Pihalla telmivä talitintti on itse asiassa petodinosaurus

Pihalla telmivä talitintti on itse asiassa petodinosaurus, tai ainakin lähellä sitä. Kansainvälinen tutkijaryhmä on tullut tähän lopputulokseen ja esittelee näkemyksiään uusimmassa Nature-julkaisussa. Samalla on selvinnyt, miksi linnut ovat selvinneet ja isot sukulaiset eivät.

Tutkijat käyttivät tietokonetomografiaa selvittääkseen, että millaisia hirmuliskojen päiden luut ovat eri ikäisinä. Aikuisen petodinosauruksen kallo poikkeaa linnun kallosta täysin. Dinosauruksen kallo muodostaa selkeän kuonon terävähanpaisine kitoineen. Sen sijaan nuoren dinosauruksen ja aikuisen linnun kallo ovat hyvin samanlaisia.

Selitykseksi löytyi se, että varhaiset linnut kykenivät nopeuttamaan kasvua siten, että sukukypsyys saavutetaan nopeasti. Nykylinnuilla jotkin lajit ovat sukukypsiä kolmessa kuukaudessa. Dinosaurukset sen sijaan saavuttivat sukukypsyyden huomattavasti hitaammin, noin vuoden ikäisinä.

Linnut ikään kuin hyppäsivät yhden kehitysvaiheen yli eikä linnun kallo muutu merkittävästi sen kasvaessa. Tutkijat toteavatkin, että kun katselemme lintuja, katselemme samalla pikkudinosauruksia.

Lintujen evoluutio on pitkään vaivannut eläintieteilijöitä. Sulille, lentokyvylle ja petoliskoille tyypilliselle lantiorakenteelle ei ole löytynyt selitystä fossiilien perusteella. Tämä on ensimmäinen kerta, kun fossiileista selvitetään eri eläinten koko elämänkaari ja vertaillaan sen jälkeen lajien ominaisuuksia keskenään.
Lintujen kantaisänä pidetään 250 miljoonaa vuotta sitten elänyttä archosaurusta, joka on myös krokotiilien ja alligaattoreiden esi-isä. Linnut on maapallon yksi menestyksekkäimpiä lajeja. Eri lintuja tiedetään olevan noin 10 000.