Hyppää pääsisältöön

Koska hakkeri korvaa tutkijan?

16 000 ihmisen henkilötunnuksia, osoitteita, puhelinnumeroita ja sähköpostiosoitteita vuosi internetsivustoille. Vuodon lähteeksi paljastui kymmenkunta aikuiskoulutuskeskusta- ja täydennyskoulutusorganisaatiota.

Ennen kuin tietojen vuotajaa oli selvitetty, niin Anonymous Finland kertoi olevansa vastuussa tietovuodosta.

"supported the hacking of several Finnish websites' databases containing personal and sensitive info of thousands of citizens residing in Finland and temporarily released them on the web. We published the info of 16,000 people." 

 

Anonymous-hakkerit on kasvottomien anarkistien löyhästi verkostoitunut juokko, joka järjesti mm. Wall Streetin valtauksen ja verkkokampanjoita liittyen Wikileaks-tapahtumiin vuonna 2010. Vaikka Anonymous-liikkeen yhteyttä Suomen tietovuotoon ei olekaan voitu todentaan, niin sen, hakkereiden ja verkkoaktiivien toiminta avaa kiinnostavan näkökulman tiedonhankintaan, tutkimiseen ja uuden tiedon muodostamiseen.

Esimerkiksi Ville Korhonen loi Googlemaps-palvelun pohjalle kartan, jossa vuodon kohteeksi joutuneet ihmiset näkyvät punaisina palluroina. Janne Paalijärvi teki puolestaan palvelun, jossa henkilötunnuksensa syöttämällä saa tietää, ovatko omat tiedot vuotaneet julki vai eivät. 

Poliisinkin kertoi seuraavansa tietovuotoa blogeissa ja verkon keskustelupalstoilla. Jälleen kerran verkkoaktiivit olivat ajantasaisen tiedon äärellä, eivätkä vain lähteillä, vaan he osasivat yhdistää läheteitä toisiinsa.

Tutkijan työ on hidasta. Tietoa hankitaan pitkälti painetuista lähteistä. Tiedon pitää olla virallisesti "oikeata", vaikka verkkoon syntyy kuitenkin koko ajan "epävirallista" tietoa. Osa tutkijoista osallistuu jo tähän epäviralliseen tiedon prosessointiin verkossa. On kiinnostava nähdä, mikä tämän verkossa syntyvän hierarkiattoman ja epävirallisen tieteen osuus tulee olemaan tieteellisessä tutkimuksessa.

Kommentit