Tehdäänkö nyt tulevaisuuden arvorakennuksia vai ABC-kaatopaikkoja?
30-luvulla SOK oli merkittävä funktionalististen rakennusten levittäjä. SOK:lla oli jopa oma rakennusosasto, jonka johdossa oli tuo yllä olevan SOK:n Oulun konttorin suunnittelija Erkki Huttunen. Elettiin aikaa, jolloin rakennuksilla ei ollut elinkaarta eli rakennuksen oletettiin kestävän... kauan. Koska rakennukset eivät olleet "kertakäyttötavaroita", niin niiden suunnitteluun myös panostettiin. Huoltoasemia suunnittelivat nimekkäät arkkitehdit esimerkiksi Heikki ja Kaija Siren, jotka voittivat 1956 Shellin tyyppiaseman suunnittelukilpailun.
- Huoltoasema toi valon kylälle, kertoo Huoltoasema-kirjan kirjoittanut Jukka Vesterinen.
Huoltoasema oli arkkitehtuuriltaan merkittävä ja todellakin monessa kylässä illan ainoa "valopiste" oli huoltoasema.
Elementtirakentamisen yleistyttyä 60-luvulla rakennuksista tuli kertakäyttötavaroita. Näin kävi myös huoltoasemille. Osuusliike otti käyttöönsä tyyppirakennukset, joiden ei oletetakaan kestävän... kauan. Mitä tapahtuu, kun rakennus tukee elinkaarensa loppuun? Jaa, sama mikä 60-70-luvun elementtilähiöille, jotka oli tarkoitus purkaa, kun ne tulevat tiensä päähän, mutta joita se sitten purettukaan. Elementtitaloja korjataan, mutta koska niitä ei alun alkaenkaan oltu rakennettu kestämään kauan, niin ne rapistuvat.
Ristiretkellä hyvän rakentamisen puolesta
Osuusliikkeessä sananvalta on jäsenillä... hetkinen siis osuuskaupan edustajisto päättää siitä, miten esimerkiksi ABC-liikemyymäläketjua rakennetaan. Arkkitehti Jani Jansson on päättänyt ryhtyä ehdokkaaksi HOK-Elannon vaaleissa, koska hän näkee SOK:n hyvin merkittävänä toimijana yhteiskuntarakenteen muodostamisessa ja rakennetun ympäristön toteuttajana.
- Sen sijaan, että ihmiset valittavat kaavapäätöksistä jälkikäteen, niin kaavoituksessa tulisi mennä kansalaisaktivismin suuntaan eli ihmiset, siis S-ryhmän asiakasomistajat voisivat osallistua kaavoitukseen, sanoo Jansson.
Pohdimme Jani Janssonin kanssa tätä kansalaisaktivismin mahdollisuutta ja huoltoasemarakentamisen trendiä Suomalainen huoltoasema -sarjan viimeisessä.
Mutta voivatko ihmiset vaikuttaa kaavoitukseen... esimerkiksi ABC-ketjun rakentumiseen? Kerro mielipiteesi ja ehdotuksesi. Kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita. Käytän niitä myös radiolähetyksessä.
10 kommenttia
Ke 28.03.2012 @ 19:55
Kestämään suunnitellussa funkkistalossa on tasakatto, ei räystäitä, ei lämpöeristystä ja parvekkeelta puuttuu sadesuoja...tätä voi jatkaa lisääkin. Toivottavasti tämä funkkistalo on tehty ennen kreosoottia ja asbestia. Eli, nättejä on, arkkitehtuurin kulta-aikaa, ainakin minun mielestäni, mutta teknisesti ja asumisterveyden kannnalta lähinnä ongelmajätettä..
To 29.03.2012 @ 00:11
Kyllähän kestävän rakentamisen tulee olla ykkösasia, samalla myös kaavoituksen pitää olla avointa peliä, Lidl yhtäoikeutettu tontiin kuin ABC
To 29.03.2012 @ 11:59
Mikä on kaupallisten rakennusten elinikäennuste? Ja kuinka usein kauppakeskukset rempataan vastaamaan teknisiä vaatimuksia tai kaupallisia vaatimuksia?
To 29.03.2012 @ 16:32
Mikä on kaupallisten rakennusten elinikäennuste? Ja kuinka usein kauppakeskukset rempataan vastaamaan teknisiä vaatimuksia tai kaupallisia vaatimuksia?
Viralliset rakennuksten käyttöikäluokat ovat:
alle 50 vuotta (väliaikaiset rakennukset)
yli 50 vuotta (rakennuksen lyhyelle käyttöiälle on "jokin peruste")
yli 75 vuotta (rakennukset yleensä)
yli 100 vuotta (julkiset rakennukset joilla ei ole monumentin statusta)
yli 200 vuotta (kansalliset monumentit)
Nämä käyttöikäluokitukset esiintyvät yleensä betonirakenteiden laatumäärittelyissä. Erityisesti tämä koskee sellaisia rakennusosia, joita ei voi huoltaa tai vaihtaa.
Ma 14.05.2012 @ 14:49
Kestämään suunnitellussa funkkistalossa on tasakatto, ei räystäitä, ei lämpöeristystä ja parvekkeelta puuttuu sadesuoja...tätä voi jatkaa lisääkin. Toivottavasti tämä funkkistalo on tehty ennen kreosoottia ja asbestia. Eli, nättejä on, arkkitehtuurin kulta-aikaa, ainakin minun mielestäni, mutta teknisesti ja asumisterveyden kannnalta lähinnä ongelmajätettä..
Harjakatto, räystäät, eristys ja kaikkinen sadesuojaus ovat nykyrakentamisen kulmakiviä. Niitä vanhoilta hyviltä ajoilta perittyjä ja hyviksi koettuja. Onko siis epäreilua edes ihmetellä miksi em. ominaisuuksia tietoisesti nykyaikana vältellen saadaan aikaan vain sutta ja sekundaa? Tieto puuttuu, mutta halua piisaa.
To 27.09.2012 @ 14:54
S-ryhmän kiinteistöohjauspäällikkö Erkki Pekkanen kuvaa ABC-liikennekeskusten ja pienempien huoltamoiden rakentamisen periaatteita niin, että rakennusten tulee olla väljiä, muunneltavia ja toiminnallisia eli asiakkaan pitää voida asioida helposti.
Yksinkertaistaen rakennukset ovat tietyn kokoisia lämpimiä halleja, joiden sisätiloja voidaan muunnella tarpeen mukaan. Ulkoasua, säätelee osittain kaavottaja ja sen varsinaisen meidän tunnistaman ilmeen antaa ABC-myymälöiden väritys.
Rakennuksia ei ole tehty sillä silmällä pitäen, että ne kestäisivät pitkään. Liikennemyymälöiden ja huoltoasemien elinkaari on 50 vuotta. Tästä eteenpäin rakennusten tulevaisuutta ei mietitä.
Rakennuksissa ei näy arkkitehdin kädenjälkeä emmekä ainakaan me aikalaiset osaa vielä sanoa, edustavatko ne jotain tyylisuuntaa.
Tämä koko arkkitehtuurin kestävyys- ja tyyliasia on kovin monitahoinen. Kaupalliset toimijat haluavat seinät toiminnalleet tietyksi ajaksi, tekniikoita ja rakenteita on joka lähtöön. Ketään ei lopulta kiinnosta mitä rakennukselle kuuluu sadan vuoden päästä. Tai arkkitehtia se saattaisi kiinnostaakin, mutta valta on siellä missä rahatkin.
Tämä liittyy minusta laajemminkin yhteiskunnan arvomaailmaan, mitä rakennusten halutaan edustavan, niin teknisesti kuin tyylillisesti? Kertokaapa mulle niin suunnitelen sellaisia rakennuksia. Ongelmana on nyky-yhteiskunnan arvojen sekamelska, kuinka arkkitehdillä voisi olla aatteita kun ei niitä ole yhteiskunnalla muutenkaan.