Kehitys kehittyy - kokeile ja kommentoi yle.fi:tä

Presidentinvaalien vaalikoneen käyttäjien vastaukset avoimena datana

Kari Haakana — Fri, 13 Jan 2012 15:29:23 +0200

Yle Uutisten 2012 presidentinvaalien vaalikoneen käyttäjien vastausdata on nyt saatavilla Google Docs -palvelusta Excel-dokumenttina.

Dokumentissa ovat vaalikoneen käyttäjien vastaukset ajalta 12.12.2011 - 2.1.2012. Tarkoituksena on julkaista myöhemmin datasetti, joka sisältää vastausdatan varsinaiseen vaalipäivään ja mahdolliseen toisen kierroksen vaalipäivään saakka.

Dokumentissa on yhteensä 244 976 vastausriviä. Mukana ovat vastauskerrat, joissa käyttäjä on vastannut vähintään puoleen eli kymmeneen vaalikoneen kysymykseen. Tuloksista on suodatettu pois samasta ip-osoitteesta alle viiden minuutin sisään tulleet vastauskerrat.

Vastaajien valitsemat vastausvaihtoehdot on muunnettu numeroiksi seuraavasti:
täysin samaa mieltä = 5
jokseenkin samaa mieltä = 4
jokseenkin eri mieltä = 3
täysin eri mieltä = 2
en osaa sanoa = 1

Jos käyttäjä ei ole vastannut kysymykseen, kenttä on jätetty tyhjäksi. Vaalikoneen kysymykset ovat taulukon ensimmäisellä rivillä.

Dokumentti julkaistaan CC-lisenssillä (CC-BY-NC-SA 3.0). Dokumentin sisältämää tietoa saa siis julkaista vapaasti ja sitä saa yhdistellä muuhun tietoon, kunhan julkaistaessa linkitetään tähän Ylen Kehitys kehittyy -blogin kirjoitukseen ja ilmoitetaan, että tiedon lähde on Yle Uutisten vaalikone 2012.
Jos huomaat tiedoissa jotakin virheitä tai dokumentti herätää kysymyksiä, kerro se kommenteissa. Kerro kommenteissa myös, mikäli olet käyttänyt dataa johonkin. Liitä kommenttiisi myös linkki julkaisuun tai sen esittelyyn.

Katso myös:

Presidentinvaalien vaalikoneen tiedot avoimena datana

Älä tilaa vahingossa kallista: projektien hintaluokat

Kirjoittaja on Yle.fi designissä konseptisuunnittelijana toimiva Vesa Metsätähti — Tue, 10 Jan 2012 10:58:25 +0200

Projektien ja tuotantojen luokitteluun on isommissa taloissa erilaisia malleja. Vaikka niissä voi esiintyä runsaastikin muuttujia mitataan lopulta yleensä (kalenteri)aikaa ja rahaa. Tai ainakin rahaa.

Tässä universaaliksi todettu malli, josta voi jo toimeksiantoa laadittaessa tietää miten paljon tekemiseen palaa oikeasti aikaa ja rahaa:

Kallein luokka: “Teillä on vapaat kädet, päästäkää luovuutenne valloilleen”

Jos joku maksaa suunnittelu- ja toteutustyöstä on rajoitteita aina. Käytännössä aikaa ja rahaa kuluu kun koitetaan arvata mitä toimeksiantoa tehtäessä oli mielessä ja mitkä kaikki asiat sitä oikeasti rajoittavat.

Ihan kuin mastermindiä pelaisi! Paitsi että mastermindissä on tunnettu tapa kommunikoida ratkaisuyrityksiä ja antaa palautetta.

Toiseksi kallein luokka: “Sen pitää olla juuri tällainen”

Melkein tällainen saattaisi järjestyä pienellä vaivalla. Sen viimeisen pyöristyksen tekemiseen ja toimivuuden varmentamiseen saattaa mennä enemmän aikaa kuin kaiken muun prosessoimiseen.

Lisäksi voi olla että juuri tällainen osoittautuu myös huonoksi ratkaisuksi kun päästään konkretiaan.

Valmiin speksin mukaan tilattavat hankkeet (niinkuin VR:n lippukaupan ja hinnoittelun uudistus) putoavat muuten tähän kategoriaan.

Kallis luokka: “Selvittäkää toteutustyön sivutuotteena mitä oikeastaan kannattaisi tehdä”

Jonkin toiminnan suunnittelu ja toteutus saattaa olla melko triviaalia. Jos odotetaan kertarysäyksellä valmista, toteutuksen sivutuotteena ei kuitenkaan löydetä sitä missä busineksessa ollaan.

Konteksti ja se mitä käyttäjille muudään vaikuttavat aika paljon siihen miten se toteutuskin oilisi hyvä laatia. Iteraatiot lisääntyvät, päätöksenteko ja hyväksyntä vaikeutuvat ja rahaa palaa.

Keskihintainen luokka : “Tiedän, ettei asia oikeasti ratkea tällä, mutta tehkää silti tämä ratkaisu”

Projektin näkökulmasta aikaa ja rahaa palaa kun ratkaisun laatimiseen ja tuottamiseen ei löydy hyviä perusteita. Iteraatiot lisääntyvät ja mutkistuvat kun päätökset pikkuasioista nostetaan komiteoiden seulottaviksi.

Halvempi luokka, ainakin pidemmällä aikavälillä: “Tämä yksittäinen asia pitäisi saada ratkaistuksi nyt ensin”

Tavoitteet saattavat olla kovat ja visiot villit. Ensiksi voidaan kuitenkin koittaa ratkoa ja toteuttaa ihan pieni osa mahtipontisesta kokonaisuudesta. Jos samalla varmennetaan millä on arvoa ja miten saavutetaan kasvua vältetään työn ja rahan hukkaanheittämistä.

Näin presidenttiehdokkaat ja heidän seuraajansa sijoittuvat Twitterissä

Tapio Kantele — Thu, 05 Jan 2012 15:53:24 +0200

Resepti: Kerätään presidenttiehdokkaat ja heidän Twitter-seuraajat samaan tiedostoon. Sekoitetaan, vaivataan, annetaan paisua. Kaulitaan varovasti algoritmillä, maustetaan väreillä.
Tulos: Visualisointi siitä, millä tavalla presidenttiehdokkaita seurataan Twitterissä.

Mitä visualisoinnista sitten näkyy? No ainakin se, että ehdokkaiden twitter-jalanjäljissä on melkoisia eroja. Timo Soini ei ole lainkaan Twitterissä. Sari Essayahilla on niin vähän seuraajia, että hän juuri ja juuri näkyy kartalla. Ehdokkaan pallukan koko edustaa ehdokkaan seuraajien määrää. Nopealla vilkaisulla näkee, että seuraajien määrässä Haavisto ja Niinistö kisaavat ekasta sijasta, Arhinmäki voittaa pronssia ja muut ovat muutaman kierroksen jäljessä.

Algoritmi tunnisti datasta kuusi ryhmää, Essayah yhdistyi Lippposen joukkoon, muut ehdokkaat saivat oman ryhmänsä. Käyttäjät, jotka seuraavat yhtä usempaa ehdokasta sijoittuvat kuvassa ehdokkaiden väliin. Useaa ehdokasta seuraavia, kuvan keskiosaan sijoittuvia käyttäjiä on melko vähän.

Eri ehdokkailla näyttää olevan eri lailla käyttäytyviä seuraajia. Arhinmäellä on seuraajakunnassa paljon sellaisia, jotka seuraavat myös Niinistöä ja Haavistoa. Biaudet'n porukka seuraa myös paljon muita ehdokkaita. Väyrysen kenttä vilkuilee usein Niinistön suuntaan.

Haaviston ja Niinistön seuraajat näyttävät jakautuneen melko samalla tavalla. Haavisto tosin jakaa hieman Niinistöä enemmän seuraajia Arhinmäen kanssa. Niinistöllä sen sijaan on Haavistoa runsaammin yhteisiä seuraajia Lipposen kanssa.

Miltä visualisointi sinusta näyttää? Irtoaako mutu-analyysia?

Klikkaa kuva isommaksi

Elävän arkiston kehitys: Mitä seuraavaksi?

Tanja Iikkanen, palvelupäällikkö — Wed, 14 Dec 2011 21:38:33 +0200

Elävän arkiston uudistuksesta on nyt kolme viikkoa. Kiitetyimpiä ovat olleet vuosikymmenten esittäminen etusivulla, muistot ja monipuolisempi sisältötarjonta. Kehityksen jatkon puolesta liputtavat haluavat erityisesti hakutulokseen selkeyttä: miten hakutulos listautuu ja voiko siihen vaikuttaa esimerkiksi sitä rajaamalla.

Haun uudistus on ollut valtavan suuri työ ja ajatuksemme on, että sitä kehitetään eteenpäin. Olemme rakentaneet uuden palvelun pääasiassa hakujen varaan ts. lähes kaikki linkit ovat sisältöhakuja. Tämä mahdollistaa meille myöhemmin varsin monipuoliset sisältöpaketoinnit. Ensin kuitenkin keskitymme palvelun selkeyttämiseen.

Teemme parhaillaan käyttäjätutkimusta, jonka tulokset ovat valmiita tammikuun puolivälissä.

Seuraava käyttäjille näkyvä muutos on vuosikymmenhaun tulossivu. Olemme selkiyttäneet sen jakamalla sisällön vuosiluvuittain. Sivunäkymään on myös nostettu kulloisenkin vuosikymmenen suosituimmat klipit ja tuoreimmat muistot. Sen ensimmäinen versio on ohessa.

Elävällä arkistolla on menossa aktiivinen markkinointikampanja täällä netissä, tv:ssä ja radiossa, jonka aikana kävijämäärät ovat luonnollisesti kasvaneet. Seuraamme kiinnostuneina tuloksia, onko tekemämme uudistus suuren yleisön silmissä onnistunut.

Yksi tavoitteemme, saada lisää naiskäyttäjiä, näyttää alustavien lukujen valossa onnistuneen, kuten myös artikkeleiden ja klippien jakamisen kasvattaminen sosiaalisen median palveluihin.

Lopuksi muutama herkullinen yleisön lähettämä muisto (Kiitokset lähettäneille!):

"Hoidin tarjoilun käytännön järjestelyt yhdessä keittiömestari Tarmo Salmisen..." [Elisabeth vierailee metsässä]

"Tätä laulua kuuntelin jouluaattona 1998 erotessani exästäni..." [Vesa-Matti Loiri: Sydämeeni joulun teen]

"Ufotoimintani alku. Kaikki alkoi eräänä lokakuun päivänä 1961..." [Lentävät lautaset -kerho Porvoossa]

Uudistuksesta aiemmin kirjoitettua:

Elävä arkisto uudistuu viiden vuoden jälkeen (22.11.2011)

Elävän arkiston uudistuksesta tullutta palautetta (29.11.2011)

Presidentinvaalien vaalikoneen tiedot avoimena datana

Kari Haakana — Mon, 12 Dec 2011 13:38:51 +0200

Yle Uutisten presidentinvaalien vaalikone avautui tänään. Samalla avaamme myös vaalikoneen vastaustiedot avoimena datana. Vaalikoneen kysymyksiin vastanneiden ehdokkaiden vastauksia voi katsella Google Docs- palvelussa taulukkolaskentamuodossa.

Taulukossa on ehdokkaiden taustatietojen lisäksi ehdokkaiden vastaukset koneen kysymyksiin sekä jokaisen vastauksen jälkeen ehdokkaan mahdollisesti kirjoittama kommentti kuhunkin kysymykseen.

Ylen vaalikoneen vastauksista koostettu dokumentti julkaistaan CC-lisenssillä (CC-BY-NC-SA 3.0). Dokumentin sisältämää tietoa saa siis julkaista vapaasti ja sitä saa yhdistellä muuhun tietoon, kunhan julkaistaessa linkitetään tähän Ylen Kehitys kehittyy -blogin kirjoitukseen ja ilmoitetaan, että tiedon lähde on Yle Uutisten vaalikone 2012.

Jos huomaat tiedoissa jotakin virheitä tai dokumentti herätää kysymyksiä, kerro se kommenteissa. Kerro kommenteissa myös, mikäli olet käyttänyt dataa johonkin. Liitä kommenttiisi myös linkki julkaisuun tai sen esittelyyn.

Itsenäisyyspäivänä tanssitaan ja twiitataan

Kari Haakana — Fri, 02 Dec 2011 15:07:16 +0200

Yle televisioi ja radioi totuttuun tapaan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton. Mutta juhliin voi osallistua myös netissä.

Viime vuonna suosituksi osoittautunut mahdollisuus kommentoida juhlia teksti-tv:ssä Twitterin avulla toteutetaan tänäkin vuonna. Merkinnällä #linnanjuhlat varustettuja twiittauksia julkaistaan teksti-tv:n sivulla 398 klo 18.30 alkaen.

Ylen Linnan juhlat -sivustolla julkaistaan illan aikana kuvagalleria illan tunnelmista ja vieraista. Twiittaajilla on myös mahdollisuus auttaa toimitusta vieraiden tunnistamisessa. Tunnuksella #linnanjuhlat_kuka tunnistetaan kuvagalleriassa esiintyviä juhlien vieraita. Lisäksi tarjolla on artikkeleita juhliin valmistautumisesta ja aiemmista itsenäisyyspäivistä.

Facebookissa tapahtumia voi kommentoida Linnan juhlat -sivun seinällä, jossa juhlia seuraa Olotila-palvelun toimitus. Voit lähettää sivulle myös kuvan omasta kotikatsomostasi.

Iloista itsenäisyysjuhlaa!

Elävän arkiston uudistuksesta tullutta palautetta

Tanja Iikkanen — Tue, 29 Nov 2011 16:19:48 +0200

Elävä arkisto –palvelu uudistettiin viime viikon tiistaina (22.11.11). Uudistusta edelsi beta-vaihe, jossa esiteltiin uudenlainen käyttöliittymä ja pyrittiin totuttamaan käyttäjiä muutoksen aiheuttamaan hämmennykseen. Beta-vaihe kesti noin kaksi kuukautta, jona aikana keräsimme palautetta ja kehitimme palvelua eteenpäin.

Uudistuksesta on tullut paljon palautetta, joissa sekä riemuitaan että suututaan. Eniten käyttäjiä ilahduttaa uusi etusivu, josta löytyy paljon mielenkiintoisia aiheita ja polkuja palvelun sisään. Vuosikymmennavigaatiostakin tulee paljon kiitosta.

Harmittavin asia on ollut selvästi videoiden ja audioiden soitossa ilmenneet ongelmat. Osa ongelmista on tunnistettu meidän korjattaviksi, ja osa on käyttäjän selainversioihin liittyviä.

Ensimmäinen korjaus playeriongelmiin tehtiin perjantaina, jonka jälkeen playeriongelmien piti helpottaa. Palautteen määrä selvästi rauhoittuikin, kunnes tänä aamuna (29.11.) sivustolta olivat hävinneet videot, audiot ja muistot. Ongelmaksi ilmeni välimuistipalvelin, joka oli yöllä lakannut toimimasta. Asia saatiin korjattua heti aamupäivän aikana. Nyt klippien pitäisi kuulua ja näkyä, jos välimuistisi on putsattu vanhan palvelun käytön jälkeen. Pidä myös huoli, että selainversiosi on tuore ja päivittyy säännöllisesti.

Olette toivoneet, että antaisimme sisältöjämme ladattaviksi. Tähän pyrimmekin, mutta tällä hetkellä ladattavuus on mahdollista vain niiden sisältöjen osalta, joita ei sido erilliset tekijänoikeussäädökset. Ladattavat audiot ja ladattavat videot löytyvät omina listoinaan.

Niille käyttäjille, joita harmittaa Flashin käyttö playereissämme on sanottava, että sille on perusteet. Niistä formaateista, joissa on tekijänoikeusjärjestöjen näkökulmasta riittävä suojaus on Flash kaikista paras, koska se on käytetyin. Toisin sanoen tekijänoikeuksista johtuvista syistä medioita ei jaella HTML5-standardilla. HTML5 ei tarjoaa vielä sellaista suojausta, jota tekijänoikeuksien haltijat Yleltä vaativat. Tämä on harmillinen uutinen erityisesti iPad-käyttäjille, jotka eivät toistaiseksi pysty katsomaan/kuuntelemaan klippejämme. Taulutietokoneita (kaikki merkit yhteensä) on tällä hetkellä Suomessa arviolta 100 000, mutta luku on kasvussa.

Puran palautetta täällä myös jatkossa ja kerron kehityksen etenemisestä. Laittakaa palautetta, ideoita, ja kiitoksiakin saa laittaa, jos löytyy aihetta. Toivon iloa ja kärsivällisyyttä uuden palvelun kanssa!

Elävän arkiston palveluun
Ohjeet Elävän arkiston sivuilla

Elävä arkisto uudistuu viiden vuoden jälkeen

Tanja Iikkanen, Palvelupäällikkö — Tue, 29 Nov 2011 15:21:16 +0200

Elävä arkisto avattiin viisi vuotta sitten Yleisradion 80-vuotissyntymäpäivänä. Tänä aikana palvelu on saavuttanut uskollisen kävijäkunnan ja kasvanut yhdeksi Suomen merkittävimmistä verkkopalveluista. Tuoreimmassa Verkkobrändien arvostus Suomessa 2011 -tutkimuksessa Elävä arkisto sijoittui viidenneksi jättäen taakseen sellaisia palveluita kuin Youtube, Amazon ja Spotify.

Miksi uudistus tehtiin?

Verkon kehitysvauhdissa pysyminen on meille tärkeää. Vanha Elävä arkisto oli sekä teknisesti että konseptiltaan jäänyt kehityksestä. Syintyihän se aikana, jolloin muilla mediatoimijoilla ei vielä Suomessa ollut ohjelmien katselua tai kuuntelua mahdollistavia palveluja. Nyt on Yle Areena, YouTube ja eri mediatalojen netti-tv:t ja -radiot, ja ohjelmien katselusta verkossa on tullut normi, ei enää pelkkä lisäpalvelu.  

Mitä uutta voin tehdä Elävällä  arkistolla?

  Elävän arkiston omintakeisuus ja vahvuus tulee sisältöosaamisesta, jota toimitus pääsee uudistuksen myötä tuomaan monipuolisemmin esiin. Meille on tärkeää, että palvelusta näkyy, että se on ihmisten tekemä. Toimitus on läsnä reagoimassa ilmiöihin, suuriin uutistapahtumiin ja penkomassa arkistoa nostaakseen Ylen arkistomassassa kansakuntaa kiinnostavia helmiä. Tämä näkyy erityisesti aktiivisena etusivuna, johon toimitus koostaa tämän hetken kiinnostavimpia aiheita. Etusivulta näkee myös suunnitteilla olevat aiheet ja suosituimmat sisällöt.

Merkittävimpinä uutuuksina olemme tuoneet mahdollisuuden muistella ja toimitus on urakoinut luokitellen kaikki n. 13 000 artikkelia uudestaan. Tarkalla ja standardoidulla asiasanoituksella tavoittelemme parempaa sisällön löydettävyyttä, vapaiden assosiaatioiden syntymistä ja monipuolisempaa käyttökokemusta.

Olemme uudistaneet myös sisällön jakamisen. Sosiaalinen suosittelu ja sisällön jakaminen Ylen palveluiden ulkopuolelle (tekijänoikeudet mahdollistavat tässä vaiheessa vain linkittämisen) ovat nykypäivänä suuria liikenteen ohjaajia verkossa. Uudistetussa palvelussa on mahdollista jakaa yksittäinen ohjelmanäyte linkkinä esimerkiksi Facebookiin, kun aiemmin sai jaettua pelkän artikkelin, jonka yhteydessä ohjelmanäytteet olivat.

Miten palvelu kehittyy jatkossa?

Elävä arkisto on koko kansan palvelu, ja siten sen on tarkoitus tarjoilla Ylen sisältöjä erilaisiin käyttötarkoituksiin ja mieltymyksiin. Erityisesti pohdinnassamme on, miten voisimme palvella jatkossa paremmin nuorempia naiskäyttäjiä.

Meiltä on toivottu muistojenjättömahdollisuutta, ja olemmekin toteuttaneet siitä ensimmäisen version tähän uudistukseen. Muistojen kehitystä on jo suunniteltu eteenpäin, mutta otamme mielellämme ideoita vastaan teiltäkin. Sillä välin, kun jatkokehitämme palvelua ja luemme palautteitanne, käykäähän lisäämässä oma tarinanne tai pieni muisto. Palvelun etusivulta näkee, missä artikkeleissa on tuoreimmat muistot. Palautetta voi jättää jokaisen sivun oikeassa alalaidassa olevasta linkistä.

Antoisia matkoja menneeseen - Eilinen elää!

Lue, millaista palautetta uudistuksesta on tullut ja miten siihen on reagoitu.

Yle ja avoin data - tapahtunut tähän mennessä

Tuija Aalto ja Kari haakana — Mon, 07 Nov 2011 13:47:32 +0200

Itse tekemisen kulttuuri voimistuu netissä. Itse tekemisen kulttuurissa on käyttövoimana yhä useammin verkossa julkaistu tieto, data.

Neuvokkaimmat web-kehittäjät ovat kehittäneet keinot tarvitsemiensa tietojen raapimiseen verkkosivuilta. Yhä useammin tietoja ei tarvitse koota omin neuvoin, kun tiedon haltijat - tuottajat ja julkaisijat - oppivat avaamaan dataa.

Data on avointa silloin, kun se on tarjolla koneluettavassa muodossa ja selkeästi lisensoitu avoimesti käytettäväksi.

Yle on aloittanut tänä vuonna datan avaamisen. Tarjolla on nyt kahden vaalikoneen vastaukset, Teksti-TV:n rajapinta, Ylen teettämän nettikäyttäjätutkimuksen tuloksia sekä yhden journalistisen työn tausta-aineistot.

Mitä Yle saa datan avaamisesta?

Näemme mahdollisuutena sen, että kehittäjäyhteisö voi tuottaa uusia palveluita yleisölle. Avoin data ruokkii avointa innovointia ja on Yle Intenetille tuotekehityksen tuki.

Datan avaamisesta koituu myös uusia kustannuksia. Data on kuvattava, ja jos avattu data on rajapinta, sitä on ylläpidettävä. Kehittäjäyhteisön kanssa on kommunikoitava aktiivisesti. Tässä meillä on esimerkiksi Teksti-TV:n APIn osalta parantamisen varaa - rajapinta kun julkaistiin kesän korvalla, muutama joutui odottamaan tietoa ja tukea lomakauden yli.

Datan avaaminen sopii Ylen rooliin avoimen tietoyhteiskunnan rakentajana. Ajattelemme voivamme myös tavoittaa uusia kohdeyleisöjä ja toivomme, että datan avaamisen myötä osa Yle-kriittisistä teknologisista netin käyttäjistä kokee Ylen merkitykselliseksi itselleen.

Riskejä toki on: miten ratkoa mahdolliset epäselvyydet lisensoinnissa? Maineriskikään ei ole mitätön: entä jos kommunikoiminen kehittäjäyhteisön kanssa ei onnistu? Entä, jos tuloksena on huonoja palveluja ja huono käyttökokemus loppukäyttäjälle - meneekö käytön epäonnistuminen silloin ylen piikkiin?

Linkit

Yle avaa dataa
Rajapinta Ylen teksti-tv:oon
Yle Uutisten 2007 ja 2011 eduskuntavaalien vaalikoneen ehdokkaiden vastausdatat laskentataulukkomuodossa
Suomalaiset verkossa -tutkimuksen vastaukset
MOT:n kuntapäättäjäkyselyn vastaukset ”Jäsenkirjalla pääsee yhä johtajaksi”

Teksti-TV:n API:n pohjalta on blogiin ilmoitettu kaksi tuotosta: Ohjelma, jolla voi hakea Tampereen alueen päivän sääennusteen ja ttvmix.com joka osallistuu Apps4Finland-kilpailuun

Voiko uutisnäkökulman kirjoittaa yhteisöllisesti? CASE TIETOVUOTO

Tuija Aalto — Sun, 06 Nov 2011 13:54:09 +0200

Kokeillaan, voiko uutiskommenttia parantaa porukalla. Jos ehdit, viitsit, ja sinulla on jotakin lisättävää jo esille tuotuihin tietoihin, niin auta kirjoittamaan laajempi versio uutisnäkökulmasta. Aikaa tunti.

Päivitän tähän juttuun kokemukset myöhemmin tänään!

Päivitys klo 23.00. Tietovuodosta tehdään suora keskusteluohjelma Yle Areenassa maanantaina klo 11.30.

Julkista palvelua iPadille?

Kari Haakana — Wed, 02 Nov 2011 12:01:00 +0200

Viime viikolla suuri määrä Euroopan yleisradioyhtiöiden edustajia kokoontui Berliiniin Prix Europa -tapahtumaan. Jo 25:ttä kertaa järjestetyssä tapahtumassa yhtiöiden tv-, radio- ja online-tuotannot kilpailivat Prix Europa -palkinnoista useissa eri sarjoissa.

Online-tuotannoista lopulliseen kilpailuun esiraati kelpuutti 27 työtä, mukana muiden muassa Ylen Aitio. Palkintoa ei tällä kertaa Yleisradiolle irronnut, mutta tapahtuma tarjosi kuitenkin mainion ikkunan siihen, mitä yleisradioyhtiöt verkossa tekevät.

Yksi juryn mielenkiintoisimmista töistä oli Hollannin VPRO-yhtiön tekemä iPad-sovellus Money&Speed - inside the black box (sovelluksesta on tehty myös videoesittely). Sovelluksen taustalla on viikottaisen ajankohtaisohjelma Backlightin jakso, joka pui pörssien automaattisia kaupantekojärjestelmiä ja niiden vaikutuksia konkreettisten esimerkkien pohjalta. Ipad-sovellus yhdistää tv-dokumenttia ja datan visualisointia vaikuttavasti ja tavalla, joka tekohetkenään oli mahdollista ainoastaan Applen iPad-laitteella. Tämä sovellus oli henkilökohtainen suosikkini Prix Europan online-tarjonnasta.

Teos herätti tuomaristossa kiihkeää keskustelua. Yksi juryn jäsen oli sitä mieltä, että julkisen palvelun yleisradioyhtiö ei saisi tehdä uniikkia sisältöä laitteelle, joka ei ole kaikkien saatavilla. IPad on kuitenkin melkoisen kallis laite eikä se Hollannissakaan ole jokaisen halukkaan ulottuvilla.

Sovellusta esitellyt VPROn edustaja puolusti kuitenkin sovellusta. Hänen mukaansa kokeilut eri alustoilla kuuluvat julkiseen palveluun; ilman niitä yleisradioyhtiö jää vain kehityksen seurailijaksi ja kontakti yleisöön kaventuu.

Miten on? Onko sisällön tekeminen juuri iPadille julkista palvelua? Haluaisitko nähdä Ylen tekevän jotakin sisältöä pelkästään iPadille, Androidille tai jollekin muulle alustalle? Vai pitäisikö Ylen pidättäytyä online-tekemisessään ainoastaan välineriippumattomiin sisältöihin?

Uusi ohjelmaformaatti Ylen netissä: Pop-up -lähetys

Tuija Aalto — Fri, 21 Oct 2011 17:10:26 +0300

Kehitys kehittyy. Digitaalinen ja verkottunut mediaympäristö mahdollistaa tänä päivänä sellaisten asioiden tekemisen, joissa viisi vuotta sitten ei olisi ollut mitään ideaa.

Eräs tällainen konsepti-innovaatio on pop-up -lähetys.Yle lähetti Yle Areenassa aamupäivällä 6.10. ylimääräisen keskusteluohjelman "Steve Jobsin merkitys digitaaliselle mediakulttuurille".

Aikaa ohjelman valmistelussa käytettiin päätöksestä toteutukseen kolme tuntia. Verkostot osallistuivat valmisteluun (paina Muistion Play-nappia ja katso kuinka suunnittelu eteni)

Sosiaalinen media, Facebook, Twitter ja Google+ tekivät mahdolliseksi tiedon nopean levittämisen niin, että suoralla lähetyksellä oli arviolta satoja seuraajia ja lähetystä kommentoitiin reaaliajassa verkossa.

Keskustelun taltiota on katsottu Areenassa tuhansia kertoja.

Keskustelun ääniversio lähetettiin samana iltapäivänä Yle Puhe - kanavalla.

Kenties aivan ensimmäinen suomalainen pop-up -formaatin toteutus oli Striimi.net -nettiradiokanavalla suorana lähetetty Skype-konferenssikeskustelu rahan merkityksestä verkostotaloudessa syksyllä 2009 (MP3) Olen käyttänyt tapausta esimerkkinä sosiaalisen median somakoulutuksessa siitä, miten nopealla aikataululla on mahdollista saada aikaan kohdeyleisölleen elämyksellinen suora keskusteluohjelma verkossa.

Tuija Aalto from Netprofile Finland Oy on Vimeo.

SOMA1 case: valmius suoraan nettistriimaukseen

View more presentations from Tuija Aalto

Ensi perjantaina Yle Areenassa lähetetään Helsingin Kirjamessuilta Yle Puheen Politiikkaradio. Yle Puhe taltioi Politiikkaradion perjantain lähetyksen messuyleisön edessä. Paikalla silloin toimittaja Sakari Sirkkasen kanssa vakiovieraat Markus Leikola ja Jussi Lähde sekä vieraina ainakin Sofi Oksanen ja ”Kekkosen takapiru” -kirjan kirjoittaja Timo J. Tuikka. Keskustelu on siis mahdollista seurata Yle Areenassa suorana pe 28.10. klo 9.45 alkaen.

Kun lähetys tiedetään jo viikkoa ennen, sitä ei ehkä voi pitää puhdasoppisena pop-up -ohjelman esimerkkinä. Teemme erilaisia kokeiluja kehittääksemme valmiutta panna pystyyn pop-up-ohjelma Yle Areenassa nopealla aikataululla silloin, kun aihetta ilmenee.

Sisältö hyödykkeenä, eli miten Intialainen kuvaisi Suomen sisällissotaa?

Fri, 23 Sep 2011 10:46:44 +0300

Mediatalossa tulee aina lopulta puheeksi sisältö. (Ja jos ei tule niin sitten ollaankin jo pulassa).

Puhe sisällöstä on ongelmallista, koska se määrittelee puheena olevaa asiaa turhan laveasti.

Sisältöbusines on usein kuitenkin siitä kiitollista, että innokkaat ja taitavat tekijät saavat jonkinlaisen julkaistavan teoksen aikaiseksi. Ilma-aika jää harvoin tyhjäksi, vaikka sisällön määrittely tapahtuisikin kovin laveasti.

Itseasiassa sisältöä on olemssa aika paljon ja useimmin löytyy jotain julkaistavaa.

Minkälaisen artikkelin intialainen kirjoittaja tuottaa Suomen sisällissodasta?

Yllättävän hyvän.

Puhuessaan onnistumisestaan mediatoimija mainitsee julkaistavan sisällön määrän, ainakin sisäisen tehokkuuden mittarina. Päätin koittaa taannoin mikä olisi halvin tapa tuottaa riman ylittävää julkaistavaa.

Tilasin taannoin Intiasta lyhyen artikkelin Suomen sisällissodasta:

200-300 sanaa
sisältää numerotietoa kaatuneista
tietoa taistelun osapuolista
jonkinlainen huomio hävinneen osapuolen näkökulmasta

Artikkelin hinnaksi tuli 4 $ ja se toimitettiin seuraavana aamuna.

Luonollisesti artikkeli oli englanniksi, mutta minkälaisella panoksella hankkisivat suomenkilisen kirjoittajan? Näillä sisällöntuotantoklustereilla on joustavia sopimuksia: voit antaa sisällönhallintajäjestelmään oikeudet ja kirjoittavat vaikka viikossa 100 artikkelia määrätyillä spekseillä. Kunnon määrästä saa kunnon alennuksen. Syötteeksi kelpaisi sopimuksen mukaan varmasti kuvat, videonpätkät ja keskustelunavaukset.

Vastaavanlaisella diilillä voi saada eri puolilta maailmaa myös video-, kuva- ja audiotuotantoa (jossa laatu kärsii kyllä eri tavalla).

Miltä artikkeli näyttää?

The Finnish Civil War

The Finnish Civil War is one of the most important events in the history of Finland. Fought in Finland from 27 January to 15 May 1918, the war was an outcome of the national and social upheavals caused by World War I. The civil war was fought between the forces of the Social Democrats led by “Reds” the People’s Deputation of Finland and “Whites” the forces of the non-socialist, conservative-led Senate. The Reds had direct support from the Russian Soviet Republic and the Whites had military assistance from the Germans.

Since Finland was the part of the Russian Empire, it got directly affected by the 1917 February and October Revolutions in Russia. The Russian empire collapsed during the World War I and the whole chaos led to the breakdown of the Finnish state and society.

The war, induced by a general strike in 1917 called by Finnish workers against Bolshevik takeover, soon turned into armed conflicts between the Red and White soldiers, causing death of many soldiers. The white troops comprised of farmers mostly, while the Reds had the support of the urban modern class.

The whites had a lot of advantages over the Reds, which actually became the prime reason of their defeat. The Whites had a professional leadership, while the Reds not only had poor leadership but also lacked training, discipline and proper food. As a result, the Whites had a decisive victory by reducing the control area of the Reds and never giving them a second chance to make a comeback.

Though the end of the war brought in sweet victory for the Whites, the war cannot be forgotten for the number of casualties involved. About 37,000 people died during the war, shockingly most of them not on the battlefield. The soldiers and their sympathizers were killed and tortured by political terror campaigns. The loss of so many casualties also marred the Independence Day celebrations.

Julkaisu on triviaalia

Verkossa kuka vain voisi perustaa blogin, youtube-kanavan, tms. johon voi tilata jotakin intiasta.

Julkaistua materiaalia mittaamalla kuka vaan voi siis olla mainio toimija. (Jos taskurahat riittävät). Tulevaisuudessa julkaisukanavan omistamisesta saa entistä vähemmän etua.

Millä sitten on väliä?

Pitää tietää mitä julkaista, riippumatta siitä kuka sen sisällön tuottaa. Tärkeää on julkaista jotain, millä on merkitystä yleisölle. Suunnitelmallisesti. Tarjota se kulutettavassa muodossa.

Eikö sitten tekijöillä ole väliä?

Vanha sanonta: “sodan ensimmäinen uhri on totuus” ei pidä paikkaansa. Ensimmäisenä uhrina kaatuvat suunnitelmat.

Intialaisiakin pystyy uudelleenohjeistamaan, mutta paremmin homma etenee, jos taitavat tekijät ja suuntaa määrittelevät tekevät työtä yhdessä. Silloin pystyy reagoimaan odottamattomaan (jota varmasti tulee) ja säätämään suuntaa helpommin.

On kuitenkin kiusantekoa jättää taitavat tekijät selviämään ilman suuntaa ja suunnitelmaa. Vain reagoimaan. Silloin businestasi ohjaa joku muu kuin sinä.

Tägäys: hopealuoti onkin lyijyä!

Wed, 24 Aug 2011 14:12:12 +0300

Tägitys, mistä tässä nyt oikein puhutaan?

Tägi ja tägitys roikkuu vielä tämän hetken pelastavien komponenttien ja toimintatapojen listalla. Se on siis osa sitä pitkää perinnettä, jossa jokin ajan myötä vaihtuva asia tekee palvelusta tai sisällöstä hyvän.

Asiasanoitus, tägäys, avainsanat… tässä yhteydessä tuosta kaikesta puhutaan tägeinä. “Mertkitsin tämän tällaiseksi kirjoittamalla kylkeen tämän”. Tägäyksellä on kaiketi yleensä vähän enemmän painotusta folksonomiaan ja epämuodolliseen merkkaukseen sisällön sekaan.

Tässä yhteydess tägitys on kuitenkin sekä toimintatapa että tietoa, joka on jonkun varta vasten ja tahallaan valitsemaa. Tietoa, joka lisätään jonkun muun sisällön rikastamiseksi. Eikä nyt rajata kokonaan pois mahdollisuutta ajatella automaattisesti tai julkaisun sivutuotteena syntyvää tietoa tägeinä (esim. aikaleima).

Ongelmia tägien kanssa

Tägi —jonkun sanan lisääminen muun sisällön yhteyteen— on ratkaisuna helpon kuuloinen. Tähän tägäämiseen tulee kuitenkin ongelmia heti kun sitä tehdään muuten kuin omaksi tai kaveripiirin iloksi.

Tägi kohdistuu huonosti

Tägi ei välttämättä kerro mikä rooli sillä on sisällön kuvaajana.

[runo] - puhutaanko tässä runoista vai onko sisältönä runo? Runo voi olla myös henkilön nimi.

Tägit selittävät huonosti itseään

Lyhenteistä on vaikea tietää mistä on kyse. [HCM] voi olla useampikin asia, mutta mikä juuri tällä kertaa? Joskus sisältö selittää tägiä, joskus taas ei.

Selkokielinenkään sanasto ei aina kerro mistä on kyse. [WhatNotToWear] kuvaa hyvin missä mielessä jokin lausahdus julkaistaan. Roistovaltioissa voi monelta mennä ohi että kyseessä on TV-sarja jota kommentoidaan tai jonka hengessä kommentoidaan.

Tägi ei välttämättä siis lisää ymmärrystä. Lisäksi se saattaa laimeta kun sen käyttö leviää kyllin alkuperäisen tai tarkoitetun ulkopuolelle (uudistuminen ja ennakoimaton kehityshän on pop, mutta ilmaisuvoiman katoamista ei kukaan kai toivo).

Esimerkiksi tämän kirjoituksen asiasanoissa / tägeissä on termi ‘konseptiklinikka’. Termi pitää selittää jossain muualla (ja olisi mukava jos ko. termistä pääsisi sen selitykseen, niinkuin internetissä hypertekstin kanssa olisi määrä).

Tägit eivät aina kovin yhteismitallisia

Tägin ilmaisuvoima ja luonteva kohdistuminen vaihtelevat eri yhteyksissä. Aikeeksi tarkoitettu ei käy välttämättä kuvaamaan aikomusta toisaalla tai sisältötyyppiä muualla.

Varsinkin isommassa organisaatiossa kaivataan aina yhtä yleiskäyttöistä asiasanastoa. Käyttäjä- ja businesvaatimukset vaihtelevat niin kovasti että kompromissit syövät järjen koko järjestelmästä.

Konkretian tägääminen on helppoa mutta ei niin hyödyllistä

Videosta on helppo sanoa että siinä esiintyy hevonen. Se voi olla ihan hyödyllistäkin. Voisi olla kivampi tietää että tässä käytetään jotain ratsuna tai että tunnelma on surrealistinen.

Tunteet, konseptit, asenteet. Joissain tapauksissa ne ovat paljon esineistöä hyödyllisempää merkkausta. Monista sanastoista näitä löytyy myös vähemmän.

Tägeistä ei aina hyötyä

Esimerkiksi uutisten tägääminen voi olla hankalaa. Tägeja saatetaan ajatella vaikka hakemisen helpottamiseksi. Jos uutissisältöä kulutetaan pääasiassa tuoreuden perusteella ja eiliseen ei palata, voi tägääminen mennä hukkaan.

Suosituimpien tägien listaaminen saattaa jäädä kiusaksi. Niiden yhteydessä voisi olla tärkeämpää esittää miksi ne ovat suosittuja kuin näyttää mitä kaikkea niillä on tägätty.

Entäs sitten

Kannattaa laatia tapa kertoa mistä tägeissä on kyse ja kertoa mitä tägejä kannattaa käyttää. Satunnainen kommentoija saattaa hyvinkin kaivata tietoa siitä onko jo tapa kommentoida presidentinvaalien ehdokasasettelua. Tai tapa kertoa mitä jokin tägi tarkoittaa.

Osa tägien kuvaamisesta hoituu varmasti sisällön ja sen kytkentöjen kautta. Viimeisin [julkaisu], [runo]n yhteydessä esiintyy monasti [rakkaus] mutta tosi harvoin [varaanit].

Olisi hyvä olla olemassa tapa kertoa mitä sisällöstä tägi oikein kuvaa. [aiheena Kekkonen], [esiintyy Kekkonen], [viittaus Kekkoseen] jne. Oikein ahkera hoitaa tällaisen kuvaamisen tripleteillä ja tekee tägeistä sanastojen termejen välisiä relaatioita.

Subjeki –> predikaatti –> objeki. Kuvassa esiintyy kekkonen. Artikkelin tyylilaji on runo.

Tägien laatijoille kannattaa kertoa minkälaisella tarkkuustasolla asioita koitetaan tägätä. Puhutaanko [silmänpainetaudista], [silmäsairauksista], [sairauksista] vai ihan vaan [terveydenhoidosta]? Sopiva tarkkuustaso on tietenkin riippuvainen käyttäjistä ja busineksesta.

Voidaan tarvita myös hierarkia kuvaamaan tägien luokitusta tai suhteita. Voidaan kertoa että [silmänpainetauti] on [silmäsairaus] joka on [sairauksien] alaluokka ja liittyy [terveydenhoitoon]. Tällaisen kanssa törmätään jo kokonaisten käsitehierarkoiden synnyttämisiin (tai olemassaolevien hyödyntämisiin) eikä puhuta enää kovin kevyestä toiminnasta.

Jotain lajittelua kuitenkin saatetaan tavita arjessa. [kesto(lyhyt)] ja [kesto(pitkä)] ovat medialeikkeen pituuksia tägättäessä parempia kuin [lyhyt] ja [pitkä] jotka halutaan ehkä varata sisällön kuvaamiseen.

Joku asia mitä tägeillä oikeasti ratkotaan. Eli miks näitä asioita pitäisi tägittää? Jos ei tunneta syytä, niin valitut menetelmät saattavat mennä melkoisesti mönkään.

Mitä tägeillä voi tehdä?

… ja heti joku kysyy miksei se voisi olla kaikkea allaolevaa. Kai se voisikin. Sen mihin tägejä ja tägäämistä käytetään pitäisi olla valinnan tulos, eikä “näin on kai tapana tehdä” sivutuotetta. Käyttötarkoitus kun määrää mitä niiden tägien pitäisi sitten lopulta olla ja miten niitä käytetään.

Kohteena tägille voi olla näkymä jossa itse asia ei vielä ole esillä. Hakutuloksessa voidaan kertoa löytyykö otsikon takaa esim. haastattelu vai ei.

Tai sitten tägillä voi olla tärkeämpi rooli itse sisällön kyljessä, tiivistämässä sitä mistä on kyse tai mitä halutaan sanoa.

Aikomuksen kuvaaminen

Jo melko varhain joillekkin foorumille tuli otsikoiden yhteyteen tägitys. Toisaalta tällä madallettiin kansiorakennetta. Toisaalta kerrottiin siitä mitä sisältöä otsikon takaa oli löytymässä.

[ennakkojulkaisu], [kysymys], [julkaisu] jne. Osin tällä paikattiin puutteellista otsikointitaitoa, osin mahdollistettiin silmäily ja automaattinen käsittely.

Kuvittele jotain kuvausfoorumia. Miten paljon vähemmän katkeraa riitelyä saattaisi syntyä, jos otsikon viereen voisi kirjoittaa aikomukseksi [katso mitä näin] vs. [maailman paras kuva]. (Jälkimmäisen mukaanhan jotkut silmäilevät kaikkia postauksia).

Nykyinen tuttu vastine voisi olla vaikka Twitterissä #whitewhine -tägi viestin yhteydessä: “tiedän että maailmassa on oikeitakin ongelmia, mutta haluan silti valittaa” tai jonkun toisen ehdottamana “maailmassa on oikeita ongelmia, mutta valitat tästä”.

Keskeisen sisällön osoittaminen

“Keimo Hansiosta ei saa tulla ikinä ehdokasta!” voi puhua sekä Keimo Hansiosta, ehdokasasettelusta, siitä että joku ei saa olla jotakin. olisi hyödyllisintä jos sisältö selittäisi itseään, mutta viimeistään kone kaipaa tietoa siitä, että onko keskeinen sisältö Keimo Hansio vai se, että joku on ei-toivottu.

“[Keimo Hansio]sta ei saa tulla ikinä ehdokasta!”

“Keimo Hansiosta ei saa tulla ikinä ehdokasta! [ei-toivottu]”

Kytkennän osoittaminen

Mihin tämä nyt liittyy jos se ei käy asiasta ilmi (tai vaikka se käy asiasta ilmi). Samalla tämä tuo rakennetta mukaan sisältöön, käsittelyä varten.

“Keimo Hansiosta ei saa tulla ikinä ehdokasta!” voi liittyä presidenttikilpaan, liittyy todennäköisesti joihinkin vaaleihin jne. vaikkei sitä tuossa ihan suoraan sanottaisikaan. Tarvitaan joku rakenne kertomaan mihin tuo liittyy jotta asian voi ymmärtää paremmin ja jotta sen voi ymmärtää myöhemminkin.

“Keimo Hansiosta ei saa tulla ikinä ehdokasta!” [presidentinvaalit 2012]

Löytämisen helpottaminen

Tägiksi kirjoitettuja sanoja saatetaan tarjota ensi sijassa hakukoneelle. Varsinkin jos sisältö on jotain muuta kuin tekstiä.

Joskus tällä paikataan haun puutteita. Toisaalta taas paraankaan haun ei ole helppo ymmärtää mikä on esimerkiksi artikkelin pääasiallinen sisältö (mutta tässä mennänkin jo vähän eri merkkaukseen kuin mistä tägättäessä on kyse).

Rakenteen tuominen

Rakenteeksi —erilaiseksi luokitteluksi, kategorisoinniksi, tyypitetyksi— tehdyt tägit ovat suka hakukonetta varten kirjoitetulle tekstille.

Rakenteeksi käytetyt tagit liittävät sisällön johonkin suurempaan kokonaisuuteen, vaikka siihen ei suoraan viitattaisikaan. Vähän samaa siis kuin aiempi #whitewhine -esimerkki. Rakennetta tuova tägäys ei kuitenkaan kerro aietta vaan littää ennemmin yhteen.

[runo], [resepti], [Sibeliuksen teokset] jne.

Näitä tägejä lukee ensisijaisesti kone. Ihminen saattaa hyvinkin tunnistaa runon ilman että sitä erikseen merkitään.

Kansiorakenteen täydentäminen tai korvaaminen

Rakennetta tuovien tägien spesifi käyttö liittyy yrtyksiin korvata täydentää tiedostojärestelmiä ja kansioita. Tägejä kansioiden sijaan käytettäessä yksi asia voi kuulua helpommin useampaan paikkaan. Listattavat asiat on tapana suodattaa erilaisin tägiyhdistelmin ja esittää suunnattomina listoina.

Sisältöjen yhdistely eri järjestelmien välillä

Jos vaikka julkaisee artikkeleita omassa systeemissään ja videoita jonkun toisen osapuolen palvelussa, käy näiden niputtaminen ehkä vaivattomimmin jonkin tägin perusteella.

Kun näytetän kirjoitus tägillä [tripoli] haetaan samalla toisesta palvelusta esille liuta videoita tägillä [tripoli] ja toivotaan että ne vastaavat jokseenkin hyvin aihetta.

Kokeile "silloin kun" -menetelmää kohdatessasi yleistyksiä

Fri, 12 Aug 2011 10:19:55 +0300

Riippumatta siitä minkä alan kehitystyön kanssa olen ollut tekemisissä on vastaan tullut aina erilaisia kirjoittamattomia totuuksia ja yleistyksiä. (Joskus joku on kirjoittanut niitä jonnekkin, eikä se oikeastaan muuta asiaa).

Virtajohdon pitää olla musta
Ihmiset eivät skrollaa
Laitteessa pitää olla vain muutama nappi
Kaikki asiakkaat haluavat osallistua
jne.

Tällaiset heitot perustuvat kyllä usein johonkin totuuteen tai ihan relevanttiin havaintoon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tällaisia heittoja viljelemällä voisi ohjata mitä tahansa kehitystyötä.

Lisää "silloin kun" -heiton perään

Virtajohdon pitää olla musta, koska...

tai

Virtajohdon pitää olla musta, silloin kun...

Yllättävän useaan väittämään löytyy ehto jonka avulla voi tarkastella päteekö se kyseisessä tilanteessa tai miten sitä pitäisi soveltaa.

Opettavainen tarina pitkistä teksteistä (ihmisethän eivät lue verkossa)

Taannoin sain sähköpostiini kysymyksen siitä minkä mittaisia tekstejä verkossa nykyään luetaan. Vaikka selkärangasta tuli paljon toitotettu totuus: "verkossa ei lueta pitkiä tekstejä, ehkä vain otsikkoja ja bullettilistoja" osasin sentään tiedustella mistä oli kyse.

Materiaali oli esseen tyylisiä artikkeleita.

Kaavin kokoon äkkiä muutaman linkin artikkeleihin, vanhoihin klassikoihin ja muutamiin uudempiin, joissa todettiin että pidemmänkin tekstin lukeminen on kyllä vähän lisääntynyt. Voisikohan tekstiä tiivistää tai uudelleenmuotoilla, jakaa listoihin ja paloitella kappaleisiin otsikoiden alle?

Vastaus oli epäilevä: "tyyli on niin omintakeista, että sitä on paha mennä muokkaamaan". Kävi ilmi että teksti oli Markus Kajon pakinat joita on nyttemmin julkaistaan olotilassa.

Verkossa ei lueta pitkiä tekstejä silloin kun...

Etsitään vainua siitä missä olisi tunnelmaan sopivaa tavaraa
Haetaan vastausta "voinko" ja "miten minä..." kysymyksiin

Kajon kirjoitukset eivät selvästikään sovi kumpaankaan näistä kategorioista.

Mihin hävisi ”Tuoreimmat uutiset”-listaus yle.fi-etusivulta?

Maria Hausen, Vastaava tuottaja — Thu, 11 Aug 2011 15:24:59 +0300

Tiistaina 9.8. vaihdoimme yle.fi-etusivun ”Tuoreimmat uutiset”-listauksen ”Facebookissa jaettua-osioon”. Osiossa näkyy sisäänkirjautuneille Facebookin käyttäjille kavereiden jakamat Ylen sisällöt, sisäänkirjautumattomille yleisesti eniten jaetut Ylen sisällöt.

Päädyimme tähän ratkaisuun, koska halusimme antaa yle.fi:tä käyttävien ihmisten näkyä etusivulla. Uskomme, että oma verkosto voi poimia yle.fi:n laajasta sisällöstä kiinnostavia juttuja, joihin ei ehkä muuten törmäisi - onhan yle.fi:ssä paljon muutakin kuin uutisia.

Lisäksi ”Tuoreimmat uutiset”-listaus on automaattinen, minkä vuoksi siinä ja uutisnostoissa on ollut paljon päällekkäisyyttä. Etusivun uutisnostot kun ovat pääsääntöisesti juuri tuoreimpia uutisia. Päällekkäisyydeltä ei toki voi välttyä Facebook-ratkaisussakaan.

Vaikka listaus ei nyt näykään suoraan etusivulla, tuoreimpiin uutisiin pääsee etusivulta ”Uutiset, urheilu ja sää”-palkin alapuolella olevasta ”Tuoreimmat”-linkistä.

Vaihdon jälkeen etusivun toimituksen sähköpostiin on tullut neljä palautetta, kaikki negatiivisia. Määrä on sinänsä vähäinen, mutta melkoinen suhteutettuna siihen, ettei palautetta yleensä anneta.

Toimitus kysyi ihmisten mielipiteitä asiasta Facebookin Suomen Yleisradio-sivulla. Tällä hetkellä positiivista (lähinnä tykkäysten muodossa) ja negatiivista palautetta on suunnilleen saman verran.

Kritiikkiä on tullut seuraavista asioista:
- Muita kiinnostavat sisällöt eivät välttämättä kiinnosta itseä.
- Muiden jakamat sisällöt näkee Facebookissakin.
- Pienemmät alueelliset uutiset hukkuvat.
- Suosittelut eivät aina ole kovin tuoreita, koska riippuvat oman verkoston toiminnasta.
- Facebookin esilletuominen ei sovi Ylelle.

Seuraamme tilanteen kehittymistä ainakin vielä ensi viikon. Näkemyksenne ovat erittäin tervetulleita.

Ehkä kumpikaan näistä ei ole paras ratkaisu ja kehitämme lähitulevaisuudessa etusivun tuolle paikalle jotain muuta. Mitä se muu voisi olla? Minkälainen sisältö palvelisi teitä parhaiten?

YLE Areenan käyttäjät toivovat tulevaisuudessa palvelulta muistuttajia ja suosituksia

Leevi Kokko, Asiakkuuspäällikkö — Thu, 11 Aug 2011 08:08:40 +0300

Toukokuun lopussa pyysimme Areenan käyttäjiä osallistumaan asiakaskyselyyn, jonka avulla halusimme arvioida nykyisen Areenan tärkeimmiksi koettuja ominaisuuksia sekä pyytää mielipiteitä Areenan uudistusta varten. Tavoitteemme oli saada palautetta eritoten Areenaa paljon käyttäviltä, jotta voimme varmistua siitä että pystymme palvelemaan Areenan asiakkaita jatkossakin parhaalla mahdollisella tavalla.

Kyselyssä etsittiin myös osallistujia kesäkuussa järjestettyihin ryhmäkeskusteluihin, joissa ruodittiin tarkemmin lähiaikoina julkistettavan uuden Areenan ominaisuuksia sekä saatiin yksityiskohtaisempaa palautetta konseptiin.

Saimme kyselyyn lyhyessä ajassa lähes 800 vastausta, ja tavoitteemme mukaisesti vastaajajoukossa painottuivat Areenaa usein käyttävät asiakkaat. Alla muutamia tutkimuksesta esiinnousseita huomioita:

- Facebook oli käytössä lähes kaikilla vastanneilla, Twitteriäkin käyttää melkein kolmannes. Facebookissa ohjelmia suosittelee 35% vastaajista.

- Areena-toimituksen työtä arvostetaan: Etusivun suosituskarusellia käyttää paljon tai jonkin verran lähes 60% ja Teemoja lähes puolet vastanneista.

- Suorien Areena-lähetysten merkitys on kasvanut syksystä 2009, jolloin asiaa on viimeksi kysytty. Nyt jo lähes 70% vastaajista ilmoitti käyttävänsä niitä paljon tai jonkin verran.

- Kysyttäessä tulevien ominaisuuksien haluttavuutta, muistuttajia kaivataan selkeästi eniten, ohjelmien kommentointia ja arvostelua ei niinkään paljon. Omaan katseluhistoriaan perustuvat suositukset olisivat erittäin tai melko tärkeitä yli puolelle vastanneista.

- Toiveissa oli havaittavissa pieniä sukupuolieroja: Miehet pitävät erittäin tärkeänä, että Areenasta saisi tietoa siitä, mitä kaverit katsovat. Toisaalta naisista monikaan ei ole kiinnostunut käyttämään Areenaa mobiilisti tai pelikonsolilla.

- Tulevaisuuden sisältötoiveista kysyttäessä kolmen kärki on selvä: dokumentteja, elokuvia ja kansainvälisiä sarjoja kaivataan nykyistä enemmän. Myös tämän kysymyksen kohdalla oli havaittavissa eroja miesten ja naisten välillä: Miehet haluavat Areenaan enemmän dokumentteja ja urheilua. Naiset puolestaan kaipaavat elokuvia ja kansainvälisiä sarjoja.

- Tekninen toimivuus on edelleen haasteena ja ohjelmia katsoessa vielä aivan liian moni joutuu kohtaamaan "Pieni hetki..." viestin.

- Avoimissa vastauksissa selkeästi esiin nousseita toiveita olivat mm. ohjelmien nettioikeuksien laajentaminen, kuvanlaadun parannukset, sekä käyttäjätunnistukseen perustuvat omat listat ja suosikit, katseluhistoria sekä siihen perustuvat suositukset.

Jatkamme tulosten pöyhintää ja kehitystyötä teidän kanssanne. Iso kiitos kaikille kyselyyn ja ryhmäkeskusteluihin osallistuneille, saimme paljon ajateltavaa mietintämyssyyn! Uudistetun Areenan beta-versio julkaistaan lähiaikoina. Jos tahdot pysyä ajan tasalla uudistuksesta, se onnistuu vaikkapa Areenan Facebook-sivun kautta: http://www.facebook.com/yleareena

Ylen avoin data: rajapinta Ylen teksti-tv:hen

Kari Haakana — Wed, 15 Jun 2011 15:15:54 +0300

Viime vuonna beta.yle.fi-hankkeessa tehtiin nopeassa tahdissa uudenlainen käyttöliittymä teksti-tv:lle. Uutuus nimettiin über-teksti-tv:ksi; nimi viittaa digi-tv-suunnitelmissa vilahdelleeseen super-teksti-tv:hen ja über on tietenkin superia vieläkin parempi asia.

Alunperin über-teksti-tv.n yhteyteen piti tulla mahdollisuus tehdä oma viritys, mikäli Ylen tekemä ei kelvannut. Tuolloin mahdollisuus jäi tekemättä ajanpuutteen takia, mutta nyt tämä on mahdollista.

Google Docs -palvelusta löytyy nyt lyhyt kuvaus siitä, miten halukkaat kehittäjät pääsevät kiinni teksti-tv:n rajapintaan ja miten sitä käytetään. Rajapinnan käyttö on sidottu avaimeen (API key), jonka saa Ylestä sähköpostitse. API key -käytäntöön on päädytty, jotta voimme ongelmatilanteissa rajoittaa rajapinnan käyttöä.

Rajapinta tarjotaan käytettäväksi CC-lisenssillä (CC BY-SA 3.0).

Jos rajapinnasta tai sen käytöstä on kysyttävää, tee se blogin kommenteissa. Kommentoi myös (mielellään linkin kera), jos olet tehnyt jonkin sovelluksen rajapinnan avulla.

Ylen vuoden 2007 vaalikoneen tiedot avoimena datana

Kari Haakana — Wed, 15 Jun 2011 12:13:16 +0300

Yle Uutisten vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalikoneen ehdokkaiden vastausdata on nyt saatavilla avoimena data. Tiedot ovat saatavissa Google Docs- palvelusta laskentataulukkomuodossa.

Vaalikonetieto on dokumentin ensimmäisellä välilehdellä. Toisella välilehdellä on kuvattu dokumentin sisältöä.

Tämä Ylen vaalikoneen vastauksista koostettu dokumentti julkaistaan CC-lisenssillä (CC-BY-NC-SA 3.0). Dokumentin sisältämää tietoa saa siis julkaista vapaasti ja sitä saa yhdistellä muuhun tietoon, kunhan julkaistaessa linkitetään tähän Ylen Kehitys kehittyy -blogin kirjoitukseen ja ilmoitetaan, että tiedon lähde on Yle Uutisten vaalikone 2007.
Jos huomaat tiedoissa jotakin virheitä tai dokumentti herätää kysymyksiä, kerro se kommenteissa. Kerro kommenteissa myös, mikäli olet käyttänyt dataa johonkin, mielellään linkin kera.

Suomalaiset verkossa -tutkimuksen vastaukset avoimena datana

Kari Haakana — Fri, 10 Jun 2011 15:05:19 +0300

Yleisradio julkaisi aiemmin tänä vuonna yhdessä 15/30 Research -tutkimusyhtiön kanssa tutkimuksen, jolla selvitettiin suomalaisten Internet-käyttöä. Tutkimuksen ja sen tulosten esittely löytyy Slideshare-palvelusta.

Nyt tarjoamme tutkittavaksi ja jatkokäyttöön tämän tutkimuksen vastausaineiston. Aineistossa on 1858:n verkkoa käyttävän suomalaisen vastauksia erilaisiin netin käyttöä koskeviin kysymyksiin.

Aineisto on jaossa taulukkolaskentamuodossa Google Docs -palvelussa. Kustakin vastaajasta kerrotaan sukupuoli (1=mies , 2=nainen ) ja ikä.

Aineisto julkaistaan CC-lisenssillä (CC BY-NC-SA 3.0). Dokumentin sisältämää tietoa saa siis julkaista vapaasti ja sitä saa yhdistellä muuhun tietoon, kunhan julkaistaessa linkitetään tähän Ylen Kehitys kehittyy -blogin kirjoitukseen ja ilmoitetaan, että tiedon lähde on Ylen ja 15/30 Researchin Suomalaiset verkossa -tutkimus.

Jos dokumentti herättää kysymyksiä, kerro se kommenteissa. Kerro kommenteissa myös, mikäli olet käyttänyt dataa johonkin, mielellään linkin kera.

Vuoden 2011 vaalikonetiedot nyt avoimena datana

Kari Haakana — Mon, 16 May 2011 17:06:23 +0300

Yle Uutisten vuoden 2011 eduskuntavaalikoneen ehdokkaiden vastausdata on nyt jaossa. Data on saatavissa Google Docs- palvelusta laskentataulukkomuodossa.

Vaalikonetieto on dokumentin ensimmäisellä välilehdellä. Toisella välilehdellä on kuvattu dokumentin sisältöä.

Jos huomaat tiedoissa jotakin virheitä tai dokumentti herätää kysymyksiä, kerro se kommenteissa. Kerro kommenteissa myös, mikäli olet käyttänyt dataa johonkin, mielellään linkin kera.

Julkaisemme lähiaikoina vaalikonedataa myös aiemmista vaalikoneista. Linkit muuhun Ylen avoimeen dataan tulevat toistaiseksi tähän blogiin, mutta pyrimme tekemään kokoavan dokumentin datasta beta.yle.fi-palveluun sitten, kun julkaistuja datasettejä on enemmän.

Yle.fi:n hurja veivi

Kari Haakana — Mon, 16 May 2011 11:28:59 +0300

Euroviisut ja jääkiekon MM-kisat näkyivät selvinä piikkeinä Ylen web-palveluissa viime viikolla. Kaikkiaan Yle.fi:n eri palveluissa käytiin viime viikolla 2,2 miljoonan eri selaimen voimin. Kyseessä on kaikkien aikojen ennätys.

Erityisen vilkkaasti kävijöitä virtasi Areenaan, jossa sekä lauantaina että sunnuntaina käynnistettiin yli miljoona videoklippiä tai -streamia.

Jännittävä ilmiö oli myös selostaja Antero Mertarannan ilmaveivi-hehkutus, joka pomppasi vuorokaudessa koko tämän vuoden katsotuimmaksi on-demand-klipiksi. Merkittävä tekijä tässä suosiossa ovat olleet Ilta-Sanomat ja Iltalehti, jotka molemmat linkkasivat alle upotettuun Areena-videoon. Iltapäivälehtien linkkaukset loivat 13% koko viime viikon viittaavasta liikenteestä Areenaan. Hehkutuksen kohde eli Granlundin maali jäi suosiossa selvästi Mertarannan reaktiolle.

Yle avaa dataa

Kari Haakana — Mon, 09 May 2011 12:19:56 +0300

Avoin data on viimeisen vuoden aikana noussut verkkojournalismin kuumaksi kysymykseksi. Guardianin, New York Timesin, BBC:n ja vaikkapa Norjan yleisradioyhtiö NRK:n esimerkkejä on seurattu myös Ylessä kiinnostuneina. Avoin data on lähtenyt liikkeelle Suomessakin muun muassa valtioneuvoston taannoisen päätöksen myötä.

Yleä on viime syksynä ja kuluvan kevään aikana lähestytty datanavauspyynnöillä. Suurin kiinnostus on kohdistunut vaalikoneiden vastaustietoon, mutta muunkin Ylen toiminnassa syntyneen datan perään on kyselty.

Onkin ilo kertoa, että Ylen dataa ryhdytään avaamaan. Tulevina viikkoina julkaisemme tässä blogissa linkkejä Ylen avoimeen dataan muutamissa eri muodoissa. Luvassa ovat muun muassa kaikki teknisesti julkaisukelpoisessa muodossa olevat vaalikonetiedot vuodesta 2007 lähtien sekä ainakin yksi rajapinta.

Kaikki nyt julkaistava tieto julkaistaan Creative Commons -lisenssillä, ellei toisin ilmoiteta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että julkaistavaa tietoa saa käyttää uusien teosten osana, kunhan lähde mainitaan. Toivomme, että tietoa hyödynnättäessä linkitetään selvästi tämän blogin siihen kirjoitukseen, jossa alkuperäinen datasetti tai linkki siihen on julkaistu.

Pyrimme datan avaamisella löytämään uudenlaisia keinoja toimia yhdessä Ylen ulkopuolisten tahojen kanssa. Jos kokemukset ovat hyviä, pyrimme viemään datan avausta jatkuvaksi toimintamuodoksi. Mutta jotta pystyisimme toimimaan oikein, kaipaamme palautetta. Kerro siis tämän blogin kommenteissa tai vaikkapa sähköpostitse (kari.haakana ät yle.fi), mitä dataa toivoisit Ylen avaavan tai miten toivoisit Ylen avoimen datan suhteen toimivan.

"Planning is design" - suunnittelu on suunnittelua

Tue, 03 May 2011 13:23:54 +0300

Suunnittelu on suomeksi aika laaja sana. Esimerkiksi sekä planning että design ovat suomeksi suunnittelua. Designistä puhuttaessa onkin alettu käyttää enenevässä määrin sanaa muotoilu (ja tämä taas on sikäli hankalaa, että siinä on vahva mielleyhtymä todella fyysiseen, kosketeltavaan toimenpiteeseen).

Puhuttakoot alla plänäyksestä, kun tarkoitetaan organisaation tai vast. tekemästä suunnitelmasta jonkin tavoitteen tai toiminnan aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Ongelman suunnittelu vs. ratkaisun suunnittelu

Plänäys on ratkaisun suunnittelua. Aikataulutetaan ja resursoidaan esimerkiksi projekti jolla ratkaistaan jokin ongelma. Vaikkapa raitiovaunujen keskinopeuden putoaminen palvelusopimuksessa määritellyn alle.

Jotta plänäys voisi onnistua on ongelma tunnettava hyvin. Vanhan sanonnan mukaan ongelman ratkaisemisessa onnistuu todennäköisimmin se, joka osaa mallintaa sen hyvin. Jotta plänäys voisi olla realistista eikä (raskaista tiilistä tehdyn) pilvilinnan rakentamista, tarvitaan lähtökohdiksi ongelman selvittämistä josta voidaan johtaa suunnitelma ja suunnitelma sen ratkomiseksi.

Liikkeellelähtö on pakko tehdä plänäys edellä, mutta ei tarvitsisi plänäillä niin pitkälle

Kun organisaatio, iso tai pieni, tarttuu johonkin toimeen se alkaa todellisessa maailmassa kuitenkin plänäilyllä. Tähän on impulssina intuitiivinen huomio tai muuten enemmän omin voimin esille noussut ongelma.

Innokas ratkaisija plänää pöytään heti resursoitavan projektin joka pyörii vuoden (vaikka sen epäonnistuminen käykin ilmeiseksi ensimmäisen kymmenyksen aikana).

Fiksu plänääjä haluaa parempaa näkyvyyttä ongelmaan ja suunnittelee sen mukaan mitä tiedetään (oli kyse sitten planning-suunnittelusta tai design-suunnittelusta). "Mikä toiminta vie asiaa seuraavaksi eteenpäin ja kertoo meille enemmän siitä ollaanko menty oikeaan suuntaan?"

Raitiovaunujen keskinopeuksia ratkottaessa keskinopeuteen vaikuttavien syiden selvittäminen on tärkeää.

Arvaukseen perustava suunnitelma, plan, on olettamus jota pitää testata ennen kuin tehdään lopullista

Liikkeelle lähdettäessä aiheen kanssa työskennelleet keksivät nopeasti muutamia hyviäkin ratkaisuja, joskus datankin pohjalta.

Risteys saattaa olla tuskallinen, mutta jos niin tehdään niin mihin kaikkeen se vaikuttaa?

— "Raitiovaunuliikenteen keskinopeutta hidastaa reittien X ja Y käännös noista valoista, ajoin siitä vuosia, tosi tuskallosta."
— "Jospa laitamme vaunut kulkemaan suoraan ja ne ohittavat tämän hankalan lenkin?"
— "Hyvä, ajetaan muutamia testejä koevaunuilla sekä hiljaiseen että ruuhka-aikaan ja katsotaan miten vaikuttaa näiden keskinopeuteen? Otetaan ihan matkustajiakin kyytiin niin nähdään miten pysäkillä seisominen vaikuttaa. Suunnitellaan reitti niin että ei tarvi testata koko matkaa..."

Entäs sitten?

Suunnittelu —planning ja design— ovat suunnittelua. Tämä ei ole omistajakysymys, vaan kysymys siitä miten asioita käsitellään.

Plänäyksen traditiot ovat vahvat. Plänäystä tapahtuu paljon ilman design thinkingiä. Aikataulukärjellä laaditaan ratkaisuprojekteja ennen kuin tiedetään mitä ne oikeastaan ratkaisevat, sopiiko ratkaisu ongelmaan ja voiko se saada tuotehyväksynnän.

Miten sen raitiovaunun kävi?

Riippuu siitä mitä lopulta oikeasti mitataan.

Jos todetaan yksikäsittesesti 15,5 km/h keskinopeuden olevan tärkeä saavutettava mittari, niin voi olla että mutkat voidaankin laittaa suoriksi. Vasta kun ongelmat ovat paremmin selvillä ja olettamuksia kokeiltu voidaan tietää mihin pitää vaikutta.

Moni nopeuttamistapa (reittivalinnat, pysäkkien poistaminen reiteiltä) saattaa laskea muuta asiakastyytyväisyyttä.

Ennen suuria pitkän aikavälin plänäämistä pieniä muutoksia ja kokeiluja. Joskus suin päin esitystavalla ratkottava asia onkin kiinni organisaation käytännöistä, joskus pitää miettiä taas uudelleen mikä ylipäänsä on sopivaa niille asiakkaille (ks. suunnittelutyön kerrosajattelu).

Mitä voidaan julkaista?

Thu, 21 Apr 2011 12:20:00 +0300

Ylellä tehdään työtä palveluiden kehittämisen yhteydessä miettien —päivittäisen busineksen hiomisen lisäksi sitä— miten eri toimintoja kehitetään useamman vuoden aikajänteellä. Tämä joukko on organisaation kokoa ajatellen kohtalaisen pieni.

Eräs kehityksen alla olevista toiminnoista on Elävä arkisto.

Kehityksen yhteydessä joudutaan miettimään mm. on mikä on pienin, ensiksi julkaistava päivitetty kokonaisuus.¹

Julkaisu voisi tukea organisaatiota, käyttäjätavoitteita ja businesta, työtapaa …

Ensimmäinen julkaistava päivitetty kokonaisuus voisi olla rakennettu tukemaan tunnistettuja käyttäjätavoitteita ja businesta.

Toinen vaihtoehto on tarjota organisaation viestiä tukeva julkaisu.

Muitakin vaihtoehtoja on, esimerkiksi työskentelytapaa tukeva julkaisu. Kaikkien näiden on huomioitava jollain tasolla palveluun kohdistuvat lukuisat rajoitteet esimerkiksi tekijäoikeussopimuksien suunnalta.²

Organisaation viestiä tukeva julkaisu

Organisaation kannalta seuraavan kehitysaskeleen tulisi selkeyttää Elävän arkiston roolia ja toimintaa. Poimia sisältömassasta asioita helpommin kulutettavaksi.

Tärkeimpiä käyttäjätarinoita tässä yhteydessä olisivat vaikkapa

Käyttäjä näkee etisuvulla ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä poimintoja
Käyttäjä voi nähdä etusivulla poiminnan aiheesta josta kaikkien suomalaisten tulisi olla perillä
Käyttäjä voi siirtyä artikkeliin kuluttamaan poiminnoissa mainitun median
Käyttäjä voi siirtyä artikkelista aiheisiin ja muihin artikkeleihin aiheiden, henkilöiden, jne. perusteella

Tunnistettuja käyttäjätavoitteita tukeva julkaisu

Tunnistettujen käyttäjätavoitteiden pohjalta ensimmäinen julkaisu voisi rakentua myös hyvin toisenlaiseksi, tietyssä mielessä torsoksi, jossa kehitettäisiin ensin kuluttamista hakukoneiden ja jakamisen kautta. Esimerkiksi keskittymällä käyttäjätarinoihin:

Käyttäjä voi siirtyä artikkeliin kuluttamaan hakukoneessa esitellyn median
Käyttäjä voi siirtyä artikkeliin kuluttamaan käyttäjien toisilleen jakaman median
Käyttäjä voi jakaa median
Käyttäjä voi siirtyä artikkelista aiheisiin ja muihin artikkeleihin aiheiden, henkilöiden, jne. perusteella

Jotain on julkaistava ensin, mielummin pientä, vasta myöhemmin korvataan kokonaisuus

Tavoitteena on julkaista jotakin pienempää ensin. Pienemmän julkaisun ei ole tarkoitus korvata ensi vaiheessa tuotannossa olevaa palvelua. Pienillä julkaisuilla saadaan hiottua kehitystyötä ja ominaisuuksia paremmiksi kokonaisuuksiksi, samalla kun edetetään koko palvelun uudistamiseen.

Yksi vaihtoetho on tietenkin yritys osua maaliin kerralla ja julkaista paljon suurempi julkaisu joka korvaa kerta heitolla tuotannossa olevan palvelun. Sitä vain joudutaan aina odottamaan vähän pidempään eikä sen sopivuus —vaikka tehtäisiinkin kovasti selvitystyötä— osu aina yhtä hyvin kohdalleen.

Minkälaisen kehittämisen sinä kokisit mielekkäänä?

Julkaistaanko pienempiä toiminnallisuuksia, jotka täydentyvät käytettäviksi kolmannen osapuolien palveluiden (hakukoneet, some, sähköposti) kautta?
Julkaistaanko pienempiä kokonaisuuksia, jotka viestivät palveluista ja niiden näkökulmista?
Julkaistaanko suuria kokonaisuuksia, jotka parantavat palvelut uudelle tasolle kerta heitolla?

Näiden lisäksi oma etenemislinjansa on tietenkin tuotannossa olevien palveluiden toiminnan hiominen. Monissa tapauksissa jollain ominaisuudella voidaan parantaa tuotannossa olevaa palvelua. Suuresta pelikentästä johtuen moniin pienempiinkin muutoksiin liittyy kestävän kehitystoiminnan kannalta suurempia taustajärjestelmien ja toimintatapojen muutoksia.

¹ Minimum viable product, eli tuotejulkaisu jossa on vain aivan välttämättömät ominaisuudet. Välttämättömyys tietenkin vaihtelee tavoitteen mukaan.

² Elävä arkisto on palvelu, jossa on lyhyitä näytteitä televisio- ja radio-ohjelmista. Tekijänoikeussopimukset sanelevat osaltaan näytteiden määrää ja kestoa. Lisäksi nykysopimuksilla näytteiden on liityttävä taustoittavaan artikkeliin ja olla kulutettavissa sen yhteydessä, Elävän arkiston kontekstissa.

Kehittäminen alkaa kysymällä "mitä, jos - ?"

Tuija Aalto — Mon, 04 Apr 2011 14:54:09 +0300

Kansalaisten yksityisen digitaalisen asiakkuushistorian yhdistely verkon muihin palveluihin voisi avata kiinnostavia mahdollisuuksia sisältöjen paremmaksi kohdistamiseksi.

Jos esimerkiksi Helmet-käyttäjät voisivat antaa lainaushistoriansa liitettäväksi Yle Passiin, meille kenties avautuisi mahdollisuus tuottaa juuri tälle käyttäjälle relevantteja ohjelma/sisältösuosituksia Ylen netistä. Rekisteröityessään Yle Passiin käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus hakea profiiliin liitettäväksi omat kirjastolainaustiedot, joiden perusteella palvelu voi tehdä hänelle osuvampia sisältösuosituksia Yle Areenasta ja muista palveluista.

Tai mitä jos joukkoliikenteen matkakorttia käyttävät pilottiasiakkaat saisivat matkakorttinsa lipunleimaustiedot koneluettavassa muodossa? Ottaessaan käyttöön uutta liikenteen reittipalveluja tarjoavaa palvelua he saavat heti personoidun näkymän ja kohdennetut liikennetiedotteet tietokannassa olevien matkatietojensa perusteella.

Näiden mahdollisuuksien tutkimisen idea on pantu alulle nimellä ”datakansalainen”.

Ajatus on, että kokoamalla joukko vapaaehtoisia ”datan luovuttajia” voitaisi edistää kokeiluja, joissa voisi syntyä suomalaisten omaa elämänhallintaa parantavia uusia palveluja. Ilman vapaaehtoisten panosta palvelujen kehittely nimittäin nykyisin pysähtyy tietojen luovuttamisen mahdollistavien käytäntöjen ja sääntelyn puuttumiseen.

Yle.fi:n rooli kokeilussa on saattaa yhteen kehittäjäyhteisöä ja tarjota foorumi idean kehittelylle avoimessa työpajassa. Jos hanke käynnistyy, jatkossa Beta.yle.fi voisi olla mukana tietojen yhdistelijän roolissa.

Nyt avattavan kyselyn on tarkoitus kartoittaa näkemyksiä potentiaalisilta kehittäjäkumppaneilta ja muilta kiinnostuneilta: millaisia haasteita tai mahdollisuuksia datan luovuttamisen konseptissa ja Ylen roolissa tiedon tuottajana tai mahdollisesti tiedon käyttäjänä nähdään.

Mikäli kiinnostusta datakansalaisen konseptin kehittämiseen on, Yle.fi Tulevaisuus lab ja Beta.yle.fi järjestävät web-kehittäjille työpajan, jossa pohditaan kansalaisten omaa dataa keräävien tietovarantojen yhdistelemisen mahdollisuuksia.

Vastaathan kyselyyn 15.4. mennessä.

Kirjoituksia aiheesta

Datakansalainen Harri Juntunen, vieraskynäkirjoitus Ylen AIkaleima-blogissa
Suostun avoimen datakansalaisen prototyypiksi, Arttu Silvast Ironian Reittiopas-blogissa
Minäkö datakansalainen? Oma kirjoitukseni Aalto-blogissa

Yle.fi:tä kehitetään sekä pitkäjänteisesti että reagoivasti

Jari Lahti — Fri, 25 Mar 2011 18:10:51 +0200

Ylen internet-strategiassa ydinkokonaisuudet ovat: Uutiset, Areena, Elävä arkisto ja Lapset. Näitä kokonaisuuksia kehitetään pitkäjänteisesti. Voi ennustaa, että kehitys jatkuu niin kauan kuin Yle on ylipäätään olemassa.

Kehitämme lisäksi erityisiä kohderyhmäpalveluita, joista päätämme vuosittain. Nykyisistä palveluistamme YleX, Olotila, Klassinen, Satumaa, Uusi päivä ja Abitreenit ovat nyt meneillään olevan suunnitteluprosessimme kärjessä ensi vuotta ajatellen.

Uusia sisältöjä ja avauksia parhaillaan ideoidaan ja suunnitelmat valmistuvat kevään aikana.

Olemme kaiken kaikkiaan palveluiden kappalemäärän kanssa erittäin tarkkana. Yle.fi:n kokonaisuudessa vähennämme palveluita sekä arkistoimalla että poistamalla.

Kun nyt aktiivisia palveluja on satoja, vuoden 2014 lopussa palveluiden määrä on todennäköisemmin 10. Tämä siksi, että panostamme sisältöön, löydettävyyteen ja vaikuttavuuteen.

Sisältöjen kehittämisestämme beta.yle.fi:n journalistinen kehitystyö on yksi esimerkki suunnasta. Oli hienoa nähdä, että tätä työtä palkittiin (Grand One: paras kuluttajapalvelu) jo tässä vaiheessa!

Japani - hitaasti ja nopeasti

Tuija Aalto — Wed, 16 Mar 2011 15:46:50 +0200

Ylen internet palvelee monipuolisesti Japanin katastrofin uutisoimisessa Yle Uutisten Japanin Tsunami-teemasivustolla, esimerkiksi tarjoamalla NHK:n suoraa lähetystä Yle Areenassa, kuvagallerian ja uutispalvelua hetki hetkeltä liveblogissa.

Yle.fi:n palvelupäällikkö Tanja Iikkanen pohtii meneillään olevan katastrofin uutistarjontaa kansalaisena ja uutiskuluttajana omassa blogissaan.

"Tällaisen käsittämättömän tapahtuman äärellä kaipaan sekä nopeata että luotettavaa uutisvälitystä virallisilta tahoilta ja sen rinnalla ihmisten omia kokemuksia, näkemyksiä ja linkkisuosituksia, joita löydän erityisesti Twitteristä. Minulle perinteinen tiedonvälitys ei ole millään tavalla menettänyt merkitystään, mutta kaipaan sen rinnalle Twitterin kaltaista palvelua, josta saan monipuolisempaa tietoa eri näkökulmista nopeasti ja vaivattomasti juuri silloin kuin itse haluan", hän kirjoittaa.

Miten sinä seuraat Japanin tapahtumien käänteitä verkossa?

*muok* Ylen tiedote uutistoiminnan laajentamisesta

Isossa pajassa ideoidaan verkkopalveluja - seuraa työpajaa Areenassa

Tuija Aalto — Thu, 17 Feb 2011 23:42:21 +0200

Yle.fi teetti osana tulevaisuustyötään tutkimuksen suomalaisista verkon käyttäjinä. Suomalaiset verkossa -tutkimuksen tuloksia esitellään huomenna Isosta pajasta lähetettävästä tilaisuudesta. Yle Areenassa suorana lähetettävä tilaisuus alkaa klo 13.00 tutkimustulosten esittelyllä (noin 14.15 asti). Klo 15.15 - 16.00 osuudessa työpajan vetäjät kertovat kehittämistään ideoista.

Pöytävastaaviksi lupautuneet saavat tällaisen ohjeistuksen:

Ensin ideakorttien avulla luodaan kolmen sanan yhdistelmistä verkkopalveluideoita, sitten niistä jalostetaan kaksi konseptia valituille kahdelle eri segmenteille. Aikaa on 40 minuuttia.

Kirjekuoressa on pöytäkunnallesi yhdeksän sanakortin ideointipakka. Kolmea eri väriä, verbejä, substantiiveja ja adjektiiveja. Kortit ovat osa Tampereen yliopiston pelitutkimuslabran tuottamaa VNA-korttipakkaa, joka on kehitetty pelikonseptien ideoimiseen. Voitte ryhmäsi kanssa ideoida joko pelejä tai ihan muita palveluita. Käyttäkää sanoja virikkeinä.

Ohjaa ryhmäsi luonnostelemaan nopeaan tahtiin mahdollisimman monta eri ideaa, joissa on käytetty erilaisia kolmen sanan - verbin, substantiivin ja adjektiivin yhdistelmiä.

Esimerkiksi sanoista * TURN * WORM * FAST *ryhmä voisi ideoida ruokaohjekokoelman, jossa on pelkkiä matojen grillaamisohjeita; tai palvelun, jossa neuvotaan onkimatojen esiin kaivamista kiven alta, tai lapsille liikennepelin, jossa mato ajaa autoa lujaa ja opettelee vilkuttamaan risteyksessä.

Samoja sanoja voi käyttää monta kertaa eri yhdistelmien osana. Tavoitteena on tiiviissä ajassa suoltaa mahdollisimman paljon ideoita täysin kritiikittömästi. Joku ryhmästä kirjaa ideoita fläpeille, joista puran ne verkkoon kaikkien vapaaseen käyttöön.

Kaikki ääneen lausutut konseptit kirjataan. Tähän vaiheeseen käytetään 20 minuuttia.

Seuraavassa vaiheessa ryhmä valitsee edellisten joukosta kaksi konseptia ja tarkentaa niitä ajatellen erityisesti jotakin kuvatuista nettisegmenteistä. Tähän vaiheeseen käytetään toiset 20 minuuttia.

Pyydän pöytävastaavat loppuyhteenvetoon klo 15.20 (striimataan verkko-osallistujille) kertomaan, mitkä kaksi konseptia ryhmä kehitti, mille segmenteille ne on suunnattu, ja miksi kohderyhmä tulee rakastamaan niitä.

Kaikki työpajassa yhdessä kehitetyt idea-aihiot ovat vapaasti jatkojalostettavissa ja sovitettavissa omaan työhön. Kokoan ja julkaisen referaatin työpajassa esitellyistä ideoista tässä blogissa hiihtoloman jälkeen.

(VNA-kortit Tampereen yliopiston pelitutkimuslaboratoriosta)

Suomalaiset verkossa - tutkimuksen julkaisu ja työpaja, Yle Iso paja 18.2.2011.

Yle.fi:n uudenvuoden lupaukset uudelle vuosikymmenelle

Tuija Aalto — Mon, 03 Jan 2011 20:28:09 +0200

Yle.fi toteuttaa Ylen strategiaa. Yle on olemassa, jotta kansanvalta ja suomalainen kulttuuri vahvistuvat. Yle on avoimen tietoyhteiskunnan rakentaja. Yle tuottaa ja tarjoaa luotettavaa tietoa, yhteisiä kokemuksia ja suomalaisten elämää rikastuttavia mediasisältöjä.

Yle haluaa olla suomalaisille merkityksellisin ja heidän omakseen kokema sähköisen viestinnän sisällöntuottaja sekä rohkea ja luova suunnannäyttäjä journalismissa ja kulttuurissa.

Yle.fi teki syksyn 2010 aikana Tulevaisuustyön, jossa pohdittiin toimintaamme vaikuttavia muutosvoimia ja suhtautumistamme niihin. Keskustelujen tuloksena tiivistyi joukko tavoitteita tulevaisuuden toiminnalle.

1. Yle.fi on suositeltu, ja suosittelee

Sosiaaliset verkostot suodattavat tietoa. Suodatuksen läpi pääseminen vaatii entistä enemmän ponnisteluja sisällöntuotannossa. Sosiaalinen media kilpailee suodattajan roolissa perinteisesti toimitetun median kanssa (esimerkkinä Facebookin uutiset).

Algoritmit ja sosiaaliset verkostot tuottavat jopa osuvamman mediapaketin kuin perinteisesti toimitettu media.

Yle.fi erottuu sisällöillään. Pyrimme aktiivisesti siihen, että meihin linkitetään tekemällä suosittelemisen arvoista sisältöä.
Olemalla pienten yleisöjen Yle.fi tulemme koko kansan Yle.fi:ksi
Yle.fi-brändillä allekirjoitamme ja osoitamme yhteiset arvomme. Laatu ja ”sivistyneisyys” ovat myös jatkossa erottautumiskeinomme.
Yle.fi toimii suodattajana ja suosittelijana. Ihminen on parempi suosittelija kuin algoritmi. Teemme valintaperustelut läpinäkyviksi.
Yle.fi paketoi sisältötarjontaansa linkittämällä ulospäin ja hyödyntämällä Yle.fi:n ulkopuolella olevaa sisältöä tarjoten näin lisäarvoa käyttäjälle.

2. Yle.fi kehittää tarinankerrontaa

Kun kaikkea mediaa on aina saatavilla, ainutkertaiset elämykset nousevat arvoonsa.

Verkossa suomalaiset kokoontuvat oman henkistensä yhteisöihin.

Yle.fi kehittää tarinankerrontaa verkossa (esim. vuorovaikutteisen äänen, kuvan, liikkuvan kuvan, grafiikan, pelillisyyden, datajournalismin ja reaaliaikaisten syötteiden avulla).
Yle.fi tukee yllätyksellisyyden ja ainutkertaisuuden kokemista
Yle.fi kehittää tunteiden ilmaisua faktan rinnalla. Yle.fi tuntee, sillä on kasvot, se on henkilökohtainen.
Yle.fi mahdollistaa tarinankerronnassa vuorovaikutuksen, osallistumisen, yhdessä tekemisen ja ihmisten oman luovan toiminnan esiin pääsyn.
Yle.fi:n toimittajat liikkuvat verkossa yhteisöjen välillä ja kuljettavat ajatuksia ja vaikutteita yhteisöistä toisiin kasvattaen näin yhteistä sosiaalista pääomaa. Yle.fi toimii fasilitaattorina tuoden esille ja kokoaa tarinoita asioista, jotka koskettavat ja askarruttavat suomalaisia.
Yle.fin tekijät järjestävät eri kokoisille kohdeyleisöille tapahtumia päästäkseen yleisöjensä luo. Tapahtuma voi olla verkossa tai yhdistää kasvokkais- ja verkkotapaamisen. Hakeudumme tilanteisiin, joissa me voimme olla läsnä.

3. Yle.fi tukee toimijuutta

Auktoriteetit murenevat. Ihmiset – kuluttajat, yleisöt - nousevat toimijoiksi ammattilaisten rinnalle monella toimialalla, myös mediassa.

Ihmiset rakentavat verkossa omaa identiteettiään osallistumalla ja jakamalla sisältöjä.

Yle.fi kehittää sellaisia journalismin ja tarinankerronnan tapoja, joihin kuuluu yhteistyö aktiivisten kehittäjäasiakkaiden kanssa. Vakiinnutamme yhdessä tekemisen toimintatavaksi. Otamme kiinnostuneet ihmiset mukaan myös uudistus- ja kehitystyöhön.
Yle.fi tukee ihmisten toimijuutta ja tarjoaa erilaisia rooleja palveluissaan. Yle.fi mahdollistaa erilaisia keskusteluja.
Yle.fi tukee intohimon osoittamista. Yle.fi mahdollistaa tiedon rikastamisen (esim. virheiden korjaamisen, tietojen täydentämisen) ja tarjoaa väylän vaikuttaa sisältöjen tekemiseen.
Yle.fi panostaa positiivisen vahvistamiseen valitessaan, milloin se ennakkomoderoi ja milloin tukeutuu jälkimoderointiin tai mainejärjestelmiin esim. keskusteluissa.
Työsuunnittelu tukee toimittajien osallistumista keskusteluihin.
Yle.fi tuo tekemisen intohimon esiin
Yle.fi mahdollistaa työnkulut ideasta julkaisuun ketterästi ja nopeasti. Yle.fi:n toimintatapa tukee toimitustyön reaaliaikaisuutta. Sisällöntekijät, palvelusuunnittelu ja tekniikka ovat lähellä toisiaan. Organisaatio ja prosessit tukevat tekemisen meininkiä.

4. Yle.fi -sisällöt löytyvät

Informaatiota, myös ohjelmasisältöjä verkossa, on tarjolla enemmän ja enemmän. Kaikkiin tarpeisiin on sisältöä.

Hakukoneet annostelevat huomiota. Löydettävyys vaatii yhä enemmän aktiivista panostamista sisällön ja palvelun tuottajalta. Löydettävyys vaatii sekä toimituksellista työtä (esimerkiksi osuvaa otsikointia ja asiasanoitusta) että sitä tukevaa tekniikkaa (optimointi).

Mobiili mediakäyttö lisääntyy ja paikkatiedon merkitys sisältöjen kontekstinmukaisessa löytymisessä kasvaa.

Yle.fi:n tarjonta ja palvelurakenne on käyttäjille selkeä ja ymmärrettävä.
Palvelut suunnitellaan niin, että asiakkaiden liikkuminen palvelusta toiseen motiiviensa mukaan on sujuvaa, vastaa tarpeisiin ja yllättää.
Teemme sisältöjä ihmisille, ja huolehdimme niiden hakukonenäkyvyydestä. Teemme myös verkkoon julkaistut ohjelmat hakukoneiden löydettäviksi.
Levitämme itse sisältöä sinne, missä ihmiset ovat ja teemme jakamisen helpoksi.
Huolehdimme laadukkaasta metadatasta ja kehitämme asiasanoitusta.
Teemme sisältömme löydettäviksi myös paikkatietoisessa mobiilikäytössä.
Suomalaiset kohtaavat Yle.fi:n kaupungilla ja kotonaan eri päätelaitteissa; Yle.fi –sisällöt löytyvät sieltä, mistä yleisöt odottavat niitä löytävänsä.

5. Yle.fi:ssä ohjelmat ja sisällöt ovat aina saatavilla ja tukevat sosiaalisuutta

Media on koko ajan läsnä. Arkinen median kerros on kännykässä, television ja radion ”tapetissa”, julkisten tilojen näyttötauluissa.

Median päällekkäiskäyttö lisääntyy. Irtautumista ”tässä ja nyt” - media-arjesta tarjoavat uppoutuminen ja elämykset, joita tarjoavat esimerkiksi pelit, kuunnelmat, konsertit ja kotiteatterikokemukset.

On demand – mahdollisuus lisää ajankäytön hallinnan tunnetta. Yhä useammat suomalaiset odottavatkin voivansa katsoa tai kuunnella ohjelmia ja sisältöjä silloin, kuin heille itselleen sopii.

Sosiaalisen median ja pitkän hännän ilmiön myötä ohjelmat ja ohjelmasisällöt voivat olla puheenaiheita lähetyskaavioista riippumatta.

Yle.fi mahdollistaa ainutkertaisen yhdessä kokemisen jakamisen draamasta uutisiin. Reaaliaikainen yhteisöllisyys voi olla hetkellistäkin yhteisen tapahtuman ympärille kokoontumista.
Oma yhteisö on voitava pitää koko ajan mukana omassa mediankäyttökokemuksessa, samoin sosiaalinen kerros on voitava halutessa sulkea pois. Palvelusuunnittelumme tukee valinnan mahdollisuutta.
Ylen sisällöt ovat pysyvästi saatavilla Yle.fi:ssä sekä ladattavissa mukaan otettaviksi.
Yle.fi mahdollistaa ohjelmiemme ja niiden aiheiden pysymisen keskustelun aiheina, olivatpa ne sitten saatavilla tai ei. Tuotamme ja julkaisemme ohjelmien metatiedot ja nettisisällön siten, että ne toimivat tarvittaessa myös ilman itse ohjelmaa.

Tavoittaako ylläoleva jäsennys mielestäsi olennaisimman käsillä olevasta muutoksesta? Mitä poistaisit tärkeimpien havaintojen listalta, mitä lisäisit listalle?