Ma 12.11.2012 @ 23:56Prisma Studio

Päihittikö tikkataulu 10 päivän sääennusteen?

Onko sään ennustaminen arpapeliä? Vitsin mukaan sitä voisi tehdä yhtä hyvin tikkataululla tai etanan sarvia katselemalla. Prisma Studion toimittaja Hannamari Luukkanen haastoi meteorologi Matti Huutosen 10 päivän ennustekisaan lokakuun puolivälissä. Matti sai käyttää meteorologin ammattivälineitä, Hannamari lähti matkaan puhtaasti arpaonneen luottaen. Menetelminä hänellä olivat mm. tikkataulu, hiiribingo, arpakuutiot ja pullonpyöritys.

Hannamari ja Matti säähaasteen edessä

Miten kisassa kävi? Kuten arvata saattaa, Matti voitti. Mutta Hannamari tarjosi hetkittäin tiukan vastuksen. Kuten meteorologi etukäteen arvelikin, ensimmäiset päivät ammattilainen voitti tuuripelaajan mennen tullen.  Viiden päivän jälkeen kisa tasottui, molempien ennusteet menivät enemmän tai vähemmän pieleen. Matilla sentään lämpötilat menivät aika lähelle totuutta. Hannamari onnistui sentään ennustamaan mielenkiintoisempia säätiloja :-)

ennustaja työssään

Mutta meteorologia voitti, pistein 16 - 11. Pisteitä jaettiin sää- ja lämpötilasta. Ammattilainen päihitti amatöörin varsinkin lämpötilojen ennusteessa.

Prisma Studion sääjakso on katsottavissa Areenassa:

http://areena.yle.fi/tv/1699017

Tulokset päiväkohtaisesti:

Tässä galleriassa on kuvat kummankin ennusteesta 10 päivän ajalta, toteutunut säätila myös mainittuna. Sen saa esiin viemällä hiiren kuvan päälle. Hannamarin ennusteet ovat kelta-oranssilla pohjalla, Matin sinisellä.

Su 04.11.2012 @ 13:36Prisma Studio

Lentopelko -miltä se tuntuu ja miten siitä pääsee eroon?

Pyysimme teitä kirjoittamaan kokemuksia lentopelosta. Tässä havaintoja, kuvauksia ja vinkkejä kirjeistänne. Aihetta käsitellään Prisma Studiossa 6.11. klo 20, TV1.

 

 lentopelko

Lentopelossa ei ole mitään järkeä. Ei ainakaan, jos sitä katsoo tilastojen valossa.

Yksittäisen ihmisen riski kuolla lento-onnettomuudessa on yksi mahdollisuus neljästätoista miljoonasta. Siis 1:14 000 000! Eli jokainen numeroihin uskova voi huoletta lentää päivittäin seuraavat 38 000 vuotta. Esimerkiksi golfauto-onnettomuuden riski on moninkertainen. Silti golfareita harvoin vaivaa nurmikammo, mutta arviolta joka kolmas matkustaja kärsii lentopelosta.

Useimmat lentopelkoiset tietävät kaiken tämän, mutta kysymys ei olekaan järkeilystä. Moni kirjoittaja totesi, että väittäkööt numerot mitä tahansa, joskus koneita tippuu. Se on kiistämätöntä. Ja ehkä juuri minä olen se onneton, joka on siinä koneessa...

Kirjeissä myös lento-onnettomuuden "ehdottomuutta" pidettiin yhtenä pelon syynä. Siinä ei matkustajalla ole paljon tehtävissä, kun autossa voi sentään tuudittautua ajatukseen, että minä olen toki parempi kuski kuin muut. Ja turvatyynyistä ja -vöistä voi tien päällä olla oikeasti hyötyä.

Lentopelkoa kuvailtiin ahdistuksena, joka alkaa joskus jo monta päivää ennen lentoa, useimmiten kuitenkin vasta terminaalissa tai koneeseen mennessä. Hermostuneisuutta, käsien vapinaa, paniikin tunnetta.

Lennon aikana moni kertoi puristavansa tiukasti käsinojia, kuuntelevansa koneen nitinöitä, natinoita, kolahduksia ja kalauksia. Lentoemäntien ilmeiden tarkkailu oli myös yleinen harrastus.

Useimmiten lentopelko on kirjoitusten perusteella tullut vasta myöhemmin. Ensin on vuosikausia lennetty huoletta, sitten yhtäkkiä onkin iskenyt pelko.  Useimmiten sille ei ole mitään selvää aiheuttajaa, mutta muutamissa kirjeissä kerrottiin, että kammon on laukaissut esimerkiksi paha turbulenssi tai ukkosmyrsky ilmassa. Myös omien lasten syntyminen on tuonut mukanaan huolen sekä omasta että lasten turvallisuudesta.

Lentopelkoa hoidetaan useimmiten sillä tavallisimmalla tavalla: alkoholilla. Erityisesti konjakki näyttää olevan lentopelkoisten juoma, mutta myös kuohuviini, viini ja olut saivat mainintoja. Yksi lentopelkoinen kertoi uskaltavansa katsoa aihetta käsittelevän Prisma Studionkin vain punaviinilasillisen voimin :-) (Hymiö kuului alkuperäiseen kommenttiin).

Toimiva konsti eräällä kirjoittajalle oli rutiinien luominen. Tuntia ennen laskeutumista vessakäynti, korvatulppien asettaminen, turvavyön kiristäminen jne. Rutiinit vievät ajatukset pelosta. Tai ainakin niiden on tarkoitus viedä...

Yksi -huonosti toimiva-  menetelmä oli myös käytössä, eli lento-onnettomuuksia käsittelevien dokumenttien katselu televisiosta. Kirjoittaja ei suositellut sitä muille.

Konsteja ovat myös rauhoittavat lääkkeet, lukeminen, musiikin kuuntelu, sodukojen ratkaiseminen, virkkaaminen (muovipuikkoja voi viedä koneeseen), lennon käyminen läpi etukäteen kotona tietokonesimulaattorilla, huumori, vierustoverin kanssa keskusteleminen, perusteellinen lentokoneaterioiden avaamisen taitoon perehtyminen, ja tiedon hankkiminen lentokoneen tekniikasta. Tilastotietokin auttoi joitakuita. Myös placebo toimi, eli rauhoittavien lääkkeiden mukana pitäminen ilman, että niitä varsinaisesti syö.

Jotkut olivat päässeet käymään lentokoneen ohjaamossa -ennen syyskuuta 2011- ja se oli vienyt lentopelon. Samoin lentopelkokursseista ja aihetta käsittelevistä kirjoista on saatu apua.

"Hauskin" parantumistarina -ainakin ulkopuoliselle lukijalle - oli erään entisen lentopelkoisen tarina, miten hänelle sattui sellainen "vastoinkäyminen", että voitti Yhdysvalloissa helikopterilennon Grand Canyonille. Lennon ensimmäiset viisi minuuttia menivät kirkuen. Mutta sen jälkeen tavallisessa matkustajakoneessa lentäminen ei enää tuntunut mitenkään pelottavalta. Shokkihoitoakin voi siis kokeilla.

Kirjeiden valossa lentopelkoiset ovat kaikki hyvin perillä siitä, että lentomatkan vaarallisin vaihe on yleensä automatka lentokentälle. Silti pelolle aina voi mitään - elämä on epävarmaa ja epätodennäköisiä onnettomuuksiakin sattuu. Osa oli päässyt pelosta eroon. Ja vaikka ei olisi päässytkään, aika moni näistä kirjoittajista kuitenkin lensi, sillä matkustushalu oli pelkoa suurempi.

Lentopelkoa käsittelevä Prisma Studio on katsottana Areenassa: 

http://areena.yle.fi/tv/1692271

Mukana yksi meille peloistaan kirjoittanut katsoja, jonka viemme lentopelkokurssille. Miten hänelle kävi?

Perustietoa lentopelosta ja käytännön ohjeita:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=mat00005

http://www.lentopelko.fi/

Kiitos kaikille kirjoittajille. Tässä vielä joitakin sitaatteja teiltä:

 ”Nykyisin vältän pitkiä lentomatkoja. Keinoni selvitä lyhyistä matkoista
on yksinkertainen: ostan uutta lukemista, luen intensiivisesti ja
kuvittelen olevani junassa.”

 ”Minä tiedän, että lentäminen on turvallinen matkustusmuoto ja että koneessa on ammattitaitoinen henkilökunta sekä ohjaamossa että matkustamossa. Mutta silti aina pelottaa! Yksi selityshän voi olle se, että lentokoneessa en pysty hallitsemaan tapahtumia, vaan olen ikään kuin muiden armoilla.”

”Kaikkein helpointa olisi, jos mieli ei lähtisi ajattelemaan niitä kauheuksia, mitä koneessa voisi lennon aikana tapahtua. Sitä ei vain pysty hallitsemaan. Alkoholi vain pahentaa näitä ajatuksia.”

”Olen usein miettinyt, mikä minua helpottaisi. Seuraavat seikat ovat ne joista uskoakseni olisi apua;
- Pääsy lentokoneen ohjaamoon lennon aikana, silloin kun oikeasti jotain tapahtuu
- Se, että omalla paikalla istuessani tietäisin mitä seuraavaksi tapahtuu (Suunnan- tai lentokorkeuden muutos, laskusiivekkeiden asento, nopeudenmuutos jne.)”

”Paras mielikuva lentopelon voittamiseen on varis, joka lehahtaa puun latvasta ja liitelee kauniisti maahan. Tämä mielikuva toimii yllättävän hyvin: ei kai lentokonekaan rysähdä, kun ei lintukaan...”

”Joskus muiden lentopelon huomaaminen voi tuoda kummaa lohtua.”

” Kiinassa oli lentokoneen kylkeen kiinnitetty punainen, onnea tuottava tupsu. Alkoi naurattaa ajatuskin, että sillä olisi vaikutusta. Oma jännitys hälveni vähän. Hurtti huumori auttaa myös.”

”Kerran lentokoneen noustessa istui vieressäni naapurimaasta kotoisin oleva nainen. Hän teki ristinmerkin ennen lähtöä. Kysyin, pelkääkö hän. En, vastasi nainen. Siinäkin oli jonkinlaista tilannekomiikkaa.”

”Onneksi voin omahyväisenä todistaa itselleni, että en tuhlaa luonnonvaroja lentelemällä kaiken maailman thaimaaseen tai muualle.”

 ”Kannustan nykyisin ihmisiä tekemään jotain "karmaisevaan" liittyen pelkoon niin se voitetaan.”

Miten miehet ja naiset eroavat toisistaan?

Missä miehet ovat luonnostaan parempia kuin naiset ja naiset parempia kuin miehet?

Miehet hallitsevat tekniikkaa. Naiset ymmärtävät tunteita. Miehet osaavat keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Naisilta multitasking sujuu vaivatta. Mies ei puhu. Nainen kyllä pälättää senkin edestä. Miehet eivät kysy eksyessään apua. Naiset eivät hallitse taskuparkkeerausta. Miehet eivät ymmärrä värieroja. Naiset taas eivät osaa heittää palloa.

Kliseitä kaikki nämä, tiedetään. Todellisuus ei ole lainkaan näin mustavalkoisesti rakentunut. Mutta pitävätkö mitkään miesten ja naisten erilaiseen käyttäytymiseen tai lahjakkuuteen liittyvät käsitykset paikkaansa? Ovatko miehet ja naiset erilaisia?

Millaisissa asioissa miehet ja naiset ovat erilaisia?  Onko toinen sukupuoli jossakin asiassa jopa toista parempi? Kerro se meille!

Prisma Studio ottaa aiheen käsittelyyn ja selvittää, miten asiat todella ovat. Sitä varten tarvitsemme ajatuksiasi asiasta.

Laita kommenttia blogiin tai kirjoita meille sähköpostilla osoitteeseen prisma.studio@yle.fi . Emme tietenkään käytä tai julkista kenenkään kirjoituksia nimen kera tai muuten tunnistettavasti.

Ps. Humoristit, tiedämme jo että naiset ja miehet ovat biologialtaan erilaisia. Etsimme nyt muita eroja ohjelmanteon pohjaksi.

To 25.10.2012 @ 00:09Prisma Studio/Pirjo Koskinen

Shoppailu pidentää ikää -ja mitä muuta siitä onkaan sanottu

shoppailun tulevaisuus

Seitsemän enemmän tai vähemmän tärkeää asiaa shoppailusta.

1. Tulevaisuuden trendi on elämysshoppailu!

Tulevaisuustutkijat ennustavat, että seuraava trendi tulee olemaan elämysshoppailu. Ostopaikat suunnitellaan niin, että ne tuottavat kokonaisvaltaisen, "elämyksellisen" kokemuksen. Ostosten lomassa voi pulahtaa uimaan tai käydä vaikkapa keilaamassa.

Kun ihminen astuu kauppaan, hän astuu sisälle tarinaan. Luomukaupat henkivät harmoniaa ja tuotteiden puhtautta. Farkkuliikkeessä esitellään screeneillä farmarihousujen historiaa, puuseinät ovat kuin 1800-luvun jenkkivarastosta ja kaupan päälle saa amerikkalaista hittimusiikkia.  

Levykaupassa on kahvila ja siellä järjestetään myös livekeikkoja. Siellä vietetään laadukasta aikaa.

2. Oven sijainti on tärkeää

Amerikassa on tutkittu, että ihmiset haluavat kiertää kauppaa vastapäivään. Niinpä ovi kannattaa olla kaupan oikeassa laidassa.

Huonoin vaihtoehto on ovi  vasemmassa laidassa, keskellä vähän parempi.

3. Sää vaikuttaa shoppailuun

Aurinkoisella ilmalla ihmiset ovat paremmalla tuulella ja avoimempia, silloin he ostavat enemmän. Aikainen kevät tietääkin kaupoille hyvää.

Pitkän pimeän syksyn vaikutuksista ei ole selvää tietoa.

 

4. Shoppailu pidentää ikää

Ainakin Taiwanissa. Siellä ihmiset, jotka shoppailivat enemmän kuin muut, elivät pidempään kuin harvemmin ostoksilla kävijät. Vaikutus oli selvin yli 65-vuotiailla miehillä.
 
5. Shoppailu laihduttaa

Pienehkö nainen kuluttaa tunnin shoppailun aikana yli 300 kaloria. Parin tunnin onnistunut shoppailu vastaisi siis tunnin kuntosalilla oloa. Hyvä löytö saa aikaan kiksit, jotka ovat verrattavissa liikunnan aiheuttamaan mielihyvän tunteeseen.

6. Shoppailuun voi kehittyä riippuvuus

Silloin ihminen ei pysty olemaan ostamatta, vaikka uusiin tavaroihin ei olisi rahaa, eikä niitä edes välttämättä tarvitse. Ostoshuumassa ei ole köyhä eikä kipeä. Itsetunto kohoaa, shoppailu saa aikaan voimakasta mielihyvää.

Jälkeenpäin olo on kuitenkin pettynyt ja masentunut, ostoskrapulainen.

Naisilla ostoskiihko kohdistuu usein vaatteisiin ja kosmetiikkaan, miehillä taas elektroniikkaan ja harrastusvälineisiin.

7. Tulevaisuuden rahaksi on povailtu muoviseteleitä

Australiassa, Uudessa Seelannissa ja monessa trooppisessa maassa niihin on jo siirrytty. Euro ei kuitenkaan polymeeriksi muutu, meidän ilmastossamme paperirahat kestävät riittävän hyvin.

Seteleiden paperi tehdään puuvillasta. Sen kestävyyteen voidaan vaikuttaa materiaaliteknisin keinoin, kuten kuitujen sijoittelulla toisiinsa nähden.

Paperiseteleitä on myös vaikea väärentää, niissä on aito rahan kahina.

Blogi on muokattu Prisma Studion jutun käsikirjoituksesta. Shoppailujakso katsottavana Areenassa:

http://areena.yle.fi/tv/1675926

Linkkejä:

http://hbr.org/2011/12/the-future-of-shopping/ar/1

http://news.yahoo.com/blogs/technology-blog/meet-canada-high-tech-plastic-currency-184640433.html

http://www.sciencedaily.com/releases/2011/04/110406192437.htm

La 20.10.2012 @ 13:26Prisma Studio

Musiikkia avaruusolioille -Voyager kuljettaa ehkä ihmiskunnan viimeistä tervehdystä

Prisma Studion aikakapselin kokoamisen yhteydessä kerrottiin myös Voyager -luotainten mukana lähetetystä ihmiskunnan tervehdyksestä vieraille siviilisaatioille. Tämä on jutun käsikirjoitus hieman muokattuna.

Voyager -luotaimen malli. Kuva: NASA/JPL-Caltech

Kuva: NASA/JPL-Caltech

Aurinkokunnan ulkorajalla kiitää tällä hetkellä ihmisen toistaiseksi pisimmälle lähettämä laite. Voyager 1 -luotain matkaa kohti kaukaisia tähtiä. Se on Nasan luotain, joka ammuttiin avaruuteen vuonna 1977, siis 35 vuotta sitten. Vasta pari kuukautta sitten se vihdoin pääsi ulos aurinkokunnasta. Nyt se leijuu tähtienvälisessä tyhjyydessä kohti vieraita aurinkokuntia.

Kun tämä 800-kiloinen kapistus joskus tömähtää jonkun avaruusolennon takapihalle, mitä hän löytää sen sisältä? Niin kutsutun kultaisen levyn. Se on ihmiskunnan viesti vieraalle sivilisaatiolle.

Tähtitieteilijä Carl Saganin kokoaman levyn kuunteluun tarvitaan vinyylisoitin. Mutta onneksi mukana on käyttöohjeet.  Ja  pakkaus sisältää neulankin. Tämä ei ole niin vanhanaikaista kuin miltä kuulostaa. Monien tutkijoiden mukaan digitaalisen lähetyksen avaaminen saattaisi osoittautua analogista levyä kovemmaksi pähkinäksi vieraille siviilisaatioille.

Mitä levyllä sitten on?

Ensimmäisenä kuuluu, kun presidentti Jimmy Carter tervehtii avaruuden asukkeja. Universaalilla englannin kielellä tietysti.

Ääneen pääsee myös YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim.

Seuraavana mukana on tervehdys 55 maan kielellä, muinaisesta
sumerinkielestä nykykiinaan. Ja kaiken varalta myös valaiden kielellä.  Piskuinen suomenkieli ei sentään mahtunut mukaan.

Kultainen levy. Kuva: NASATallennettuna on myös luonnon ääniä maapallolta, ukkosta ja tuulen suhinaa, sateen ropinaa ja valtamerten kohinaa.

Avaruusoliot saavat ihmeteltäväkseen myös toistasataa valokuvaa maasta, maisemia, kuvia naapuriplaneetoista ja maan asukeista.

Lisäksi tarjolla on joukko matemaattisia kaavoja osoittamaan, että
jonkinlaisesta älyllisestä elämästä on telluksellakin kysymys.

Ja ennen kaikkea, avaruusoliot saavat ihmeteltäväkseen kokoelman maan musiikkia. Bach, Beethoven, Stravinsky  ja Mozart kaikuvat silloin uusille kuuloelimille.  Myös kevyempää musiikkia edustava Louis Armstrong pääsee vielä kerran laulamaan ”Melancholy Bluesin”

Vaikka  Voyager 1 ja sen kaksoiskappale Voyager 2  lähettiin matkaan vuonna 1977, punkin läpimurron hetkellä,  Sex Pistolsia ei sentään kelpuutettu edustamaan ihmiskuntaa. Rockmusiikkia mahtui mukaan vain yksi kappale:  Chuck Berryn Johnny B. Goode!

Aikakapselien matka on kuitenkin vasta alussa. Kun ne miljoonien vuosien kuluttua saapuvat vieraisiin tähtiin, saattaa olla että siinä on kaikki mitä ihmiskunnasta on silloin jäänyt jäljelle.

 

Avaruusolennot, jos teillä on internet niin ei tarvitse odottaa Voyagerin saapumista. Kultaisen levyn koko sisältö on tutkittavissa täältä:

http://goldenrecord.org/

Tämä juttu kuvineen Prisma Studiossa, joka katsottavissa Areenassa:

http://areena.yle.fi/tv/1663488

Ja vielä bonuksena hieman persoonallisempi bloggaus aiheesta:

http://jpheiskanen.posterous.com/164383954

 

Su 14.10.2012 @ 23:19Prisma Studio

Nämä esineet Prisma Studio lähetti vuoteen 2562

 

Mitkä esineet kertoisivat parhaiten ajastamme tulevaisuuden arkeologeille? Prisma Studio keräsi katsojilta ja tunnetuilta suomalaisilta ehdotuksia tavaroista, jotka lähettäisiin paketissa tulevaisuuteen, 550 vuoden päähän.

Saimme yhteensä yli sata ehdotusta, suurimman osan yleisöltämme. Lisäksi kysyimme myös muutamalta tunnetulta suomalaisilta heidän ehdotuksiaan. Kirsti Lonka päätyi kirjojen ja geenipankin kautta lopulta huiluun, Stefan Lindfors transistoriradioon ja Minna Joenniemi polkupyörään. Roope Mokka ehdotti mm. peruskännykkää, maitohyllyä (maidon jalostusaste on viety ajassamme äärimmilleen) tai ilmakehää. Paavo Väyrynen säilöisi mm. megakaupunkien keskustat, ydinvoimalat ja vesivessat.

Paketti tulevaisuuteenValinta tehtiin arkeologi Wesa Perttolan avustukselle Prisma Studiossa 16.10.2012. Paketin päällä lukee tiukasti ”Saa avata vuonna 2562”. Siitä ajasta emme vielä tiedä mitään, siksi valinta ei ollut yksinkertainen. Tavaroiden on säilyttävä tunnistettavina huomattavan pitkään. Lisäksi sen ajan ihmisten on ymmärrettävä mitä ne esineet oikeasti ovat.

Paketti lukittiin, Wesa vei avaimen yliopistolle ja alumiinivahvisteinen paketti meni kallion sisälle varmaan talteen.

 

Pakettiin päätyivät nämä esineet:

-Karttakirja

-kolikoita

-Crocksit

-peruskännykkä

-juustohöylä

Bonuksina pistimme mukaan vielä nuorimman osallistujan (6v) ehdottamia kuviolaastareita (”silloin ei varmasti ole sellaisia ja niitä tarvitaan aina”).  Ja sujautimme boksiin myös dvd:n jossa on tallennettuna Prisma Studion edellinen jakso, silläkin uhalla että arkeologin mukaan se ei kyllä säily sinne saakka. Siinäpä miettivät, mikä se on…

 

 

 Aikakapseli ennen sulkemista

Kaiken kaikkiaan saimme toista sataa ehdotusta,kiitos kaikille osallistujille. Tässä suurin osa niistä:

Muistitikku, valokuvakansio, askelmittari, itsekkyys, ahneus, lääkärikirja. pöytätietokone, kännykkä, Bogart co:n tuotanto, kosketusnäyttö, muovikassi, konserttiflyygeli, henkinen ilmapiiri, Mitä missä milloin –vuosikirja, Pertti Jarlan tuotanto, öljyä, kaukoputki, silikoni-implantti + botox-ruiske, kirja, sanomalehti, seteli, televisio, crocksit, näppäimistö, kuulokkeet, vesivessa, robotti, vesipullo, pokaali, sumutinpullo, silitysrauta, sakset, Bratz-nukke, gps-paikannin, valokuvia, älypuhelin, solu- ja kudosnäytteitä, joulukortti, pipariresepti, kuva tähtitaivaasta, naavaa, koivuntuohta, ikiliikkuja, raskaustesti, tupakkakartonki, tallennukset historiaa (lerppuja ja korppuja ja cd), ihmisen kyyneleitä, hevosenpää, kaljapullo, tiskiharja, tuhkakuppi, ydinvoimalat, popcorn-kone, citymaasturi,  Raamattu, Koraani, etikkapunajuuripurkki täynnä tupakantumppeja, maailman kartta, Kummisetä –elokuvat, litra bensaa, kaasugrilli, suomenkieltä tallenteina, juustohöylä, Ramonesin tuotanto, Rubikin kuutio, pärekori, purentakisko, Eppu Normaalin tuotanto, ehkäisyvälineitä, energiansäästölamppu, lääkärintodistus, silmälasit, sytkäri, tulitikut, pankkikortti, postimerkki, kansalaisnörtin kotityöpiste, sähköhammasharja, kynttilä, palikoita, jääkiekko, mäyräkoira (siis kaljapakkaus), tuikku lämpökynttilöineen,  sarjakuvia, pölynimuri, vedenkeitin, potkukelkka, ilmakehä, megacityjen keskustat, transistoriradio, lato, e-kirjan lukulaite, vihta, banaaniteline, taskulamppu, viskipullo, lehtipuhallin, eläimen raato, mopoauto, kreikan tukipaketti, huonepölyä, pikanuudeleita, luottokortti, tietokonepeli, korkkiruuvi, läppäri, muistikortti, mopokypärä, mainoslehtisiä, sähkökitara, sukset, simaresepti, sosiaalinen media, palovaroitin, jäätä, kalenteri, porkkana, turkis, maidonvaahdotin, jalkapallo.


Jakso katsottavissa myös Areenassa:

http://areena.yle.fi/tv/1663488

Vuoden 2012 lääketieteen Nobel-palkinto on myönnetty kantasolututkijoille

 

Vuoden 2012 lääketieteen Nobel-palkinto on myönnetty kantasolututkijoille.
Tämän vuoden palkinnon jakavat kaksi ansioitunutta kantasolutukijaa, toinen on varttuneempi herra Britanniasta, John B. Gurdon ja toinen palkittu, Shinya Yamanaka,  tulee Japanista. Palkinto myönnettiin havainnoista, että erilaistuneet solut voidaan ohjelmoida uudelleen kantasoluiksi. Nämä havainnot muuttavat käsityksemme solujen kehityksestä, toteaa Nobel-komitean tiedote.

Kehitysbiologi Sir John Gurdon osoitti jo vuonna -62, että solujen erilaistuminen voidaan purkaa. Hän vaihtoi sammakon munasolun tuman kypsään suolistosolun tumaan ja operoidusta munasolusta kasvoin normaali nuijapää.

Japanilainen kantasolututkija Yamanaka keksi neljä vuosikymmentä myöhemmin, kuinka hiiren erilaistuneet solut voitiin uudelleenohjelmoida ja muuttaa kantasoluiksi. Solujen ohjelmointi monikykyisiksi eli pluripotenteiksi  kantasoluiksi onnistuttiin tekemään vain muutaman avaingeenin avulla...kunhan ne oikeat avaingeenit ensin löydettiin. IPS-soluteknologialla voidaan muuttaa jo erilaistuneita soluja kantasoluiksi.
 
Kahdeksan miljoonan ruotsin kruunun eli reilun 900.000 euron palkinnon jakavat kantasolututkijat, jotka Nobel-komitean mukaan ovat muuttaneen käsityksiä solujen kehityksestä ja erilaistumisesta. Solujen uudelleenohjelmointi antaa kiinnostavia mahdollisuuksia sairauksien tutkimukseen ja diagnostiikkaan.
Kantasolutekniikan odotetaan tuovan myös kokonaan uusia hoitomuotoja  moniin sairauksiin.

Liika tunteilu ja pärstäkerroin eivät kuulu hyvään johtamiseen

 

Liika tunteilu ja pärstäkerroin eivät kuulu hyvään johtamiseen.  Jaottelu sisä- ja ulkopiiriin ei herätä luottamusta alaisissa. Esimiehen ja alaisen väliseen henkilökohtaiseen suhteeseen perustuva alaisten jaottelu ulko- ja sisäpiiriin ei ole luottamuksen arvoista johtamiskäyttäytymistä, todetaan kauppatieteiden maisteri Sari Häkkisen väitöstutkimuksessa.

Kuitenkin sisäpiirijaottelu voi olla organisaation kannalta hyvä juttu, kunhan se perustuu alaisten asemiin työpaikalla.  Tutkimuksessa havaittiin, että jaottelu sisä- ja ulkopiiriin edesauttoi johtajan kykyä yrityksen menestykselliseen johtamiseen.  Jaottelu vaikutti myönteisesti myös alaisten sitoutumiseen, mikäli jaottelu perustui ihmisten työasemiin.  Tiettyjä tehtäviä hoitavien, esimerkiksi yrityksen keskijohdon, katsottiin kuuluvan johtajan sisäpiiriin ”viran puolesta”.  

Luottamuksen arvoiseen käyttäytymiseen katsottiin kuuluvan johtajan kyvykkyys ja pätevyys yrityksen johtamisessa sekä tinkimätön ja lahjomaton käytös.  Kolmas ominaisuus oli johtajan hyväntahtoisuus.  Liiallinen tunteilu, surun tai suuttumuksen purkaukset eivät kuitenkaan herättäneet luottamusta varsinkaan ulkopiiriläisten joukossa.

La 06.10.2012 @ 16:05Tiedeykkönen

Vastasyntyneen vauvan, kissan ja koiran päässä surisee rytmisesti

Nukkuvan koiran päässä surisee rytmikkäästi


Vastasyntyneen vauvan ja kissan ja koiran päässä surisee rytmisesti, kun ne nukkuvat. Nisäkkäillä, joilla on suuri aktiivisen unen määrä ensimmäisinä elinviikkoinaan, tapahtuu pääosa hermosolujen välisten toiminnallisten kytkentöjen muokkauksesta rennosti unen aikana.

Ensimmäisinä elinviikkoina havaittavat aivojen sahköisen toiminnan rytmiset purkaukset muokkaavat tehokkaasti syntyviä hermoliitoksia, synapseja. Aivojen pitkä kypsymisaika näyttäisi olevat yhteydessä niiden muovautuvuuteen eli plastisuuteen. Jo kauan on tiedetty, että tällaisten lajien oppimis- ja sopeutumiskyky ovat yleensä hyviä aikuisenakin.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat nyt selvittäneet solu- ja molekyylitasolla, miten aivojen sähköisen toiminnan rytmittyneisyys ohjaa muodostuvien synapsien määrää ja laatua vastasyntyneillä. Häiriöt tässä kypsymisprosessissa esim. altistuminen lääkeaineille tai ympäristömyrkyille, voivat johtaa pysyviin muutoksiin hermoston toiminnassa ja rakenteessa.

Tutkimus auttaa ymmärtämään, miten ensimmäisten syntymänjälkeisten elinviikkojen olosuhteilla saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia kuten käyttäytymishäiriöt, erilaiset hermoston sairaudet ja heikentynyt stressinsieto.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Cerebral Cortex –lehdessä.

http://cercor.oxfordjournals.org/

Su 30.09.2012 @ 14:55Prisma Studio

Minkä esineen sinä lähettäisit tulevaisuuteen?

Mitä arkeologi vuonna 2562 näkisi näistä?

Kuvittele olevasi arkeologi vuonna 2562. Löydät pölyttyneestä varastosta sinetöidyn paketin, joka on jätetty sinne tasan 550 vuotta sitten.

Salaperäisen paketin päällä lukee teksti: "Saa avata vasta vuonna 2562". Toivot löytäväsi esineitä, jotka kertovat jotain olennaista tuosta jo niin kaukaisesta ajasta ja elämästä -vuodesta 2012.

Mutta mitä paketista paljastuu?

Nyt palaa nykyaikaan.  Mitä sinä haluaisit tuohon pakettiin tallettaa tulevia sukupolvia  varten? Mitkä esineet kuvaisivat parhaiten aikaamme? Löytyisikö sieltä kahviautomaatti, kännykkä, hiusgeeli vai aurinkolasit? Kenties tablettitietokone? Purkinavaaja? Mannerheim-dvd tai Sofi Oksasen "Puhdistus"? Vai kuvaisiko aikaamme sittenkin parhaiten jalkapallo?

Kerro meille, minkä esineen laittaisit tuohon pakettiin ja perustele edes lyhesti ehdotuksesi.  Prisma Studio käy läpi ehdotuksia asiantuntijan kanssa. Parhaat ja sopivimmat ehdotukset pääsevät mukaan pakettiin, jonka todellakin suljemme ja varastoimme pysyvästi lähettäväksi tulevaisuuteen. Useampaakin tavaraa voi ehdottaa, mutta viisi esinettä olkoon yläraja.

Älä anna koon tai käytännöllisyyden rajoittaa kuitenkaan mielikuvitustasi. Jumbojettiä tai pendolinoa voi hyvin ehdottaa, mutta pakettiin se tuskin mahtuu mukaan.

Lähetä ehdotuksesi perusteluineen meille 11. lokakuuta mennessä osoitteeseen prisma.studio@yle.fi

Voit myös laitttaa ehdotuksesi tämän blogin kommenttikenttään -keskustelu muiden ehdottajien kanssa lienee näin kauaskantoisessa päätöksessä enemmän kuin paikallaan.

Paketti kootaan ja sinetöidään Prisma Studiossa 16.10., TV1 klo 20.00

Sivut

Yle Tiede

Ylen tiedetoimituksen ohjelmantekijät bloggaavat tänne kommenttejaan, havaintojaan, kysymyksiään ja oivalluksiaan joita syntyy tiedeohjelmia tehdessä. Kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita.

Uutta, kiinnostavaa:

Hitin kaava 

Tiedeohjelmia Yle Areenassa:

Prisma studio

Prisma studion juttuja

Tiedeykkönen

Tiede blogin kategoriat:

Tiedeblogit

Tieteen verkkovinkit

Uutta tieteestä

Historia

Suomalainen huoltoasema

_________________________

Prisma Studio facebookissa

Blogiarkisto

2012

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu