Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Näitä käyttöjärjestelmiä et ikinä nähnyt

Microsoft Bob

Kun miettii nykyisiä tietokoneita ja niiden käyttöjärjestelmiä, kehitys saattaa tuntua vääjäämättömältä. Ensin oli DOS, sitten tuli Mac OS, Windows ja jossain vaiheessa Linuxit siihen ympärille häiriköimään.

Mutta edistys ei tietenkään ollut niin suoraviivaista. Siihen kuuluu sivuaskeleita, harhapolkuja, unohdettuja esi-isiä ja rönsyjä, jotka joko kuihtuivat tai karsittiin. Ei tarvitse kuin vilkaista Wikipedian käyttöjärjestelmät-hakemistosivua huomatakseen, millaisesta ryteiköstä on kyse.

***

Microsoft on tahkonnut Windowsilla ja Officellla vuosikymmenten mittaan paljon rahaa jopa silloin kun julkaisut ovat olleet floppeja (Windows 98 tai Vista, vaikka), mutta kyllä Redmondissakin on välillä epäonnistuttu oikein kunnolla.

Kuuluisin tapaus lienee Microsoft Bob, joka oli oikeastaan vain silloisen Windowsin (95 ja NT) päälle rakennettu graafinen käyttöliittymä. Sen piti olla helpommin lähestyttävä kuin perus-Windows, mutta kukaan ei tykännyt siitä. Bobin näkyvin perintö oli myös laajalti vihattu Comic Sans -kirjasin, jota ei tosin käytetty itse ohjelmistossa.

Bob sentään julkaistiin, toisin kuin 1990-luvulla työn alla ollut Cairo-käyttöjärjestelmä tai 2000-luvun alkupuoliskon Microsoftilta nielaissut Longhorn. Cairo, jonka suunnittelu aloitettiin puhtaalta pöydältä, ei koskaan nähnyt päivänvaloa. Sen teknologian piti olla erilainen ja parempi kuin Windows NT:n, mutta tavoitteet osoittautuivat liian kunnianhimoisiksi. Kun Windows 95 alkoi lähestyä valmistumista, Microsoft siirti kehittäjiä Cairosta 95:n kimppuun. Seuraavana vuonna julkaistiin NT 4.0, eikä Cairoon suunniteltuja ominaisuuksia näkynyt siinäkään.

2000-luvun alkupuolella sama tapahtumakulku meinasi toistua Longhornin kanssa. Rima oli asetettu kenties liiankin korkealle. Keväällä 2001 alkanut kehitys pantiin jäihin syksyllä 2004, jotta käyttöjärjestelmä saataisiin valmiiksi vuoteen 2006 mennessä, kuten oli ilmoitettu. Pois tiputettiin muun muassa pitkään odotettu WinFS-tiedostojärjestelmä. Putken toisesta päästä putkahti lopulta ulos Windows Vista, joskin sen myynti alkoi vasta tammikuussa 2007.

***

Apple on viime vuodet paisuttanut markkinaosuuttaan kuin turbohiivalla tehty pullataikina. Voittokulku ei ole jatkunut ikuisesti, vaan se on vaatinut monia yrityksiä, joista osa ei mennyt yhtä putkeen kuin muut.

Vuosina 1992–1993 Apple yritti vallata alaa Microsoftilta tekemällä käyttöjärjestelmän, joka toimisi myös Intelin prosessoreilla toisin kuin silloinen Mac OS. Nimeksi tälle hankkeelle annettiin Star Trek, koska suuntana olivat käymättömät korpimaat. Applen toimitusjohtaja vaihtui kesken Star Trek -retken ja uusi pomo ei pitänyt ajatusta Intel-maailman valloittamista yhtä jännittävänä kuin edeltäjänsä.

Toinen keskeneräiseksi jäänyt projekti oli nimeltään Copland, jonka kehitys alkoi 1994. Siitä piti tulla silloisen OS 7:n seuraaja, mutta valmistumispäivää siirrettiin aina vain eteenpäin. Tarinalla on onnellinen loppu. Kun Coplandin kehitys keskeytettiin, päätti Apple hankkia ulkopuolista apua. Sitä löytyi kovin läheltä, sillä yhtiö osti Steve Jobsin perustaman NeXTin ja sai siten haltuunsa NeXTSTEP-käyttöjärjestelmän, josta rakentui nykyisen OS X:n perusta.

***

Wikipedian Unix-perhekaavio

Unix-maailma se vasta sekava onkin. Itse asiassa 1980-luvulla puhuttiin Unix-sodista, joiden seurauksena maailmaan putkahti enemmän Unix-vauvoja kuin oikeita ihmislapsia sotien jälkeen konsanaan. Useimmille käyttäjille erot vaikkapa FreeBSD:n ja NetBSD:n välillä ovat herttisen yhdentekeviä, mutta ehkä juuri siksi ne tuntuvat asialle omistautuneista niin suurilta. Oikeudenkäynneiltäkään ei vältytty.

Sekasotkun kaksi suurinta voittajaa ovat – ainakin tällä hetkellä – Linux (ja sen miljoona eri levitysversiota) ja Maceissa pyörivä OS X. Ne ovat sukua keskenään, mutta vain mutkan kautta: Linux sai innoituksensa Minixistä* ja GNU-hankkeen työkaluihin, kun taas OS X:n taustalla on BSD:n Unix-variantti.

***

Haiku

Minne kaikki tämä historia tallentuu? Kaupasta saa yleensä vain uusinta Windowsia ja vanhojen versioiden tuki päättyy ennemmin tai myöhemmin. Moni käyttöjärjestelmä on kuitenkin enemmän tai vähemmän elossa avoimen lähdekoodin projekteina. Ne eivät aina ole kaupallisten versioiden suoria jälkeläisiä, vaan samojen piirustusten pohjalta rakennettuja omia olioitaan.

BeBox-tietokoneilla toiminut BeOS-käyttöjärjestelmä oli harvojen käytössä mutta sitäkin suositumpi. Sen henkinen seuraaja on Haiku, jonka pitäisi valmistuessaan olla täydellisen yhteensopiva BeOS-ohjelmien kanssa. Nykyisellään siitä on eniten iloa harrastajille, jotka haluavat kokeilla, millainen käyttöjärjestelmien tulevaisuus olisi ollut, jos asiat olisivat menneet hieman toisin.

*: Aiemmassa versiossa sanottiin, että Linux perustuu Minixiin, mutta kommentoijat huomauttivat, että se on liian tömäkkä muotoilu.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.