Banaanikärpänen auttaa Parkinsonin taudin tutkimusta
Parkinsonin ja Alzheimerin tautien tyyppisissä hermoston rappeumasairauksissa aivoihin kertyy haitaksi asti väärin laskostuneita proteiineja. Terveet solut siivoavat vialliset proteiinit pois nurkistaan, mutta sairaisiin aivosoluihin väärät proteiinit kertyvät ja lopulta solu kuolee kertyneeseen rojuun. Hermorappeumasairauksiin kuuluvassa Parkinsonin taudissa on tyypillistä, että dopamiinivälitteiset hermosolut kuolevat.
Helsingin yliopiston professorit Mart Saarma ja Raimo Tuominen ryhmineen ovat havainneet, että rotalla Parkinsonin tautia vastaavassa tilassa MANF-perheeseen kuuluvat hermokasvutekijät suojaavat dopamiinivälitteisiä soluja. Nämä hyviksi havaitut hermokasvutekijät ovat säilyneet suht muuttumattomina läpi evoluution.
Hermosoluja ylläpitäviä ja suojaavia hermokasvutekijöitä on löydetty nyt myös laboratorioiden lemmikiltä, banaanikärpäseltä. Löytö tuo uusia mahdollisuuksia myös ihmisen hermorappeumasairauksien tutkimiseen.
Tätä ennen selkärangattomilta eläimiltä ei tiedetty yhtään suoraa vastinetta nisäkkäiden hermokasvutekijöille. Väitöstutkimuksessaan Mari Palgi onnistui löytämään banaanikärpäseltä ihmisen MANF-kasvutekijää vastaavan geenin.
Banaanikärpäsen perimää on tutkittu urakalla, koska geenien toimintaa on helpompi tutkia hyönteisellä kuin nisäkkäillä. MANF-geeni on oleellinen myös banaanikärpäsen dopamiinivälitteisten hermosolujen selvyitymisessä
- Filosofian maisteri Mari Palgi väitteli perjantaina 4.5. Helsingin yliopistossa Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.