Kun miettii nykyisiä tietokoneita ja niiden käyttöjärjestelmiä, kehitys saattaa tuntua vääjäämättömältä. Ensin oli DOS, sitten tuli Mac OS, Windows ja jossain vaiheessa Linuxit siihen ympärille häiriköimään.
Mutta edistys ei tietenkään ollut niin suoraviivaista. Siihen kuuluu sivuaskeleita, harhapolkuja, unohdettuja esi-isiä ja rönsyjä, jotka joko kuihtuivat tai karsittiin. Ei tarvitse kuin vilkaista Wikipedian käyttöjärjestelmät-hakemistosivua huomatakseen, millaisesta ryteiköstä on kyse.
***
Microsoft on tahkonnut Windowsilla ja Officellla vuosikymmenten mittaan paljon rahaa jopa silloin kun julkaisut ovat olleet floppeja (Windows 98 tai Vista, vaikka), mutta kyllä Redmondissakin on välillä epäonnistuttu oikein kunnolla.
Kuuluisin tapaus lienee Microsoft Bob, joka oli oikeastaan vain silloisen Windowsin (95 ja NT) päälle rakennettu graafinen käyttöliittymä. Sen piti olla helpommin lähestyttävä kuin perus-Windows, mutta kukaan ei tykännyt siitä. Bobin näkyvin perintö oli myös laajalti vihattu Comic Sans -kirjasin, jota ei tosin käytetty itse ohjelmistossa.
Bob sentään julkaistiin, toisin kuin 1990-luvulla työn alla ollut Cairo-käyttöjärjestelmä tai 2000-luvun alkupuoliskon Microsoftilta nielaissut Longhorn. Cairo, jonka suunnittelu aloitettiin puhtaalta pöydältä, ei koskaan nähnyt päivänvaloa. Sen teknologian piti olla erilainen ja parempi kuin Windows NT:n, mutta tavoitteet osoittautuivat liian kunnianhimoisiksi. Kun Windows 95 alkoi lähestyä valmistumista, Microsoft siirti kehittäjiä Cairosta 95:n kimppuun. Seuraavana vuonna julkaistiin NT 4.0, eikä Cairoon suunniteltuja ominaisuuksia näkynyt siinäkään.
2000-luvun alkupuolella sama tapahtumakulku meinasi toistua Longhornin kanssa. Rima oli asetettu kenties liiankin korkealle. Keväällä 2001 alkanut kehitys pantiin jäihin syksyllä 2004, jotta käyttöjärjestelmä saataisiin valmiiksi vuoteen 2006 mennessä, kuten oli ilmoitettu. Pois tiputettiin muun muassa pitkään odotettu WinFS-tiedostojärjestelmä. Putken toisesta päästä putkahti lopulta ulos Windows Vista, joskin sen myynti alkoi vasta tammikuussa 2007.
***
Apple on viime vuodet paisuttanut markkinaosuuttaan kuin turbohiivalla tehty pullataikina. Voittokulku ei ole jatkunut ikuisesti, vaan se on vaatinut monia yrityksiä, joista osa ei mennyt yhtä putkeen kuin muut.
Vuosina 1992–1993 Apple yritti vallata alaa Microsoftilta tekemällä käyttöjärjestelmän, joka toimisi myös Intelin prosessoreilla toisin kuin silloinen Mac OS. Nimeksi tälle hankkeelle annettiin Star Trek, koska suuntana olivat käymättömät korpimaat. Applen toimitusjohtaja vaihtui kesken Star Trek -retken ja uusi pomo ei pitänyt ajatusta Intel-maailman valloittamista yhtä jännittävänä kuin edeltäjänsä.
Toinen keskeneräiseksi jäänyt projekti oli nimeltään Copland, jonka kehitys alkoi 1994. Siitä piti tulla silloisen OS 7:n seuraaja, mutta valmistumispäivää siirrettiin aina vain eteenpäin. Tarinalla on onnellinen loppu. Kun Coplandin kehitys keskeytettiin, päätti Apple hankkia ulkopuolista apua. Sitä löytyi kovin läheltä, sillä yhtiö osti Steve Jobsin perustaman NeXTin ja sai siten haltuunsa NeXTSTEP-käyttöjärjestelmän, josta rakentui nykyisen OS X:n perusta.
***
Unix-maailma se vasta sekava onkin. Itse asiassa 1980-luvulla puhuttiin Unix-sodista, joiden seurauksena maailmaan putkahti enemmän Unix-vauvoja kuin oikeita ihmislapsia sotien jälkeen konsanaan. Useimmille käyttäjille erot vaikkapa FreeBSD:n ja NetBSD:n välillä ovat herttisen yhdentekeviä, mutta ehkä juuri siksi ne tuntuvat asialle omistautuneista niin suurilta. Oikeudenkäynneiltäkään ei vältytty.
Sekasotkun kaksi suurinta voittajaa ovat – ainakin tällä hetkellä – Linux (ja sen miljoona eri levitysversiota) ja Maceissa pyörivä OS X. Ne ovat sukua keskenään, mutta vain mutkan kautta: Linux sai innoituksensa Minixistä* ja GNU-hankkeen työkaluihin, kun taas OS X:n taustalla on BSD:n Unix-variantti.
***
Minne kaikki tämä historia tallentuu? Kaupasta saa yleensä vain uusinta Windowsia ja vanhojen versioiden tuki päättyy ennemmin tai myöhemmin. Moni käyttöjärjestelmä on kuitenkin enemmän tai vähemmän elossa avoimen lähdekoodin projekteina. Ne eivät aina ole kaupallisten versioiden suoria jälkeläisiä, vaan samojen piirustusten pohjalta rakennettuja omia olioitaan.
BeBox-tietokoneilla toiminut BeOS-käyttöjärjestelmä oli harvojen käytössä mutta sitäkin suositumpi. Sen henkinen seuraaja on Haiku, jonka pitäisi valmistuessaan olla täydellisen yhteensopiva BeOS-ohjelmien kanssa. Nykyisellään siitä on eniten iloa harrastajille, jotka haluavat kokeilla, millainen käyttöjärjestelmien tulevaisuus olisi ollut, jos asiat olisivat menneet hieman toisin.
*: Aiemmassa versiossa sanottiin, että Linux perustuu Minixiin, mutta kommentoijat huomauttivat, että se on liian tömäkkä muotoilu.