Aalto

Seuraa Aikaleima-blogia

Tuija Aalto — Mon, 17 Oct 2011 07:41:44 +0300

Yleläiset kirjoittavat havainnoistaan ja työstään näissä blogeissa - ota seurantaan!

Aikaleima - ajankuvaa ja ilmiöitä - fokus journalismin ja median tulevaisuudessa
Avoin Yle - tekijät eri puolilta Yleä kertovat työstään Yle Viestinnän blogissa
Kehitys kehittyy - Yle.fi palvelusuunnittelussa tapahtuu
Elävä arkisto - arkistojen aarteista henkilökohtaisella otteella
UUSI BLOGI: Yle Areena - uudistuvan Yle Areenan tiimi kertoo palvelusta

Katso myös Yleläiset Google Plussassa ja Twitterissä.

Ajasta tuli tila

Tuija Aalto — Mon, 26 Sep 2011 10:40:58 +0300

Facebook julkisti torstaina uudistuksen, joka lisää sosiaalisessa verkostossa jaossa olevan informaation määrää eksponentiaalisesti.

Sosiaalisten sovellusten uusi piirre on kitkaton jakaminen, "frictionless sharing". Annat kerran sovellukselle luvan julkaista toimintasi verkostollesi, ja siit'edes jokainen sovelluksessa lataamasi sivu näkyy verkostosi tapahtumavirrassa.

Tämän jakamisen imatrankosken vastapainoksi Facebookin uuteen profiiliin tulee aikajana, Timeline. Se on painotettu näkymä elämän huippukohdista. Huippukohtia voi itse lisätä valmiiksi annetuissa kategorioissa. Katkaisitko jalan? Kerro kaverille.

Oman elämän huippukohtien jakaminen on kiinnostava lisä: Timeline on koko elämä yhdellä sivulla, yhtiö visioi.

Työn ja saavutusten kategoria kilpailee ammatilliseen verkostoitumiseen erikoistuneen Linkedinin kanssa. Terveys ja hyvinvointi-osasto on jo ehtinyt herättää epäilyksiä: pitäisikö nyt jakaa Facebookissa terveyshistoriansakin?

Facebook wants your medical history .. why?

Uutisnauha on käytössä jo. Facebookin aikajana ja uudet sosiaaliset sovellukset tulevat käyttöön kuun vaihteessa. Tavallinen käyttäjä huomaa uudistuksen havainnollisimmin siitä, että uuteen profiiliin tulee tila isolle pääkuvalle.

Ajasta tuli tila, yhdestä tuli monta ja monesta yksi, portteja aukesi ihmisissä ja maailmassa. Edellinen on artikkelista, jossa puhutaan Mirkka Rekolan runoudesta (HS 25.9.), mutta minusta tuntuu että sama pätee sosiaaliseen mediaan.

Työkulttuuri muuttuu muuttamalla omaa toimintaa

Tuija Aalto — Mon, 05 Sep 2011 11:14:15 +0300

Olin mukana tekemässä Ylen työkulttuurin muutosta ja kommunikoimassa muutosprosessissa luotuja työkulttuurin kulmakiviä 2006-2008.

Minusta tässä on edelleen kaikki ainekset, joista työn mielekkyys organisaatiossa ponnistaa: Henkilöstökertomus 2006 (PDF): Työkulttuurin kulmakivet ovat: Asiakas / Päämäärä / Vastuu / Kunnioitus / Riski / Oppi / Ilo.

Johtavana ajatuksena taustalla oli, että on muutettava toimintatapoja, koska hierarkkinen johtaminen ei toim. Ylin johto uskoi, että ihmiset johtavat itse itseään kunhan päätehtävä ja pelisäännöt ovat kaikille selvillä.

Kuvion seitsemän pääkohtaa ovat (myötäpäivään) Asiakas, Päämäärä, Vastuu, Kunnioitus, Riski, Oppi ja Ilo.

ENTÄ MUUTA? (Asiakas)

Keskustele ja ymmärrä
Kunnioita asiakasta yksilönä
Yllätä

MIKÄ ON MUN DUUNI? (Päämäärä)

Panosta paukut päätehtävääsi
Tee se, mitä päätetään
Porukalla paremmin

HOIDETAAN HOMMAT (Vastuu)

Toimi johdonmukaisesti
Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa
Ota vastuu - älä syytä muita
Nosta kissa pöydälle

REILU MEININKI (Kunnioitus)

Ole oikeudenmukainen
Pidä muut ajantasalla – myös ikävistä asioista
Kuuntele
Kannusta ja kiitä

SAA MOKATA (Riski)

Uskalla
Ilman tietoisia riskejä ei ole voittoja
Epäonnistumisesta oppii

AINA NÄLKÄ (Oppi)

Anna tilaa oppimiselle
Hakeudu oudoille alueille
Yhdessä oppii enemmän
Viljele oppimaasi

TOSISSAAN, EI VAKAVISSAAN (Ilo)

Ilo tarttuu
Anna aikaa
Raada rennosti
YLEstä, perkele !

Työkulttuurin muutosta voidaan mitata henkilöstökyselyin, ja Ylehän kertoo näitä asioita uloskin vuosittain henkilöstökertomuksen muodossa.

Uskon, että tärkein työkulttuurin mittari on kuitenkin viime kädessä jokaisen oma kokemus; miltä minusta tuntuu tänään. Onko kiva tulla töihin? Ellei, jos joku mättää, mitä minä itse voin tehdä asialle, mitä itse voin tehdä toisin?

Hanki ammatillinen verkkoelämä - tänään

Tuija Aalto — Fri, 02 Sep 2011 19:57:53 +0300

Syksyn 2011 somakoulutus on käynnistynyt ennakkotehtävillä. Haastan kaikki muutkin, ei vielä verkossa aktiiviset tämän blogin lukijat - aloittamaan yhtaikaa kurssilaisten kanssa oman verkkopersoonan vakiinnuttamisen.

Siitä on työssä hyötyä. Perusteluja seuraavassa kuusiminuuttisessa esityksessä. (Esityskalvot myös Slidesharessa)

Auttaako sosiaalinen media sinua oppimisessa? Miten?

Tuija Aalto — Fri, 02 Sep 2011 13:16:52 +0300

Twitterissä oppii uusinta uutta omalta alaltaan. Facebookissa oppii ihmisten välisten suhteiden dynamiikkaa. Mm. näin koettiin eri palvelujen vahvuudet eilen tekemässäni kyselyssä. Twitterissä, Facebookissa, LinkedInissä ja Google Plussassa kussakin jotakin uniikkia oppimisen kannalta, jos on yhtäläisyyksiäkin. Niitä selvittelin esittämällä neljässä eri palvelussa saman kysymyksen. Jos ja kun sosiaalinen media on omiaan tukemaan oppimista, miten tätä voisi systemaattisesti vahvistaa? Oletko itse kehittänyt joitain oppimis-strategioita, joissa somella on rooli?

Alla Storify-työkalulla tehty kooste alkuperäislinkein.

Päivitetty lista, yleläisiä Google Plussassa

Tuija Aalto — Mon, 01 Aug 2011 20:14:12 +0300

Kun Facebook alkoi lyödä läpi Suomessa muutama vuosi sitten, moni otti palvelun yksityiselämän viestintäkäyttöön. Parin vuoden sisällä työelämän verkkoviestintäkäytännöt ovat laajentuneet sosiaaliseen mediaan, ja moni käyttääkin Facebookia työverkostoitumiseenkin. Työ -ja yksityiselämän roolien sekoittuminen on kuitenkin monia harmittava seuraus. Nyt neljän viikon ikäinen Google Plus -palvelu antaa kaikille tilaisuuden aloittaa ammatillinen verkkopersoona ikään kuin irrallaan yksityiselämän sidoksista. Ainakin Piirit (Circles) tuntuvat antavan siihen helpon työkalun. Joukko yleläisiä on jo ryhtynyt verkostoitumaan työroolissaan Google plussassa. Ota heidät piireihisi!

PS. Aiemmin tänään pohdittiin videoriihessä, mihin Googlen Hangoutteja, reaaliaikaisia nettijutteluja voisi käyttää.

Etäläsnäolo, madonreikä, kimppaneulojaiset - ideariihi kehitteli käyttöä Google Hangoutille

Tuija Aalto — Mon, 01 Aug 2011 15:40:13 +0300

Koodareille ideointiin. Etäläsnäoloon. Yhteissuunnitteluun ulkomaisen kollegan kanssa. Googlen kuukausi sitten lanseeraama Google Plus sisältää reaaliaikaisen videokeskustelutyökalun, Google Hangoutin, jolle idearikas mieli keksii monenlaista käyttöä. Tässä kaksi välähdystä tämänpäiväisestä Ylen avoimeen innovaatiotoimintaan liittyneestä Hangout-tuokiosta.

Perustin julkisen Hangoutin kerätäkseni ideoita siihen, miten ja mihin Yle voisi käyttää GooglePlussaa ja Hangoutteja.

Televisiosta tai radiosta lähetettävän ajankohtaisohjelman rinnakkaiskanavana yleisövuorovaikutukseen
Elävän arkiston filmien katseluun yhdessä elokuvakerhotyylisesti (teoreettinen idea toistaiseksi, koska yhteiskatselussa valikoimassa vain YouTube-videot)
Toimittajien verkkoläsnäolon rikastamiseen - Hangout päälle uutishuoneessa
Etäläsnäoloon työpaikalla, työyhteisön luominen verkosta hiljaiseen työhuoneeseen
Adobe Connect Pro:n kaltaisten videoneuvottelujärjestelmien tilalle
Kalliiden ja raskaiden videoneuvottelujärjestelmien tilalle työyhteisöjen väliseen viestimiseen
Neulebloggaajien neulomistapaamiseen

Kysyin osallistujilta, mihin he ovat itse jo käyttäneet Hangoutteja. Videotaltiot on tehty Screenr-videokaappaus-ohjelmiston ilmaisella kokeiluversiolla, jossa viiden minuutin pituusrajoitus. Mihin itse aiot kokeilla reaaliaikaista videohengailua?

Lomalta palaajan lista: some- ja nettijuttuja Yle Areenassa

Tuija Aalto — Fri, 29 Jul 2011 00:35:05 +0300

Norjan tragedia, vihakirjoittelunäkökulma

Uutisjuttuja: JSN valmistelee uusia ohjeita nettikirjoitteluun
Vihapuheen suitsemiseen etsitään nyt uusia keinoja. Tuore lakimuutos kasvattaa ylläpitäjän vastuuta ja Julkisen sanan neuvosto laatii aiheesta uusia ohjeita Viimeksi tänään ulkoministeri Erkki Tuomioja vaati nettikeskustelijoita kirjoittamaan omilla nimillään. (Uutiset 28.7. Vihapuheiden suitsimiseen etsitään uusia keinoja)

Uutisjuttuja: Timo Soini sanoutuu irti netissä leviävistä vihapuheista
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoutuu irti netissä leviävistä vihapuheista. Soini ei kuitenkaan halua arvioida puolueen jäsenten nettikirjoittelua, koska sanoo seuraavansa sitä huonosti. Puolueen vastuusta Soini sanoo huolehtivansa omalla esimerkillään. (Soini: Suomen poliitikot käyttävät hyväkseen Norjan tragediaa)

Ykkösaamu: 27.7.2011 Norjan tragedian käsittely mediassa
Norjan tragedian alkaa piirtyä mediassa yhä yksityiskohtaisempi kuva, uhrit saavat nimiä ja kasvoja. Murhaajan kirjoituksista etsitään syitä teolle. Minkälaista taitelua tragediasta käydään mediassa, siitä puhutaan Ykkösaamussa.

Ajantasa: YLE Radiouutiset 25.07.2011 10.03
(ajassa 13:19 internetin keskustelupalstojen merkityksestä ääriliikkeiden äänitorvina)

Uutisjuttuja: Poliisi on lisännyt netin seurantaa
Myös Suomen poliisi on tehostanut verkkovalvontaa Norjan tapahtumien jälkeen. Poliisi saa vuosittain tuhansia ilmoituksia, muun maussa asiattomista nettisivuista ja epäilyttävistä kommenteista. Poliisille ne ovat tärkeä osa rikosten ennaltaehkäisyä.

Ykkösen aamu-tv: Netin vihapuheiden vaikutus
Norjan kaltaisten tragedioiden yhteydessä nousee esiin kysymys siitä, kuinka paljon internetiin kirjoitettu ja siellä leviävä vihapuhe vaikuttaa. Aiheesta keskustelivat Aamu-tv:ssä Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros ja oikeustieteen tohtori Ilari Hannula.

Päivän kasvo: Mikko Paatero
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kannustaa suomalaisia ilmoittamaan aktiivisesti rikollisesta toiminnasta tai siihen viittaavista asioista. Poliisilla on rajalliset mahdollisuudet torjua rikollisuutta muun muassa puuttumalla nettikirjoitteluun.

YLE Häme: Nettipoliisi jakaa nuorten murhetta Norjan joukkosurmasta Facebookissa
Nettipoliisina toimiva Outi Leppäjoki on saanut viime päivinä paljon tavallista enemmän yhteydenottoja etenkin nuorilta liittyen Norjan traagisiin tapahtumiin. Poliisina hän on läsnä sosiaalisen median sivustoilla, joilla on yhdessä kyselty, miksi tällaista voi tapahtua. Toimittajana Antti Mälkönen.

Brittien salakuunteluskandaali

Ykkösaamu: 19.7.2011 Salakuunteluskandaalia ja sosiaalista mediaa
Viestintäyrittäjä Harri Saukkomaa ja STT-Lehtikuvan uutispäätoimittaja Minna Holopainen puivat brittiläistä salakuuntelukohua. Nokian verkkoyhteisömanageri Arttu Silvast ja konsultti Markus Leikola Delicate Servicesistä keskustelevat sosiaalisen median merkityksestä. Juontajana Niina Karling.

Google +

Uutisjuttuja: Google ja Facebook nettisodan partaalla
Internetin yhteisöpalvelut käyvät kovaa kilpailua käyttäjistään. Facebook on närkästynyt käyttäjien siirtymisestä uuteen Googlen palveluun. Henkilötiedot, kuvat ja kontaktit ovat kauppatavaraa, jota yritykset myyvät mainostajille.

YleX Etusivu: Vieraana digimedia-asiantuntija Kari Haakana keskustelemassa Google+:sta

Ykkösen Aamu-TV: Uudet tulokkaat sosiaalisessa mediassa

Keskustelun aiheena sosiaalisen median monenlaiset alustat ja uudet tulokkaat. Aamu-tv:n haastattelussa Ylen online-tuottaja Antti Hirvonen ja viestintäkonsultti Christina Forsgård.

Muita näkökulmia nettiin

YLE Turku: Facebook-piknik keräsi tuhansia Turun Kupittaanpuistoon

Turun Kupittaanpuistossa on lauantaina vietetty paljon puhuttanutta Botellón-piknikiä. Tapahtuman ideana on viettää piknik-iltaa tuhansien ihmisten seurassa. Mediassa on paljon keskusteltu muun muassa siitä, kuka siivoaa tuhansien ihmisten jätökset. Huomattavan monella oli kuitenkin mukana muovinen jätesäkki.

Ykkösen aamu-tv: Sosiaalisen median valta muslimimaailmassa
Mohammed El-Fatatry pyörittää Helsingistä käsin maailman suurinta muslimeille suunnattua nettiportaalia. El-Fatatry kertoo millainen vaikutus sosiaalisella medialla on muslimimaailmassa. El-Fatatryn sanotaan olevan yksi maailman 500 vaikutusvaltaisimmasta muslimista.

Horisontti: Turkulainen Horisontti: Kirkko ja sosiaalinen media
Sosiaalisen median nopeus ja läpinäkyvyyden vaatimus haastavat kirkon. Suomen vanhimman instituution päärakennuksen, Turun Tuomiokirkon juuressa ovat aiheesta keskustelemassa dosentti Veijo Hietala, hankepäällikkö Hannu Majamäki sekä pastori Kari Kanala. Toimittajina Jan Ahonen ja Simo Alastalo.

Yleläisiä Google Plus -palvelussa

Tuija Aalto — Mon, 18 Jul 2011 23:29:11 +0300

Google+ on kolmatta viikkoa suljetussa koekäytössä. Ensimmäiset yleläiset löytyvät jo palvelusta. Jos olet itse kokeilussa mukana, otapa itseäsi kiinnostavat piireihin! Aamu-tv:n toimittaja Marja Sannikka järjestää keskiviikkoaamuna (20.7.) hangoutin aamutv:n some-keskustelun yhteydessä, ota Sannikka piireihisi jos haluat olla mukana.

(lisätty Areena-linkki ja kaksi viimeistä nimeä 20.7.)

Tiededokumentti kertaa Facebookin historian

Tuija Aalto — Thu, 09 Jun 2011 22:06:45 +0300

Vielä pari viikkoa aikaa katsoa Yle Areenasta tämä BBC:n Virtual Revolution -tiededokumentin päätösjakso.

Tässä maistiaisia ajasta 24 minuuttia, jossa kerrotaan, miten Facebookista tuli Facebook - kun staattiset profiilisivut päivityksineen sulautuivat koukuttavaksi uutisvirraksi.

BBC:n Virtual Revolution -sivulla laaja kattaus ohjelmaan tehtyjä haastatteluja.

10 sanaa somesta

Tuija Aalto — Wed, 08 Jun 2011 15:15:44 +0300

Ihminen

Ihmiskäsityksemme vaikuttaa siihen, mitä ajattelemme ihmisten kanssa netissä voitavan tehdä ja siihen, mitä ajattelemme tarvittavan ihmisten yhteistoiminnan johtamiseen. Milloin luotetaan itseorganisoituvaan parviälyyn ja milloin linjataan voimakkaasti toiminnan suuntaa.

Ihmiskuvamme vaikuttaa siihen, uskommeko ihmisen voivan muokata kohtaloaan; vaikuttaa toimintaympäristöönsä.

Yhteys

Yhteyksien katkaiseminen on raju teko, ja ihmisoikeuksien vastainen. Tuore YK:n raportti (pdf) toteaa internetin kasvaneen ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta olennaiseksi.

Silmät auki sosiaaliseen mediaan – teoksen artikkelissaan Risto Säntti kehottaa organisaatioita linjaamaan suhtautumisensa sosiaaliseen mediaan. Se tarkoittaa sen miettimistä, millaisia yhteyksiä rohkaistaan.

Status

Parisuhteessa vai ei? The Social Network –elokuvassa on kohtaus, jossa Mark Zuckerberg keksii lisätä parisuhde-status-tiedon Facebook-profiiliin. Sitä myöten palvelu olikin valmis ja kelpasi lanseerattavaksi. Kun Facebook lanseerasi Uutiset, palvelua pidettiin vastenmielisenä.

Jaron Lanierista statuspäivitysten määrämuoto on meille haitaksi. Kirjassaan ”You’re not a gadget” hän kehottaa taistelemaan "What’s on Your Mind" -laatikoita vastaan tuottamalla uniikkimuotoisempaa sisältöä.

Osallistu sana-assosiaatiopeliin

Millaisia asioita sinulle tulee mieleen seuraavista sanoista?

10. Ihminen
9. Yhteys
8. Status
7. Avoin
6. Data
5. Identiteetti
4. Maine
3. Ajoitus
2. Luottamus
1. Vertaisaika

Osallistu perjantaina Sometime2011-tapahtuman interaktiiviseen aloitusesitykseeni 10 sanaa somesta. Esitys streamataan suorana lähetyksenä ja yhteisen ajattelun tuotokset julkaistaan avoimena datana, käytännössä yhtenä isona tekstitiedostona vapaasti käytettäväksi.

Kyläkokous radiossa peräänkuulutti puuttumista vihatilanteisiin

Tuija Aalto — Tue, 07 Jun 2011 20:18:56 +0300

Ylen rooli suomalaisessa luovan alan ekosysteemissä keskustelutti Luova raha-seminaarissa

Tuija Aalto — Wed, 01 Jun 2011 15:19:31 +0300

Ylen viestintäjohtaja Reija Hyvärinen uskoi Ylen rahoittajan - suomalaisten - haluavan yhtiön pysyvän merkityksellisenä toimijana jatkossakin, ja siksi sen on kehitettävä verkkopalvelujaan.

Olli-Pekka Heinonen unelmoi esityksessään tilanteesta, jossa Ylen arkistojen aarteet olisivat kaikkien suomalaisten käytössä.

TEMin ja Teknologiateollisuuden Luova raha -seminaari järjestettiin Ylellä 27.5. Taltio seminaarista Areenassa.

Ks. ryhmätöiden tulokset: Luova ala kaipaa lisää rahaa demoiluun

Luova ala kaipaa lisää rahaa demoiluun

Tuija Aalto — Fri, 27 May 2011 21:28:09 +0300

Luovat alat pitäisi määritellä. Olisi perustettava toimialaa kokoava järjestö, Suomen Taide ja Kulttuuri, Suomen Liikunta ja Urheilu -kattojärjestön rinnalle, huolehtimaan siitä että luovista aloista tuotettaisi mittareita ja julkista tietoa. Tekesin ja keksintösäätiön säännöt olisi tarkistettava. Luovan alan kriittiset menestystekijät ja lähiaikojen toimenpiteet olivat puheen aiheena tänään Teknologiateollisuuden ja TEMin järjestämässä Luova raha -kutsuvierassseminaarissa.

OKM:n Digidemo-rahoitusmallia pidettiin innovatiivisena elinkeinopolitiikan välineenä. Keskusteluissa kaivattiin Tekesiltä ja Sitralta uusia rahoitusinstrumentteja luoville aloille. Taltioin toimenpiteitä miettineiden ryhmätöiden yhteenvedot.

Seminaariin osallistunut Timoteus Tuovinen Digimedia Finlandista kiteyttää luovien alojen yrittäjien vaatimuksen Ylelle: älkää vaatiko kaikkia oikeuksia ohjelmabrändeihin, ellette niitä käytä.

Luovarahoitus.net -projektisivusto
Olli-Pekka Heinonen Ylen roolista (PDF)

Journalistinen innovointi vaatii liikkumatilaa työaikaan

Tuija Aalto — Sun, 22 May 2011 16:55:37 +0300

Hetki sitten sosiaaliseen mediaan oli sopimatonta ottaa osaa journalistin roolissa, nyt siellä pitäisi olla luontevasti osana työtä. Työaika on mitoitettu painetun lehden ja verkkolehden tekemiseen, verkkokeskustelut pitäisi käydä omalla ajalla. Innovoi siinä sitten!

Ylen järjestämässä Soma Camp - sosiaalisen median seminaarissa journalismista verkkoaikakaudella keskustelivat yrittäjä Taneli Heikka Avaja Openista, tuottaja Anne Achte radion ajankohtaisohjelmista Ylestä, verkkoliiketoiminnan päällikkö Kirsi Hakaniemi Keskisuomalaisesta ja freelance-toimittaja, journalismin innovaattori Olli Sulopuisto Helsingistä.

Keskustelua johdatteli lehtori Juhana Kokkonen Metropolia ammattikorkeakoulusta. (Lataa MP3)

Audio placeholder

Kuva ja Ääni: Sami Voutilainen.

Tiededokumentti kysyy: mitä maksaa ilmainen?

Tuija Aalto — Fri, 20 May 2011 21:53:36 +0300

Olet kauppatavaraa. Kaikki, mitä verkossa teet, tallentuu ja välittyy tietoa kerääville palveluntarjoajille. Ilmaiset blogialustat, videoiden jakaminen, valokuvagalleriat, verkostopalvelut eivät ole sittenkään aivan ilmaisia. Maksamme niistä datalla, muistuttaa toimittaja, tutkija Aleks Krotoski BBC:n Virtuaalivallankumous-tiededokumentissa.

Sosiaalinen media siirtyy organisaatioiden strategiakeskusteluun

Tuija Aalto — Mon, 02 May 2011 12:23:05 +0300

Tähän asti isoissakin organisaatioissa sosiaalisen median onnistumiset ovat olleet yksittäisen ihmisen aktiivisuuden ansiota, havaitsivat Antti Isokangas ja Petteri Kankkunen EVAn tilaamaa Suora yhteys -raporttia varten tekemissään haastatteluissa.

Heidän mukaansa sosiaalinen media on hyvää vauhtia siirtymässä organisaatioiden strategiakeskusteluun.

Tekijät taustoittavat raporttia Mediaattori -podcastin jaksossa 2.5.

Henkilöstö kirjoittamiskursseille?

Työntekijöiden huono kirjoitustaito haittaa organisaatioiden luontevaa verkkoläsnäoloa. Ilmeisesti monissa työpaikoissa ei voida mennä nettiin siksi, ettei firmasta löydy nopeasti ja sujuvasti itseään kirjallisesti ilmaisevia asiantuntijoita, Isokangas ja Kankkunen ällistelevät.

Kirjoittaminen vaatii kykyä ilmaista ajatuksiaan selkeästi. Luulisi, että tänä sähköpostin ja muistioiden aikana työpaikoilla huolehdittaisi kirjallisen viestinnän osaamisesta - ainakin sosiaalisen median tulo osaksi normaalia työntekemistä lisää paineita.

Kokeile ja päätä

Suora yhteys-raportin tekijöiden videohaastattelussa Mikko Hyppönen F-Securesta kertoo, kuinka hänen yrityksensä päätti kokeilla kuuden kuukauden ajan, saadaanko Twitteristä näkyvyyttä kansainvälisessä lehdistössä. Kokeilun tulos: saatiin, ja käyttö vakiintui.

Isokankaan ja Kankkusen raportti julkistetaan torstaina 5.5. ja on silloin ladattavissa EVAn sivuilla PDF-muodossa.

Kuka auttaa datakansalaisen jaloilleen?

Tuija Aalto — Thu, 28 Apr 2011 23:40:37 +0300

Minua koskevan tiedon pitäisi olla minun omaisuuttani, tai ainakin minun käytettävissäni.

Oman datan omistamiseen herätään, kun tietoisuus meistä eri tahoilla kerättävästä digitaalisesta datasta kasvaa. Isossa-Britanniassa on tässä kuussa käynnistynyt mydata -hanke, joka tähtää kuluttajan vallan kasvattamiseen, kertovat Guardian ja New York Times: Consumers to have access to personal marketing data held by businesses ja Show Us the Data. (It’s Ours, After All.)

Ylellä pidettiin tänään "datakansalainen"-keskustelutilaisuus, jossa oman datan avaamisen ideasta kiinnostuneet toimijat vaihtoivat ajatuksia ja keräsivät kontakteja mahdollisia yhteisiä kokeiluja varten.

Idean ollessa alkuvaiheessaan tunnistettiin paljon tehtävää ainakin teknologian, sopimuskäytännön luomisen ja ideasta viestimisen alueilla.

On tuotettava visio ensimmäisen vaiheen datankeräys-infrasta ja tarvittavista prosesseista, kuvattava datakansalaisen ja datan luovuttamisen mahdollistava järjestelmä
On selvitettävä itseä koskevan datanavauspyynnön tai pyyntöjen kokoelman juridiikka ja tuotettava ehdotus datanluovutus-käyttöehto-sopimustekstiksi
On kokeiltava, miten datan saaminen itselle ja mahdollinen edelleen luovutus kolmennelle osapuolelle toimisi
Lisäksi olisi pyrittävä viestimään hallinnon ja liike-elämän suuntaan, mistä on kysymys. Tämä on haasteellista vielä, kun oman datan avaaminen on ideatasolla ilman esimerkkitoteutuksia.

Pohdittiin, olisiko mahdollista luoda dataluovutuksiin perustuva sarja tai kunniamaininta Apps4Finland 2012 -kisaan.

Linkit:

Työpajan suunnitteludokumentti
Hankkeen oma sivu datakansalainen.fi

Aiheesta aiemmin:

Tapaus #A2ilta - TV-ohjelman digitaaliset kerrokset ja pitkä häntä

Tuija Aalto — Wed, 30 Mar 2011 09:47:51 +0300

Eilinen Ajankohtaisen kakkosen netti-ilta (osa 1) (osa 2) synnytti odotetusti paljon keskustelua heti ohjelman aikana. Perinteisen formaatin mukaisesti ohjelmaan sai lähettää tekstiviestejä, ja niitä julkaistiin ruudulla. Ohjelman ylimääräinen vuorovaikutteinen kerros oli mahdollista kytkeä päälle teksti-television sivusta 398. Teksti-tv:n toimitus julkaisi ohjelman kuluessa 700 Twitter-viestiä.

Twitterin käyttäjät keskustelivat keskenään vilkkaasti. Suurelle yleisölle suunnatun ohjelman sisältö ja muoto eivät heitä aivan tyydyttäneet. Kootakseni aiheesta intohimoisesti kiinnostuneiden edelläkävijäyleisöjen ehdotuksia yhteen perustin Muistion, jota jaoin Twitterissä ja Facebookissa linkinlyhentäjän avulla siistityllä osoitteella bit.ly/neuvot.

Twitter-keskusteluissa aiheelle tavallista netin käyttäjää syvemmin omistautuneet saattoivat solmia uusia suhteita toisiinsa ja käydä omaa keskustelua valtavirran vieressä.

Some-kerroksen etuna oli myös ohjelman saavutettavuuden parantuminen : "Mukavaa, että kuuro vaimonikin pysyy kärryillä seuraamalla pelkästään #A2ilta -htagin tweettejä. hyvä (So)Me!", päivitti Roni Laukkarinen illan aikana.

Twitter-pöhinä #A2ilta -tunnisteella toi TV-ohjelman myös televisiota seuraamattomien ulottuville:

"Kiitos kaikille twiittaajille, pitääpä joskus toistekin olla katsomatta telkkaria näin", virnisti Marko Salonen viestissään.

Monelle teksti-television sivun 398 Twitter-virtaan pääsy oli sykähdyttävä kokemus kahden sekunnin kuuluisuudesta: "Minunkin tweetini näkyi ruudulla. Andy Warholin 15 minuuttia on supistunut kahteen sekuntiin", Jyrki Ollinen totesi.

Lisätty todellisuus parhaimmillaan: tietoa, jota tarvitsen juuri nyt, juuri tässä

Tuija Aalto — Sun, 20 Mar 2011 22:01:08 +0200

Yhä useammin käyttämäsi internet-selain tietää, missä olet. Esimerkiksi kännykkäsi Flickr-valokuva-albumisovelluksella voi katsella lähellä otettuja kuvia. Layar ja Wikitude -sovellukset ovat erityisiä sijantiin perustuvia tapoja selailla maailman digitaalista kerrosta.

Lisätty todellisuus (augmented reality) on fyysiseen todellisuuteen linkittyvää digitaalista informaatiota. Se on julkaistu sijainnin perusteella palveluun, jossa se esitetään palvelun käyttäjälle. Käyttötapoja on tee-se-itse-turistikierroksista kriisiviestintään. Ihmiset voivat tuottaa paikkatietoja hyödyntävää sisältöä verkkoon lukemattoilla sovelluksilla EveryTrailista Ushahidiin.

Juuri nyt tässä tilanteessa minulle relevanttia

Lisätyn todellisuuden palvelujen käyttämisen etu tavalliseen mobiili-internet-selaamiseen on juuri tilanteen mukaisen lisätiedon saaminen liikkuvassa käytössä.

Kulttuuriperinnön säilyttäjäorganisaatiot kuten historialliset seurat ja museot pyrkivät tekemään kokoelmiaan löydettäviksi myös paikkatiedon perusteella lisätäkseen ihmisten mahdollisuutta törmätä sisältöihin sattumalta ja tehostaakseen tiedon vaikuttavuutta.

Pedagogisesti lisätyn todellisuuden palvelujen tarjoaminen liittyy käsitykseen, että paikan päällä (in situ) oppiminen on tehokkainta, selvittää Kim Griggs Oregonin osavaltion yliopiston "Beaver Tracks" -mobiiliprojektista artikkelissa Geotagging Digital Collections: Beaver Tracks Mobile Project.

Edelläkävijöitä uuden teknologian omaksumisessa ovat Griggsin mukaan esimerkiksi:

The Brooklyn Museum on kehittänyt iPod-sovelluksen kokoelmiin tutustumista varten
The Museum of London on tuottanut katumuseoonsa historiaa havainnollistavan lisätyn todellisuuden selaimen
The Powerhouse Museumin Layar-sovellus vie vuosisadan takaiseen Sydneyhin.

Lisätyn todellisuuden tyyppejä

Lisätty informaatio voi olla saavutettavissa paitsi paikkatiedon perusteella, myös itse ympäristöön sijoittuvien linkkien avulla. Tällaisia linkkejä voivat olla painetussa mediassa viivakoodit (ks. esim. UpCode ja laajemmin kansainvälisesti QR-koodit). On olemassa jo myös ainakin prototyyppejä hahmontunnistukseen perustuvista sovelluksista, jotka pystyvät tunnistamaan sijantinsa ja suuntansa tuella maantieteelliset kohteet kuten rakennukset ja esittämään niihin liittyvää lisätietoa.

Vielä näistä omaksi lajikseen erottuva lisätyn todellisuuden tyyppi on "geososiaalinen verkostoituminen". Sitä edustavat Foursquaren ja Gowallan kaltaiset check-in-sovellukset, joissa jätetään käyntitietoja ja omia merkintöjä paikkoihin.

Uusimpana paikkatietoisen netin käytön alueena Suomessa tuli käyttöön Facebookin paikat viime kuussa. Nyt mobiililaitteella Facebookia käyttävä voi merkitä itsensä läsnäolevaksi paikkaan, jossa on, ja nähdä, keitä muita tuttuja on merkinnyt itsensä paikalle.

Yrityksille ja palveluntarjoajille näistä lisätyn todellisuuden sovelluksista avautuu mahdollisuus tarjota kanta-asiakasetuja palvelupisteissä useimmin poikkeaville.

Katso myös aikaisemmat kirjoitukseni paikkatiedoista ja mediakäytön kerroksellisuudesta

Minäkö datakansalainen?

Tuija Aalto — Fri, 18 Mar 2011 11:00:11 +0200

"Minä omistan omat tietoni. Kaikki rekisterit, joissa on henkilötietojani, ovat saatavillani. Kaikki data, mikä koskee minua, on käytettävissäni ja halutessani jaettavissani tahoille, joihin luotan.   Minulla on käytettävissäni valikoima erilaisia työkaluja - niin ilmaisia kuin maksullisiakin - oman elämäni tietovirtojen seuraamiseen ja jatkojalostamiseen. Voin laatia henkilökohtaisen reaaliaikaisen sosiaalisen vuorovaikutuskartan, terveystietoseurannan, ostos- ja kulutuskartan ja niin edelleen; "koko perheen ohjauspaneelin"." Näin visioitiin Sitran järjestämässä Suomi verkossa - aivoriihessä pari vuotta sitten.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana on Suomessakin noussut kiinnostus avoimen datan tarjoamiseen ja hyödyntämiseen. Avoin data - hankkeet kohdistuvat julkisiin tietovarantoihin. Yksityisten digitaalisten tietovarantojen hankkimisesta laajempaan käyttöön on olemassa vasta ensimmäisiä esimerkkejä: esimerkiksi henkilön omaa taloustietoa hyödyntävä Balancion.

Harri Juntunen Hub Helsingistä ja Twinspark Oy:stä ja avoimen datan projektien parissa toimiva tutkija Petri Kola Aalto yliopistosta ja Forum Virium Helsingistä ovat kiinnostuneet kehittämään "datakansalaisen" konseptia. Millaisen "oman elämänsä tilannekuvan" kansalainen voisi saatavilla olevan datan perusteella muodostaa? Kuka olisi halukas ilmoittautumaan datan luovuttajaksi konseptin testaamista varten? Mitä ajatuksia tämän blogin lukijoissa idea datakansalaisuudesta herättää?

Lisäys 22.3.: Harri Juntusen vieraskynäkirjoitus aiheesta Aikaleima-blogissa

Facebook on nyt sosiaalinen kellokortti

Tuija Aalto — Thu, 10 Mar 2011 16:07:20 +0200

Facebook toi Suomeen sosiaalisen kellokortin. Yhä useampi kaveri alkaa ilmoittautua työpaikalleen kännykän Facebookin paikka -toiminnon avulla.

Paikkatiedoilla on leikitty Suomessa ennen Facebookia jo esimerkiksi Foursquarella, jossa kussakin paikassa useimmin läsnäolevaksi ilmoittautuva voi päästä pormestariksi.

Ehkäpä Facebook-kellokorttia käytetään jatkossa entistä hienosyisempään henkilöbrändäykseen: kuka viestittää olevansa työpaikalla ensimmäisenä kukonlaulun aikaan, kuka taas flaneeraa paikalle puoliltapäivin tehtyään aamun kotoaan etänä.

Harmi, että FB ei ota vastaan poistumisilmoituksia: jos raataa ylitöitä myöhään, tästä täytyy edelleen valitella statuspäivityksessä.

Ammatillinen työminä ja yksityisminä verkossa - Verkkopersoonan elinkaariajattelu

Tuija Aalto — Wed, 23 Feb 2011 08:16:23 +0200

Oletko suhteellisen uusi toimija sosiaalisissa verkostoissa? Vai onko toimintasi vakiintunut ja rutiinit tuttuja, tiedät, millaisin panoksin saat aikaan mitäkin? Tai oletko kenties jo vetäytymässä pois jostain verkostosta ja pohdit, miten tekisit sen mahdollisimman tyylikkäästi?

Verkkopersoonan luominen, ylläpito ja feidaaminen vaativat erilaisia toimia. Kun laskee uuden verkkoidentiteetin perustamiskustannuksia, kannattaa ottaa huomioon kaikki sellainen "näkymätön" alkutyö kuin uusien kontaktien kerääminen ja vastavuoroisten suhteiden luominen.

Kanavien elinkaari - hajauta salkku

Verkkopalveluilla on elinkaarensa - MySpacen ja IRC-Gallerian kulta-ajat lienevät takanapäin, LinkedIn vaikuttaa suhteellisen vakiintuneelta. YouTube kasvaa yhä ottaa uutta roolia myös hakukoneena. Facebook on massiivinen ja yhä kasvussa. Twitter on uusi, vielä "pieni" toimija, mutta kova nousija.

Kun pohdit omia kanavavalintojasi verkossa, poimi käyttämiesi palvelujen joukkoon elinkaaren eri vaiheissa olevia tuotteita. Älä jätä kaikkea verkkoläsnäoloasi ja -toimintaasi yhden palvelun varaan.

Panostukset erilaisia eri elinkaarivaiheissa

Kun verkosto on saavuttanut sopivan mittakaavan, aktiivisesta laajentamisesta vapautuu aikaa muuhun tavoitteelliseen toimintaan. Tällöin rutiinit ovat joutuisia, ja päästään ihannetilanteessa sellaiseen flow-työskentelyyn, että some siivittää työtä, ja antaa jopa enemmän kuin vaatii.

Ylläpitävässä vaiheessa tietää suunnilleen, millaisia tuloksia voi saada aikaan minkäkinlaisella panostuksella. On tuntuma omasta "vaikuttavuudesta" - realistinen käsitys siitä, millaisia ihmisiä pystyy tavoittamaan minkäkinlaisin toimenpitein.

Vetäytyminenkin on hyvä tehdä suunnitelmallisesti ja pitää huolta siitä, että arvokas verkosto - vähintäänkin sen itselle tärkein ydin - pysyy yhteyksissä silloinkin, kun oma huomio kiinnittyy uusiin asioihin.

Vaali ammatillista verkkoidentiteettiä

Organisaatioiden verkkotoiminta on todennäköisesti ailahtelevampaa kuin se, mihin pystyt itse panostamaan. Organisaatiot uudistavat strategioitaan ja terävöittävät fokuksiaan - lopettavat vanhoja projekteja ja aloittavat uusia.

Omaa ammatillista verkkopresenssia ei kannata sitoa tähän muutosmyllyyn.

Kun pitää oman ammatillisen verkkoidentiteetin itsellään irti kulloisenkin työprojektin verkkoulottuvuuksista, ne voivat elää itsenäisiä elinkaarivaiheitaan.

Ylen ja Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalisen median koulutusohjelman neljäs kurssi, Soma4, on käynnistynyt.

Sosiaalisen median koulutus SOMA4 22.2., 15.3. ja 19.4.2011

Tuija Aalto — Sat, 08 Jan 2011 00:04:18 +0200

Yhteisöllinen toiminta verkossa muuttaa media-alan toimintaympäristöä rajusti. Sosiaalisen median suositteluihin mukaan pääseminen on tulevaisuudessa mediasisältöjen julkaisijalle eloonjäämisen edellytys.

Sosiaalinen media tuo mahdollisuuksia avata journalistista prosessia ja ottaa yleisöt mukaan sisältöjen tekemiseen. Toimittajista on tultava toimijoita verkossa. Miten? Tule kehittämään osaamistasi Ylen ja Metropolia Ammattikorkeakoulun SOMAkoulutukseen. Kevään SOMAkoulutus käynnistyy 22.2.2011.

Kurssille otetaan 20 osallistujaa, joista 10 Ylestä. Koulutus on suunnattu sosiaalisessa medissa jo ensiaskelensa ottaneille – liikkeelle ei siis lähdetä netin käytön alkeista. Kurssille osallistuva tarvitsee kannettavan tietokoneen ja mediakännykän.

Kurssi koostuu kolmesta lähipäivästä ja niiden välillä tapahtuvasta ohjatusta ja itsenäisestä oppimisesta. Koulutuksessa tehdään suoraan omaan työhön liittyvä projekti osittain esimiehen ohjauksessa. SOMA-koulutuksen käynyt on omassa työyhteisössään sosiaalisen median käytön opas.

Kurssimaksu 1200 euroa (Yleläisille 300 €).

Lähipäivät: 22.2. ja 15.3. Metropolian tiloissa Tikkurilassa (Lummetie 2) ja päätöspäivä 19.4. Ylen tiloissa Pasilassa. Kurssin vetävät Tuija Aalto ja Kari Haakana Ylestä.

Ilmoittautuminen:

Jussi Linkola (etunimi.sukunimi (@) metropolia.fi)

Yleläiset: Katri Viippola (etunimi.sukunimi (@) yle.fi)

Koulutus on tarkoitettu journalisteille, alan opiskelijoille ja muille kiinnostuneille. Kurssin suorittaminen tuottaa 5 opintopistettä, jotka ovat hyväksiluettavissa Metropolian viestinnän koulutusohjelman opinnoissa.

SOMA 1-4-koulutusten suorittaneille yhteinen jatkokurssi, SomaCamp, 19. ja 20.5.2011.

Seuraa SOMAkoulutus-blogia

Vain Areenassa: Yle Filmiviikko

Tuija Aalto — Fri, 07 Jan 2011 15:51:23 +0200

Toimittaja Harri Hakanen esittelee vuoden ensimmäisen elokuvaviikon tarjontaa YLEllä. Erikoisesittelyssä Poikamme Jack –elokuva. Tilaa RSS

Ylen elokuvat

Sosiaalinen media ei syrjäytä vaan vahvistaa vaalikoneita

Tuija Aalto — Fri, 07 Jan 2011 14:56:14 +0200

Onko vuosi 2011 jo niin kova sosiaalisen median vaalivuosi, että eduskuntavaaliehdokkailla olisi varaa jättäytyä syrjään vaalikoneista? En usko.

Edes Facebook ei tarjoa sellaista toiminnallisuutta, joka korvaisi vaalikoneet.

Viihdyttäviä ennakkotutkimuksia sen perusteella toki voi tehdä: Puolueiden Facebook-kannatuksen perusteella perussuomalaiset istuisi Arkadianmäellä suurimpana puolueena 19,8 prosentin kannatuksella, uutisoi Uusi Suomi eilen. Uuden Suomen tekemien laskelmien mukaan Vihreät saisivat 13,5 prosenttia äänistä ja piraattipuolue 11,9 prosenttia. Eduskuntafanit kokoaa sivulista.fi.

Sosiaalisesta mediasta ei ole vaalikoneiden korvikkeeksi. Sosiaalinen media on sen sijaan kaikukammio, joka voi vahvistaa kiinnostavan ehdokkaan hyvin hoidettua verkkonäkyvyyttä. Kansalaiset vertailevat mielellään verkossa vaalikoneiden antamia tuloksia. Vaalikoneita voi käyttää peilaamaan omaa identiteettiä kuten persoonallisuustestejä, ja jakaa tulokset netissä kavereille: katsokaa, tällaisena minun poliittiset mielipiteeni näyttäytyvät.

Vaalikonevastaukset ovat osa ehdokkaiden pysyvää verkkoidentiteettiä. Helsingin Sanomien sähköisten palvelujen toimituspäällikkö Paula Salovaara perusteli hiljattaisessa pääkirjoituksessaan, miksi vanhojen vaalikonevastausten poistamista ei kannata pyytää. "Mielipiteiden vaihtaminen uusiin on tässä maassa sallittua. Vanhaksi käyneiden mielipiteiden siivoilu jälkikäteen pois uutismateriaalista ei sen sijaan ole mahdollista." (HS 4.1. Hymyile, ehdokas - vaalikone ottaa valokuvan)

Pysyvän vastausarkiston ideaan perustuu myös palkittu ruotsalainen Valpejl.

Vaalikoneisiin vastaamiseen kannattaa siis ilman muuta panostaa.

Vuoden 2007 Eduskuntavaaleissa vaalikoneet olivat niitä käyttäneiden tärkein tiedonsaantikanava. Television uutis-, ajankohtais- ja vaaliohjelmat sekä sanomalehdet jäivät hieman jälkeen, ilmeni TNS Gallupin tekemästä kyselystä 2007 (HS 3.8.2007: Tutkimus: Käyttäjät kokevat vaalikoneet hyödyllisiksi)

Kolme neljästä vaalikoneita vuoden 2009 eurovaalien alla käyttäneestä puolestaan sanoi internetin vaikuttaneen ehdokasvalintaan, selvisi YLE Uutisten Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta (Yle 1.7.2009 Vaalikoneilla on valtaa). Taloustutkimus haastatteli vuoden 2009 touko-kesäkuun vaihteessa puhelimitse 3 007 ihmistä ja heistä 12 prosenttia oli käyttänyt ainakin yhtä YLEn, Helsingin Sanomien ja MTV3:n eurovaalikoneista.

Ehdokas Terhi-Anna Wilska koki vuoden 2008 kuntavaaleissa vastaamisen hankalaksi, mutta piti vaalikonetta politiikan "kuluttajan" näkökulmasta nerokkaana: "Ehdokkaat eivät voi vetäytyä poliittisen toisaalta-toisaalta -retoriikan taakse, kun yksi asia on nostettava ylitse muiden vaikka väkisin", hän kirjoitti blogissaan 7.10.2008 )

Wilskasta vaalikoneiden roolin muuttuminen tärkeämmäksi kertoo tästä ajasta. "Äänestäjällä ei ole aikaa eikä energiaa perehtyä ehdokkaan taustoihin tai ajatuksiin laajemmin. Sen sijaan rasteja ruutuun laittamalla saadaan nopea ja kätevä ratkaisu; toisaalta standardoitu, mutta toisaalta henkilökohtaisesti räätälöity. -- Politiikka ja kulutuskultuuri kohtaavat."

Ylen Vaalikoneeseen voi nyt lähettää kysymyksiä.

Dynaamiset linkkilaatikot sekoittavat yksityiselämää toimitukselliseen sisältöön

Tuija Aalto — Tue, 04 Jan 2011 00:39:16 +0200

Yle.fi-tulevaisuustyön tuottamien tavoitteiden yksi ulottuvuus on toimijuuden tukeminen. Toimijuus tarkoittaa sitä, että yleläinen, samoin kuin Ylen palveluita käyttävä suomalainen, tunnistetaan kokonaiseksi ihmiseksi, jolla on kiinnostuksen kohteita ja sidonnaisuuksia.

Uusi viestintäkulttuuri ja uusi organisaatiokulttuuri ovat tarpeen varauduttaessa tulevien sukupolvien toimijuuteen. On alkanut käydä ilmi, että työelämään tulevat nuoret arvostavat eri asioita kuin vanhemmat sukupolvet. He vaativat enemmän vapautta ja liikkumatilaa.

Innostus on kiinnostavaa. Perinteisesti mediassa jostain asiasta kovasti palavissaan olevat ihmiset ovat roolittuneet hiukan hassuiksi, ajatellaanpa vaikkapa Kansanradiota tai lehtien yleisönosastoja karrikoiduimmillaan.

Media henkilöityy. Toimijat, joissa on särmää, herättävät enemmän vastakaikua kuin harmaat ja tasaiset rivitoimittajat, jotka häivyttävät itsensä pois rivien väleistäkin.

Pysyäkseen nuorille kohderyhmille kiinnostavana tulevaisuuden Yle.fi-palvelun tulisi tukea toimijuutta ja mahdollistaa tunteen, jopa intohimon osoittaminen.

Toimijuus kattaa sen, että ihminen tekee - paitsi työasioita osana omaa tointaan, myös asioita omaan lukuunsa - bloggaa omassa blogissaan, osallistuu vapaaehtoistyöhön, harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa, asettuu ehdolle vaaleissa, kirjoittaa kirjan. Hän voi haluta kannattaa tiettyjä aatteita ja vastustaa toisia.

Toimijuus herättää työnjohdollisesti vaikeita kysymyksiä.

Verkkopalvelujen linkittäminen toisiinsa dynaamisin otsikkosyöttein sekoittaa julkaisufoorumien välisiä raja-aitoja.

Olisin voinut kirjoittaa tapaustutkimuksen siltä pohjalta, oliko vastoin toimittajan työtä ohjaavia sääntöjä, että markkinoin kirjoittamaani Löydy-kirjaa ja omaa Tuhat sanaa -blogiani Twitterissä, jota käytän myös työroolissani. En tosin ole Ylessä toimittajana. Suostumuksensa antaneiden yleläisten twiittaajien tweetit ovat näet vuorollaan näkyvissä automaattisessa sisältöikkunassa Ylen etusivulla, jolloin otsikko on hetken aikaa näkyvissä Ylen netissä.

Kemikaalicocktail-blogi tarjoaa kuitenkin vielä tuoreemman tapauksen, jonka avulla voi testata kykyään tulkita toimittajan työtä ohjaavia ohjeistuksia.

Tässä tarkastelussa ovat Ylen tuoreet sosiaalisen median ohjeet, uudet Journalistin ohjeet 2011 ja vanha Ylen ohjelmatoiminnan säännöstö. Seuraavassa muutamia nähdäkseni asiayhteyden kannalta oleellisia kohtia kustakin.

Sosiaalisen median ohjeet Ylessä

1. Ylen arvot kuten luotettavuus, riippumattomuus ja ihmisen arvostaminen ovat toiminnan ytimenä myös sosiaalisessa mediassa. Tarkoitus on rohkaista yleläisiä toimimaan sosiaalisessa mediassa. Toiminnan perustana olevien Ylen arvojen lisäksi Journalistin ohjeet ja OTS ohjaavat etenkin toimittajien ammatillista toimintaa myös sosiaalisessa mediassa.

5. Sosiaalinen media voi tehdä siellä toimivien sidonnaisuudet ja mielipiteet näkyviksi. Voit tykätä, klikata, seurata, liittyä, jakaa tai muuten osallistua sosiaalisen median ilmiöihin. Tämä on olennainen osa verkkoläsnäoloa. Harkitse kuitenkin, miten toimintasi vaikuttaa uskottavuuteesi työroolissasi ja mielikuvaan kyvystäsi hoitaa tehtäväsi tasapuolisesti. Etenkin uutis- ja ajankohtaistyössä luotettavuus ja tasapuolisuus ovat Yleisradion toiminnan keskeisimpiä arvoja.

Journalistin ohjeet 2011

Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä.

Ammatillinen asema

4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus

Ohjelmatoiminnan säännöstö

Ohjelmatoiminnan säännöstöä sovelletaan kaikkeen Yleisradion ohjelma- ja julkaisutoimintaan sekä muihin yhtiön tarjoamiin palveluihin.

Yleisradio ei journalismissaan itse asetu osapuoleksi, vaan sen ohjelmien tulee monipuolisesti kuvastaa eri näkemyksiä ja edistää yhteiskunnallista keskustelua.

Jokaisella esimiehellä ja hänen alaisuudessaan työskentelevällä toimittajalla on myös omakohtainen vastuu lain, ohjelmatoiminnan säännöstön, muiden toimitustyötä koskevien eettisten periaatteiden sekä vastaavan toimittajan antamien ohjeiden noudattamisesta päivittäisessä toimitustyössä.

Yleisradio pyrkii estämään liikeyrityksiä mainostamasta etu- tai jälkikäteen suoranaisesta tai välillisestä mukanaolostaan ohjelmassa.

Yleisradio pyrkii välttämään keskeisen asemansa tai henkilöstönsä julkisuusarvon hyväksikäyttämisen kaupallisten tarkoitusperien edistämiseen. Tämän vuoksi Yleisradion henkilökunnan osallistumista mainontaan tai muuhun siihen verrattavaan toimintaan on rajoitettu.

Kemikaalicocktail-blogin kirjoittaja Noora Shingler on terveydestä ja ympäristöstä kiinnostunut, YLEn Uusi Musta -sivuston toimittaja ja tuottaja. Hänellä on koti myynnissä. Shinglerin kanta asiaan on, että blogi edustaa hänen elämäntyyliään, jota asunnon vaihtaminen pienemmästä isompaankin edustaa.

Blogin kommentoija on taas tarkka siitä, mitä näkyy Ylen tilaamassa palvelussa. "Mikäli bloggaat äitiyslomalta vapaaehtoisesti, on tietysti sinun asiasi mitä blogiisi kirjoittelet, mutta tällöin ilmoituksia, joissa on taustalla kaupallisia intressejä ei tule linkittää myöskään Uuden Mustan sivuille."

Ongelman ydin on tässä yhteydessä juuri Ylen Uusi Musta -sivustolla näkyvä Shinglerin henkilökohtaisen Kemikaalicocktail-blogin otsikko ja ingressi (kuva).

Ohjeiden noudattamiseen pyrkimisen kannalta olennainen kysymys on mielestäni, ovatko Yle.fi -etusivun sosiaalisen median laatikko ja vastaavat omiin verkkopalveluihin tehdyt nostot liian suuri riski? Niissähän on jatkuvana virtana kaikenlaista toimintaa: Kehitystuottaja Arttu Silvast on juuri pelannut Fallout: Las Vegas -peliä ja raportoi siitä raptr.comissa., toimittaja Tobias Larsson on unohtanut taas hattunsa Stockmannille, mediatoimittaja Antti Heikinmatti vaihtanut verkkoselaisovelluksesta toiseen ja kertoo siitä paper.lissä ja henkilöstöpäällikkö Sari Veikkolainen on lenkittänyt koiraa ja kertoo siitä Heiaheiassa. Digitaalisia jälkiä elämästä? Kyllä! Oman edun tavoittelua? Eivät sinänsä.

Journalistin ohjeet on vasta uusittu, eikä niiden tulkinnassa ole mitään epäselvää: asuntomyynti-ilmoituksen julkaiseminen osana Ylen toimituksellista sisältöä olisi niiden kannalta ongelma, mutta postaus on tekijän ikiomassa blogissa.

Onko toimijuutta tukeva, elämänjälkiä näyttävä linkkilaatikko verkkopalvelussa liian suuri riski verkkopalvelun uskottavuudelle nykyisen ohjeistuksen valossa? Olen itse ollut tätä laatikkoa ideoimassa ja toteuttamassa.

On selvää, että vuodelle 2005 päivätty OTS ei mitenkään voi ottaa kantaa sosiaaliseen mediaan, koska sellaista toimijuutta ei journalistien joukossa ohjetta laatiessa kerta kaikkiaan ollut näkyvissä. Ovatko ohjeet auttamattomasti vanhentuneet, vai pitäisikö meidän yleläisten toimijoiden ottaa askel tai kaksi taaksepäin ja varoa sekoittamasta toimijuuttamme toimittajuuteemme? Ottaa se riski, että ammattitoimittajat jämähtävät tyylissä ja asenteessa edelliselle vuosituhannelle, ja yleisöjen huomion vievät toimijuutensa kanssa kenties rennommat muut tahot?

Henkilökohtaisen ja ammatillisen raja verkossa sekoittuu yhä useammin sosiaalisen median superlinkittyvän luonteen vuoksi, ja tähän problematiikkaan linjanvetoja joutuvat tekemään vastaavat toimittajat ja verkkopersoonien esimiehet organisaatioissa, kuten Yle.fi -palvelusta vastaava toimittaja, nyt lomaileva ja hiihtelevä Ylen internetpäällikkö Jari Lahti.

(muokattu 4.1.tweetit pieniksi alkukirjaimiksi ja korjattu lyöntivirhe)

Miten on someohjeiden laita sinun työpaikallasi vuonna 2011?

Tuija Aalto — Mon, 03 Jan 2011 22:52:33 +0200

Lahden kaupunki sai sosiaalisen median ohjeistuksen (PDF) tänään. Kaupunki pyrkii innostamaan työntekijöitä käyttämään ja kokeilemaan sosiaalisen median välineitä tavalla, joka edistää kaupunkilaisten tiedonsaanti- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Ohjeen toimittaneen Sami Metsärannan mukaan ohjeen keskeisenä lähteenä on ollut kesäkuussa valmistunut OM:n tuottama, toimittamani katsaus "Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle" (PDF).

Lahden ohjeen keskeisiä käsitteitä ovat sosiaalisen median lisäksi virkaprofiili, varmentaminen ja hallinnoija. Lahden ohje on lisensoitu avoimesti ei-kaupalliseen käyttöön, joten sitä voi niine rajauksineen käyttää muiden organisaatioiden ohjeiden pohjana.

***

Ylen henkilökunta sai omat some-ohjeensa joulun alla. Ohje korostaa omaa harkintaa. Helsingin Sanomat julkaisi toimittajiensa sosiaalisen median ohjeet marraskuussa (ks. aiheesta tässä blogissa aiemmin).

***

Pari vuotta sitten vasta edistyksellisimmät organisaatiot olivat ohjeistaneet henkilökuntaa sosiaaliseen mediaan. Monien yritysten ja esimerkiksi kuntien suhde sosiaaliseen mediaan vielä viime keväänäkin vaikutti sekavalta, eikä syksy 2010 varmasti ole vielä tuonut selvyyttä some-toiminnan periaatteista kaikkialle.

Kuinka on oman työpaikkasi laita? Kysyn, niinkuin kysyin Jaikussa 2008, aiotko tänä vuonna keskustella esimiehesi kanssa siitä, millaista sosiaalisen median ulottuvuutta työrooliisi mahdollisesti voisi liittyä jatkossa?

Digimedia-ammattilaisen messuvuosi 2011

Tuija Aalto — Fri, 31 Dec 2010 12:38:17 +0200

Tässä joitain digimedia-alan tapahtumia, joiden digitaalista jalanjälkeä aion itse pitää silmällä. Moni loppuvuoden tapahtuma ei ole vielä julkaissut vuoden 2011 päivämääriään, mutta ne osuvat usein samaan ajankohtaan vuodesta.

Huomattavaa on, että tapahtumien joukossa alkaa olla myös online-konferensseja.

Messujen koluamisessa on ideaa, jos aiheeseen liittyy toimivien uutuustuotteiden tai demojen kokeilemista tai jos pystyy käyttämään hyväkseen verkostojensa kasvokkaistapaamiset, mutta nykyään verkossa - suorien videoitujen esitysten ja jälkikäteen kuunneltavissa olevien tallenteiden ja sosiaalisen median avulla - saa kyllä tapahtumen tiedollisesta annista hyvän käsityksen.

Mitä oman messukalenterisi kohokohtia lisäisit listalle? (Täydennä Googledokumenttiin tai jätä tapahtuman linkki kommentiksi)

Marraskuu

Helsingissä Digiexpo ja Slush
Tukholmassa SIME
Kööpenhaminassa New Media Days

Joulukuu

Pariisissa Le Web

(edit 31.12. lisätty useita kotimaisia ja ulkomaisia tapahtumia. Mitä vielä lisäisit digimedia-ammattilaisen vuosikelloon?)

Kana nimeltä Ross 508 - juttua luettiin keskimäärin kuusi minuuttia

Tuija Aalto — Tue, 21 Dec 2010 23:35:00 +0200

Kollegani, kehityspäällikkö Kari Haakanan alueella Yle.fi:n asiabetassa julkaistiin eilen Ville Alijoen ja Seija Aunilan toimittama juttu broilerintuotannosta: Kana nimeltä Ross508. Jutussa on riittänyt luettavaa keskimäärin kuudeksi minuutiksi, kertovat tilastot.

Aunila, joka on kehitystuottajan roolissa avannut ennenkin verkkopalvelujen kehittämisen taustoja, kuvaa jutun synnyn blogissa.

Asia beta -sivusto liittyy yle.fi.ssä meneillään olevaan verkkojournalismin kehittämishankkeeseen.