Tarinoita suomalaisesta terrorismista: Ompelukonemyyjä ja vahtimestari tarjoutuivat sijaiskuolijoiksi
Historioitsija Teemu Keskisarja vie meidät nyt vuoden 1918 Kajaaniin. Siellä tapahtui yksi sisällissotamme oudoimmista terroriteoista.
Ompelukonemyyjä Kalle Niemi ja vahtimestari Aleksanteri Kari tarjoutuivat punaisten asekätkijöiden sijaiskuolijoiksi Kajaanissa vuonna 1918. Dramaattinen tapahtuma sai alkunsa, kun punaiset surmasivat Kajaani-yhtiön toimitusjohtaja Paavo Paloheimon sukulaispojan Etelä-Suomessa.
Patruuna päätti, että muutaman työmiehen on kuoltava Kajaanissa punaisten veritekojen takia. Teloituspäätöstä vauhditti myös se, että patruuna oli hermostunut paikallisen Mustajussiksi kutsutun papin nälvimisestä. Lahkolaispappi syytti patruunaa Venäjän armeijan varustamisesta.
Mustajussi ja hänen alaisensa, Kajaanin sissiryhmän pastori, ottivat teloitukset hoidettavakseen. Uhreiksi löytyi kaksi aseensa kätkenyttä työmiestä. Papit tulivat kuitenkin siihen johtopäätökseen, että olisi turha surmata kahta viatonta rivimiestä. Heidän mielestään oli parempi saada mieluummin hengiltä pari kansankiihottajaa.
Teloitukseen pakotettiin yleisöksi kymmenkunta punakaartilaisten johtomiestä. Juuri ennen laukaisua kapteeni Hilen kysyi:
- Löytyisikö yleisön joukosta ketään vapaaehtoista näiden viattomien rivimiesten tilalle?
Yleisön keskeltä astui esiin ensin epävarmasti vahtimestari Kari ja seuraavaksi ompelukonemyyjä Niemi. Kari ja Niemi eivät olleet isoja päälliköitä ja he olisivat voineet hyvin olla hiljaa säästääkseen henkensä.
- Jonkinlainen suggestiivinen tilanne siinä on ollut. Papit tulkitsivat sen Jumalan ihmeeksi. Jumalan käsi pelasti teloitettavaksi aiotut rivimiehet, pohtii historioitsija Teemu keskisarja
Sijaiskuolijoista tuli sittemmin aikansa marttyyreita ja korpikommunismin henkisiä isiä.