Lomamatka 70-luvulle ja Kekkosen aikaan
Ensi kesänä kolme onnekasta matkaseuruetta pääsee lomamatkalle 70-luvulle. Olemme nimittäin tekemässä TV1:lle ohjelmaa tuosta muistojen vuosikymmenestä tosi tv-hengessä.
Jokin 70-luvussa ihmisiä innostaa, sillä kiinnostus tätä ainutkertaista matkaa kohtaan on ollut huikeaa. Vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä päästä ohjelmaan mukaan. Osanottajien haku jatkuu helmikuun loppuun saakka.
Erityisesti olemme etsimässä osallistujiksi sellaisia nuoria, jotka eivät ole edes eläneet Lasse Virenin olympiavoittojen ja muovikippojen vuosikymmenellä. 70-luku on pukeutumisessa in, mutta parta-viikset yhdistelmä ja tv-ruudun kokoiset silmälasit eivät vielä kerro kyvystä selviytyä 70-luvusta. Miten sitten suu pannaan, kun MP3 soittimen tilalla soi C-kasetti ja tietokoneen virkaa hoitaa taskulaskin?
Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen...
Kun käy läpi 70-luvun tapahtumia huomaa, kuinka erilainen maailma tuohon aikaan oli. Keskusjärjestöt sopivat keskenään hintapolitiikasta ja jos vienti ei vetänyt valtiovalta turvautui devalvointiin. Sille saattaisi nyky-Kreikassakin olla käyttöä.
Näin presidentinvaalien jälkeen on hyvä muistaa myös se, millaiset presidentin valtaoikeudet 70-luvulla oikein olivat. Marraskuussa 1975 UKK runnoi maahan hätätilahallituksen tv-kameroiden loisteessa. Hallitus syntyi, tosin hallitusohjelman tekemiseen hupeni neljä kuukautta. Kekkonen muistutti tervehdyskäynnille tulleelle hallitukselle, ettei sen muodostamisessa ylitetty valtiosäännön rajoja keinojen voimakkuudesta huolimatta. Hallituksen ulkopuolella tuttuun tapaan pidetty Kokoomuskin älysi epäsuorasti pyytää anteeksi presidenttiä loukannutta julkilausumaansa.
Kun käytiin kohti vuoden 1978 presidentinvaaleja, ruotsalainen Expressen –lehti uskalsi arvostella Kekkosen asemaa suomalaisessa demokratiassa. ”Kekkonen on vaaraksi Suomelle”, lehti otsikoi syyskuussa 1977.
Aiheesta käytiin Suomessa muutaman päivän julkinen keskustelu. Kekkosen kampanjaa johtanut Paasikivi-seura piti kohua kotimaasta lähteneenä
Ruotsalaislehden kirjoittelu ei vaaleissa paljoa painanut. Valitsijamiesvaaleissa Kekkonen sai 259 ääntä ja vaikka yksi valitsijamiehistä lipesikin kristillisten Rauno Westerholmin joukkoihin lopputulos oli kohtuullisen selvä.
Mutta jotain pysyvääkin 70-luvulta on jäänyt, nimittäin Paavo Väyrysen puheenjohtajasuhmuroinnit. Maaliskuussa 1976 Paavo Väyrynen luopui tavoittelemasta keskustapuolueen puheenjohtajan pestiä ja toivoi Johannes Virolaisen tekevän samoin. Virolainen kuitenkin asettui ehdolle ja tuli valituksi. Silloin ei vielä ollut Väyrysen vuoro, mutta jo vuonna 1980 hän tuli valituksi keskustapuolueen johtoon.