Suomalaisista upseereista ei ole strategeiksi
Suomalainen upseerikunta epäpätevöityy vauhdilla, todistetaan torstaina Aalto-yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa. Kauppatieteen maisteri Mika Aalto on tutkinut suomalaisupseereiden strategisia valmiuksia ja hän on havainnut valmiudet köykäisiksi. Tutkimuksen mukaan syy tason laskuun on yksinkertainen: upseerikoulutukseen valikoituu henkilöitä, joilla on vain kohtuulliset valmiudet akateemiseen opiskeluun ja strategiseen johtamiseen. Vertailtaessa upseereita ja tavallisia akateemisen taustan omaavia henkilöitä, ei upseerien kyky ajatella strategisesti erotu edukseen.
Upseerikoulutusjärjestelmä uusittiin vuonna 2001. Tällöin maanpuolustuskorkeakoulun valintajärjestelmä alkoi suosia ei-akateemisia hakijoita. Mika Aallon mukaan Maanpuolustuskorkeakoulu on nyt akateeminen yliopisto, jolla ei ole akateemisia opiskelijoita.
Upseerien strategisen osaamisen puutteet aiheuttavat puolustusvoimille pahoja ongelmia. Nykyaikainen sotilasjohtaminen edellyttäisi nimenomaan vahvaa akateemis-strategista osaamista myös muilta kuin strategisen tason upseereilta. Suomessa kehitys kulkee toiseen suuntaan juuri kun valmiuksien pitäisi nousta.
Mika Aallon väitöksen mukaan puolustusvoimat on pahemmassa kriisissä kuin se vielä tajuaakaan. Esimerkiksi viimeiaikoina asetetut säästötavoitteet ovat merkityksetön ongelma upseerikunnan epäpätevöitymisen rinnalla.
Tutkimuksen taustalla on puolustusvoimien edellisen komentajan, amiraali Juhani Kaskealan toive, jonka mukaan ongelmat pitää nostaa avoimesti esiin, jotta ne voidaan korjata.
7 kommenttia
Ma 23.04.2012 @ 18:05
Kuka nyt voisi kuvitellakaan, että puolustusvoimissa olisi mahdollista harjoittaa tiedettä? Suomen puolustusvoimien akateemisimmat upseerit ovat reserviupseereita. Strategiaa ei Suomen kokoisessa maassa Lissabonin sopimuksen ja NATO:n rauhankumppanuuden aikana toki tarvita, koska johtamispalvelut tulevat ylhäältä. Suojeluammattien harjoittajien ei tulekaan olla viisaita, vaan tehokkaita. Hyvä, jos tehokkuus osuu oikeaan kohteeseen.
Ke 25.04.2012 @ 13:14
Alokas 1959-1960. Mikkeli "kolmas kuutamokomppania". Evp.Alik. Sissityhmän johtaja Rippikoulun käynyt, rokotettu. Kuntoisuusluokka A1.
Komppanian päällikkönä kapteeni ****** ******.
Hän toimiToimi sodan aikana sissiryhmän johtajana/ desanttina vihollisen selustassa.
Tämän saimme kokea ja tuntea nahoissamme.
Kesäkuu 1959. Hälytys yöllä klo 01.00.
Vihollinen hyökännyt, lähdemme vastahyökkäykseen, Hälytysvarustus, kivääri, konepistooli. Mars mars.
Jalkamarssi maastosa 80 km, josta 5 km. suolla. Lämpötila päivällä + 25 C.
Osalla alokkaista jäi saapas suohon, loppumatka suon reunaan, saapas toisesssa jalassa ja toinen kädessä, kun märkää saapasta ei saaanut takaisin jallkaan, koska jalkarätti kastui.
Osa jyrkimmistä riteistä piti laskeutua pyllyliukuna.
Marraskuu 1959. Hälytys yöllä klo 01.00 Pakkasta - 25C.
Vihollinen hyökännyt- lähdemme vastahyökkäykseen.
Hälytysvarustus polkupyörä, kivääri, konepistooli.
Polkupyörämarrsia 50 min. tauko 10 min . kesto 17 tuntia,
Pituus noin 100 km.
Ensilumi oli satanut. Heräsin nukahdettuani pyörän satulaan, kun etupyörä alkoi ropimemaann tie laidasa olevaan jäätyneeseen lumeen.
Muutama muukin kaatui pyörällä liukkaan kelin vuoksi
Tammikuu 1960 hälytys yöllä klo 01.00. Pakkasta -27 C -Pakkasraja - 25 jota ei jostain syystä noudatettu.
Varusteena sukset, hälytysvarustus, kivääri, konepistooli.
Matkan pituus noin 70 km.
Miihtoa 50 min. tauko 10 min.
Kaunis kuutamoyö, tauoilla oli ihana nukahtaa hetkeksi kaunnissa kuutamossa Saimaan jäälle
Hälutysvarustus on reppu, jossa vaihtovaatteet, sotilaskypärä,, pakki, varasaappaat paino 25 kg.
Oi niitä aikoja!
----------
To 26.04.2012 @ 00:29
Ei voi olla totta, että puolustusvoimien rakenetta on voitu muuttaa tällä tavoin.
Oliko Tarja Halosella "sormet pelissä"?
To 26.04.2012 @ 01:00
Evp miehenä kun katselee nykyistä PV:n uudistus-suunnitelmaa, niin ei voi tulla muuhun käsityksen kuin että strategiataidot ovat kadonneet. Ainakin Ilmavoimista.
To 26.04.2012 @ 11:42
Kritiikki on aina tarpeen. Puolustusvoimat perehtynee tutkimukseen ja hyödyntää, jos jotain on hyödynnettävissä.
Strategikkoja tarvitaan usealle alalle. Ihan hyvin nuo upseerit ovat tehtävissään pärjänneet kotimaassa ja ulkomailla. Mitenkäs muut vaikkapa talouden alalla?
"Sotilasotteluissakin on tullut aina vähintään hyvä kakkossija, muiden sarjassa pelanneiden saadessa turpiin oikein kunnolla."
Ti 01.05.2012 @ 09:43
Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) läpäisi kehuvin arvosanoin korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnin. Kaikki Suomen yliopistot ja korkeakoulut eivät muuten ole vielä arviointiin uskaltautuneet - miksiköhän?
MPKK on kehittänyt ja kehittää toimintaansa mm. ko. arvioinnin palautteen perusteella.
Mitä lisäarvoa Mika Aallon tutkimus toi keskusteluun?
Ensinnäkin, hakijamäärän turvaamiseksi upseerien ammatin kilpailukyky on turvattava nousujohteisella urakehityksellä ja kilpailukykyisillä palkoilla kaikilla tehtävätasoilla.
Toiseksi, hakijoiden soveltuvuus on testattava akateemisten valmiuksien lisäksi ,tai oikeastaan ennen niitä, soveltuvuuskokeilla: johtajaominaisuudet, paineensietokyky, fyysinen suorituskyky, terveys, huumausainetestit jne.
Kolmanneksi, upseereita on edelleen koulutettava puolustusvoimien eri tehtäviin osaamisvaatimusten perusteella perustutkinnoilla (sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto) ja jatkotutkinnoilla (yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto). Upseerien osaaminen on varmistettava jatkossakin tehtävissä harjaantumalla eri toimialoilla, hallintoyksiköissä ja kansainvälisissä tehtävissä.
Neljänneksi, ylimpien upseerein tehtävät ja palkkaus on pidettävä kilpailukykyisinä.
Aallon tutkimus vahvisti jo aiemmin tiedossa olleita asioita ja antanee aihetta yllä olevien johtopäätösten varmistamiseen. Suomella on niin hyvät upseerit kuin kansa haluaa ja ansaitsee.
Su 06.05.2012 @ 00:26
On totta, mihin Kauppatieteen maisteri Mika Aalto on tutkimuksessaan (väitöksessään) päätynyt. Olen sen nähnyt urani aikana konkreettisesti. Hän tosin haluaa vain aloittaa päätelmässään keskustelun sotilaiden koulutuksesta ja koulutuksen tasosta, ei moittia tai arvostella sitä.
Missään vaiheessa hän ei olle sitä mieltä, ettei ammatillista (sotilaallisten taitojen) osaamista upseerikunnassamme olisi - ainoastaan akateemisuudessa. Siitä kaikesta olen samaa mieltä.
Mielestäni upseerikoulutus pääosin on hyvällä tasolla, mutta akateemisuudesta ei voitane puhua. Pikemminkin MPKK:n (Maanpuolustuskorkeakoulu) tulisi määrittää ammattikorkeakouluksi, jossa koulutetaan ammattisotilaita - ei maistereita eikä tohtoreita. Puolustusvoimat voi rekrytoida heitä tarpeen mukaan siviilimarkkinoiltakin tutkimustoimintaan ja opettajiksi.
Termit strategia (oppi sodan voittamisesta), taktiikka (oppi taistelun voittamisesta) on pesiytynyt voimakkaasti yritysmaailmaankin. Muistettava kuitenkin on vanhat sotilashuomatukset. Esim. "sota ei ole matematiikkaa, eikä tasajako ole taktiikkaa". " Yllätys on puoli voittoa". " Jos et tiedä, mitä teet, hyökkää, jos et tiedä miten hyökkäät, koukkaa, jos et tiedä miten koukkaat, koukkaa oikealta". Ts. sota ei ole hahmotettavissa viisaimminkaan akateemisesti koulutetun henkilön toimesta, sillä hyökkääjä ei läheskään aina toimi odotetusti (edes rationaalisesti).
Toimintatavat on päätettävä aina kulloisenkin tilanteen mukaan kaikilla johtajatasoilla, myös komentajan.
Kaptl evp