kyse perhe-, koulu-, asuinalue- tai etnis-poliittisesta väkivallasta. Etnis-poliittisen väkivallan kokemuksiin luettiin mukaan sukulaisen tai perhetutun menetys tai loukkaantuminen väkivaltaisuuksissa sekä turvatarkastusten tai niiden uhan kokeminen. Osa lapsista oli myös nähnyt kidutusta tai kaappauksen.

Tutkimuksen mukaan Lähi-idän poliittinen tilanne lisäsi lasten aggressiivisuutta. Sama tapahtumasarja havaittiin kaikissa kolmessa etnisessä ryhmässä, joita tutkimuksessa tarkasteltiin. Palestiinalaiset lapset olivat kuitenkin suurimmassa riskissä kokea väkivaltaa. He myös käyttäytyivät lapsista aggressiivisimmin. Pojilla oli tyttöjä suurempi riski nähdä tai kokea väkivaltaa ja käyttäytyä aggressiivisesti. Nuoremmat lapset olivat kaikkein herkimpiä väkivallan vaikutukselle.

Tutkimuksesta kerrotaan Child Development -julkaisussa ja siitä voi lukea lisää Science Codexin sivuilta.

Kategoriat:

Asiasanat:

etnis-poliittinen väkivalta

0 kommenttia

Kuuntele Hitin kaava- ohjelma. Hittinä "Aikuinen nainen".

1 kommentti

Hitin kaavan käsittelyssä Paula Koivuniemen kappale ”Aikuinen nainen”.

Tämän hitin kaava on seuraava:

- melodia, hieno sävellys, jossa lyhyet ja pitkät nuotit oikein kutsuvat mukanaan hoilaamaan eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeen.

- sanat, teknisesti täydellinen suoritus, mutta myös sanomaltaan lyömätön. Mehän kaikki olemme aikuisia naisia!

- Paula, ihanan käheä ääni ja niin sopiva esittäjä kappaleelle.

Ohjelma on tässä kuunneltavissa ilman musiikkia. Kuuntele kappale erikseen vaikkapa spotifysta.

Kategoriat:

Asiasanat:

1 kommentti

Jokien vesi voimistaa hirmumyrskyjä

0 kommenttia

Joista meriin virtaava makea vesi voi tehdä trooppisista hirmumyrskyistä entistä voimakkaampia. Tulokseen on tullut ryhmä yhdysvaltalaisia ja kiinalaisia tutkijoita.

Noin 60 prosenttia maailman ihmisistä elää trooppisten hirmumyrskyjen vaivaamilla alueilla. Hirmumyrskyjen kulkusuunta osataan ennustaa tarkasti satelliittiteknologian avulla. Sen sijaan voimakkuutta ei pystytä ennustamaan yhtä tehokkaasti. Tämä vaikeuttaa ihmisille aiheutuvan riskin ennakoimista.

Tiedämme että lämpö ruokkii trooppisia hirmumyrskyjä. Kun myrskyt kulkevat meren yli, ne imevät aluksi lämpöä merestä ja kasvavat voimakkuudeltaan. Hirmumyrskyjen voimistuessa niiden tuulet alkavat sekoittaa toisiinsa lämmintä pintavettä ja sen alla olevaa kylmempää vettä. Tällöin pintavesi viilenee. Merestä nouseva kylmyys jäähdyttää hirmumyrskyjä ja laannuttaa niiden voimaa.

Kansainvälinen tutkijajoukko havaitsi, että voima ei laannu sellaisilla alueilla, joissa meriin virtaa makeaa vettä. Näin käy suurten jokien, esimerkiksi Amatson- ja Gangesjokien, kohdatessa meren. Päinvastoin, näillä alueilla hirmumyrskyt voivat voimistua entisestään.

Tutkijat havaitsivat syyksi voimistumiseen sen, että joista virtaava lämmin ja makea vesi muodostaa erottavan kerroksen meren lämpimän pintaveden ja alemman kylmän veden välille. Meren alempi kylmä vesi ei pääse viilentämään pintavettä myrskyn myllertäessä meren pintaa. Kun pinta pysyy lämpimänä, se pumppaa lisää lämpöä ja voimaa hirmumyrskyyn. Tällöin trooppinen hirmumyrsky voimistuu keskimäärin 50 prosenttia enemmän kuin silloin, jos myrskyn kulkisi meren yli, johon ei ole sekoittunut makeaa vettä.

Tutkijat tarkastelivat 587 trooppista hirmumyrskyä, jotka olivat riehuneet läntisellä trooppisella Atlantilla, läntisellä Tyynellämerellä ja pohjoisella Intian valtamerellä aikavälillä 1998 ja 2007.

Tulokset saattavat auttaa ennustamaan paremmin hirmumyrskyjen voimakkuutta ja ihmisille aiheutuvaa uhkaa.

Tutkimuskesta kerrotaan Proceedings of the National Academy of Sciences –julkaisussa.

Kategoriat:

Asiasanat:

0 kommenttia

Kuuntele Hitin kaava- ohjelma. Hittinä "Ateenalaisten laulu".

0 kommenttia

Hitin kaava kurkistaa menneisyyteen, käsittelyssä on Jean Sibeliuksen hitti ”Ateenalaisten laulu”.

Tämän hitin kaava on seuraava:

- melodia, se vaan on niin hieno ja helppo laulaa, mutta miksi? Kysymys on hankala jopa musiikintutkijalle.

- ajoitus, täydellinen ajankohta isänmaalliselle, yksiääniselle kappaleelle.

- koulun laulukirjat, kun kappale päätyy koulun laulukirjan sivuille on suosio taattu.

Ohjelma on tässä kuunneltavissa ilman musiikkia. Kuuntele kappale erikseen vaikkapa spotifysta.

Kategoriat:

Asiasanat:

0 kommenttia

Kuuntele Hitin kaava- ohjelma. Hittinä "Like a virgin".

0 kommenttia

Hitin kaavan käsittelyssä Madonnan läpimurtohitti ” Like a virgin”

Tämän hitin kaava on seuraava:

- kertosäe, meno kertosäkeeseen on nerokas ja heti kertsin kärkeen tulee tärkein lause ”like a virgin”

- laulajan epätäydellisyys, joku siinä täytyy viehättää, pakosti!

- video, Venetsia ja morsiusmekossa gondolin kannella vääntelehtivä Madonna, voiko hitimpää olla?

Ohjelma on tässä kuunneltavissa ilman musiikkia. Kuuntele kappale erikseen vaikkapa spotifysta.

Niin ja pakkohan tähän on myös laittaa se mahtava ”olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä”.

Kategoriat:

Tiedeblogi

Asiasanat:

Hitin kaava

Like a virgin

0 kommenttia

Haluan löytää sinut!

16 kommenttia

Maailman ihmiset tuntevat toisensa kuuden ihmisen kautta. Näin esimerkiksi singaporelainen opiskelija ja norjalainen liikemies linkittyvät toisiinsa kuuden ihmisen välityksellä.

Mutta kuinka monen ihmisen kautta me suomalaiset tunnemme toisemme?

Törmäämme jatkuvasti tilanteisiin, jossa pienen juttelutuokion jälkeen selviää, että tuiki tuntematon keskustelukumppanisi on äitisi sienestyskaverin siskontyttö tai parhaimmassa tapauksessa uusi nakuileva mökkinaapurisi. Kuinka monta suomalaista siis tarvitaan linkittämään meidät kaikki toisiimme? Tämän aion nyt testata Prisma Studio- ohjelmassa. Tarvitsen siihen kuitenkin sinun apuasi. Haluaisin löytää sinut!

Idea on seuraava:

Etsin itselleni tuntemattomia ihmisiä niin, että lähetän lahjan (kyllä saat tästä pienen lahjankin, jos vain löydän sinut…) tuntemalleni ihmiselle. Hän taas lähettää lahjan eteenpäin tuttavalleen. Näin toivottavasti lahja päätyy viimein sinulle. Sitten laskemme kuinka monen ihmisen kautta lahja sinulle loppujen lopuksi tuli, eli kuinka monen ihmisen kautta tunnemme toisemme.

Sinua etsitään nimen, asuinpaikan ja ammatin perusteella. Googlea tai nettiä en tietenkään saa käyttää apunani ja lahjaa kuljetetaan vain tuttavien kautta.

Ilmoittaudu siis etsinnän kohteeksi osoitteeseen prisma.studio@yle.fi elokuun loppuun mennessä. Työkaverini on sinuun yhteydessä. Tästä eteenpäin en saa tietää sinusta mitään…

Kategoriat:

Tiedeblogi

Asiasanat:

Prisma Studio

16 kommenttia

Kuuntele Hitin kaava- ohjelma. Hittinä "Sabotage".

2 kommenttia

Hitin kaavan analyysissä ihana Chisu ja ”Sabotage”.

Tämän hitin kaava on seuraava:

- persoonallisuus, mutta lisäksi mukana on sopivasti jotain tuttua.

- sanoinkuvaamaton tunnelma, joka luodaan muun muassa sovituksen pienillä kikkailuilla. Esimerkiksi mandoliini(balalaikka) vie venäläisiin tunnelmiin, kaiutettu kitara viittaa yksinäisyyteen, kirkonkellot taas enkeleihin

- sanoitus, koskettava aihe ja kekseliäät painotukset. Enkelit kuin rinkelit, häh?

Ohjelma on tässä kuunneltavissa ilman musiikkia. Kuuntele kappale erikseen vaikkapa spotifysta.

Kategoriat:

Tiedeblogi

Asiasanat:

Hitin kaava

sabotage

2 kommenttia

Ketkä selviytyvät parhaiten uppoavista laivoista?

1 kommentti

Toisin kuin yleisesti luullaan, uppoavissa laivoissa ei ole ritarillisuutta ja herrasmiesmäistä käytöstä. Jokainen on oman onnensa varassa ja vahvin voittaa.

Tänä vuonna tuli kuluneeksi sata vuotta Titanicin uppoamisesta. Titanicia on pidetty esimerkkinä ritarillisesta käyttäytymisestä merellä. Miehet antoivat etusijan naisille ja lapsille, joten laivalla olleista naisista ja lapsista selviytyi 70 prosenttia. Miesmatkustajista jäi henkiin vain joka viides. Etusijan antamista naisille ja lapsille on pidetty pitkään meren kirjoittamattomana lakina. Miesten on odotettu osoittavan ritarillisuutta ja sankarillisuutta merionnettomuuksissa. On myös uskottu, että laivan henkilökunta laittaisi matkustajat etusijalle.

Uppsalan yliopiston tutkijat ovat nyt osoittaneet uskomukset vääriksi. Heidän mukaansa Titanic oli enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Mikael Elinder ja Oscar Erixson analysoivat tietoja, jota oli saatu kahdeksantoista laivan uppoamisesta aikaväliltä 1852 ja 2011. Onnettomuuksissa oli ollut mukana 15 000 ihmistä kolmestakymmenestä eri maasta.

Ruotsalaiset tutkijat havaitsivat, että hengissä selvinneiden naisten määrä oli vain noin puolet selvinneiden miesten määrästä. Naisten osuus pelastuneista on kuitenkin kasvanut jonkin verran ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tutkijat olettavat tämän heijastavan naisten parantunutta sosiaalista asemaa.

Brittimiesten on ajateltu olevan herrasmiehiä, mutta tutkijoiden mukaan brittilaivoilla naisilla olikin suhteellisesti huonommat selviytymismahdollisuudet kuin muilla laivoilla.

Kaikkein heikoimmat selviytymismahdollisuudet olivat lapsilla, kun taas laivan henkilökunnalla oli kaikkein suurin todennäköisyys selvitä onnettomuudesta. Ensimmäisessä luokassa matkustavat ja hyväkuntoiset aikuiset pelastautuivat myös muita useammin.

Laivan uppoamisnopeus ei vaikuttanut tuloksiin. Sen sijaan kapteenin määräykset vaikuttivat siihen, saivatko naiset etuoikeutettua kohtelua.

Mutta miksi Titanic oli poikkeus? Siellä kapteeni määräsi, että naisten ja lasten tuli päästä ensin pelastusveneisiin. Järjestyksenvalvojien on kerrottu ampuneen päin niitä miehiä, jotka eivät totelleet tätä määräystä.

Tutkimus tarjoaa laajemminkin kuvaa ihmisten käyttäytymisestä tilanteissa, joissa on kysymys elämästä ja kuolemasta.

Tutkimuksesta kerrotaan lisää Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa.

Kategoriat:

Asiasanat:

1 kommentti

Sijaisperheeseen pääsy elvyttää orpolasten aivoja

0 kommenttia

Laitoshoidossa kasvaneilla lapsilla on aivoissa vähemmän harmaata ja valkeaa ainetta kuin kotioloissa kasvaneilla lapsilla. Aivojen valkea aine voi kuitenkin elpyä normaalille tasolle sijaishoitoon päässeillä. Havainnon teki yhdysvaltalainen tutkimusryhmä, joka vertasi romanialaisia lapsiryhmiä.

Aivoissa on sekä harmaata että valkeaa ainetta. Harmaata ainetta on aivojen aivokuoressa, selkäytimessä ja pieninä tumakkeina aivojen sisemmissä osissa. Loput aivoista on valkeaa ainetta. Valkealla aineella on osuutta niin oppimisessa kuin aivojen toimintahäiriöissä. Se on välittäjäaine, joka vastaa aivojen eri alueiden välisestä kommunikaatiosta.

Tutkimusryhmä vertasi miten aivojen rakenne ja toiminta erosivat kolmella romanialaisella lapsiryhmällä: Ensimmäisessä ryhmässä oli lapsia, jotka oli kasvatettu tavalliseen tapaan perheessä. Toisessa ryhmässä lapset oli kasvatettu laitoksissa, siis orpokodeissa. Kolmannessa ryhmässä lapset olivat aluksi olleet orpokodissa, mutta he olivat päässeet sattumanvaraisella valinnalla sijaisperheisiin, kun he olivat 6-31 kuukauden ikäisiä.

Tutkijat vertasivat kolmen ryhmän aivoja rakenteellisen magneettikuvauksen ja aivosähkökäyrien avulla. Lapsia tutkittiin kolmeen otteeseen neljävuotiaiksi asti, ja myöhemmin 8-11-vuotiaina. Lapsilla, jotka olivat eläneet elämänsä alkuvuodet laitoksissa, oli myöhemmin aivoissa vähemmän valkeaa ainetta kuin lapsilla, jotka olivat kasvaneet tavanomaisessa kotiympäristössä. Sen sijaan lapsilla, jotka olivat päässeet sijaisperheiseen, aivojen valkean aineen määrä ei eronnut merkittävästi niistä lapsista, jotka olivat olleet perheympäristössä syntymästään saakka.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on löydetty, että laitosympäristössä kasvaneilla lapsilla on huomattavasti vähemmän harmaata ainetta aivokuoressa. Harmaan aineen suhteen ei ole havaittu elpymistä, vaikka elinympäristö olisi parantunut.

Tutkimus korostaa sijaisperheiden suurta merkitystä lapsen aivotoiminnan kehityksessä. Unicefin mukaan ainakin 8 miljoonaa lasta maailmassa elää laitoksissa. Laitosympäristössä kasvaneilla lapsilla on muita lapsia useammin kognitiivisia ja kielellisiä ongelmia. Laitoshoito on myös liitetty erilaisiin kehityksellisiin ongelmiin kuten tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ADHD:seen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen hankaluuksiin.

Lue lisää tutkimuksesta tästä.

Kategoriat:

Asiasanat:

0 kommenttia

Sivut

Ylen tiedetoimituksen ohjelmantekijät bloggaavat tänne kommenttejaan, havaintojaan, kysymyksiään ja oivalluksiaan joita syntyy tiedeohjelmia tehdessä. Kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita.