Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Suomi on digimusiikin takapajula

Äänitemyynti kasvoi viime vuonna Suomessa vihdoinkin vuosien laskun jälkeen. Nousu oli melko vaatimaton 1,2 prosenttia, mutta joka tapauksessa positiivinen uutinen alalla, jossa fyysisten tallenteiden myynti jatkoi laskuaan. Mikä sitten laskua taittoi? Sen teki ensimmäistä kertaa digitaalinen myynti, jonka suosio kasvaa Suomessa kohisten.

Sama trendi on nähty koko maailmassa, sillä ääniteteollisuus teki vuonna 2012 voittoa ensimmäisen kerran 2000-luvulla, ja tulosta siivitti nimenomaan digitaalisen myynnin kasvu. Yli kolmasosa maailman äänitteistä myytiin digitaalisessa muodossa.

Digitaalisten palveluiden käytön kasvu on saanut musiikkibisneksen suurimman ongelman, piratismin, vähitellen jopa vähenemään. NPD Groupin tuoreen selvityksen mukaan vertaisverkoista ladatun musiikin määrä väheni viime vuonna yli neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna.

Suomessa ostetaan kuitenkin vielä paljon fyysisiä levyjä. Jopa lp-levyt tekevät kauppansa, sillä retroilijat ovat nostaneet lp-kiekot takaisin kauppojen hyllyille.

Kuka ostaa vielä levyjä?

Siirtyminen fyysisistä levyistä digitaalisiin palveluihin johtuu ennen kaikkea siitä, että nuoremmat ihmiset ovat tottuneet kuluttamaan sisältöä digitaalisesti, arvioi online-lisensoinnin päällikkö Jani Jalonen tekijänoikeusjärjestö Teostosta.

- Suurel ikäluokat ostavat edelleen levyjä, ja meillä on vielä paljon ihmisiä, jotka eivät ole tottuneet kuluttamaan digitaalisia palveluja. Tällä hetkellä nähdäänkin sellaista sukupolvien välistä kuilua musiikkipalveluiden kuluttamisessa: nuoremmat kuluttavat vain ja ainoastaan digitaalista ja vanhemmat viihtyvät vielä  fyysisten maailmassa, Jalonen arvioi.

- Tällä hetkellä markkinoilla olevat digitaaliset palvelut alkavat olla sen verran hyviä, että ne luovat aidosti käyttäjille lisäarvoa ja niitä halutaan enemmän ja enemmän kuluttaa, Jalonen sanoo.

Vaikka digitaalisuus kasvattaakin suosiota, on leijonanosa Suomen äänitemyynnistä, peräti 73 prosenttia, edelleen perinteisten muoviin pakattujen hopeakiekkojen myyntiä.

- Jos verrataan pohjoismaiseen ja eurooppalaiseenkin tasoon, niin Suomi alkaa olla jälkijunassa digitaalisessa kehityksessä. Meillä fyysisten äänitteiden osuus on hämmästyttävän suuri, Jalonen ihmettelee.

Suomi on hyvä testilaboratorio

Digitaalisten musiikkipalveluiden käyttö kasvoi viime vuonna kuitenkin yli kolmanneksen, joten ehkä Suomi kirii muiden maiden etumatkan vielä jollain aikavälillä kiinni.

- Levy-yhtiöt ja musiikkiteollisuus ovat lähteneet viimeisten vuosien aikana digibisnekseen ihan aidosti mukaan. Jos verrataan vaikka kirjankustannusbisnekseen, jota katselen kyllä täysin amatöörinä, niin kyllä musiikkiteollisuus on huomattavasti edellä digitaalisuuteen siirtymisessä. Digitaalinen musiikki alkaa olla useille levy-yhtiöille jo pääasiallinen tulonlähde, Jalonen sanoo.

Hänen mielestään digitaalisen musiikin kasvu on seurausta ennen kaikkea uusien palvelujen tuomisesta markkinoille. Kyseessä eivät niinkään ole perinteiset musiikkialan toimijat, vaan uudet teknologia-alan yritykset ovat alkaneet tuoda markkinoille uusia, hyvin toimivia palveluita ja sitä myötä laillisten palveluiden kuluttamisesta on tullut aina vain helpompaa.

Digimyynnistä eniten on Suomessa kasvanut musiikin suoratoistoa tarjoavien tilauspalveluiden käyttö, näistä suosituin on  Spotify. Kilpailua on kuitenkin luvassa, sillä viime vuonna Suomessa aloitti lukuisia uusia tilauspalveluita, kuten Rdio, Deezer, Music Unlimited, Nokia Mix Radio, RaRa ja Xbox Music.

- Tilauspalvelut ovat tuoneet uudentyyppisen vaihtoehdon kuluttajille. Uskon vahvasti siihen, että kuluttajille pitää tarjota erityyppisiä palveluja: esimerkiksi kuukausimaksullinen palvelu toimii erittäin hyvin, kun kuluttaa paljon musiikkia, haluaa löytää paljon uutta ja haluaa testata vaikkapa ennen fyysisen tai digitaalisen levyn ostoa, Jalonen uskoo.

Vaikka uusia digipalveluita avautuikin Suomessa viime vuonna paljon, ovat kotimaiset markkinat kaksijakoiset. Pohjoismaat ovat Jalosen mukaan yleisesti uusille toimijoille kiinnostava alue testilaboratoriotyyppisenä ratkaisuna, koska ihmisillä on kohtuullisen hyvä maksukyky, hyvä infra ja hyvät tekniset edellytykset. Yksittäisenä maana Suomi on kuitenkin pieni ja se näkyy palvelujen tarjonnassa.

- Suurin osa tällä hetkellä markkinoille tulevista digitaalisista palveluista on kansainvälisiä palveluita ja nämä haluavat lanseerata palvelunsa ensin isommilla eurooppalaisilla markkinoilla. Siinä mielessä Suomi tulee vähän jälkijunassa, Jalonen toteaa.

Youtube on Suomen suosituin musiikkipalvelu

Suomi on perässä myös muista Pohjoismaista, sillä esimerkiksi Ruotsissa kulutetaan jo 57 prosenttia musiikista yksinomaan suoratoistopalveluiden kautta.

- Se on hurja lukema ja tämä veti Ruotsin äänitemarkkinat myös 14 prosentin nousuun viime vuonna, mikä on myös kova lukema. Spotify on varmasti yksi tuon kasvun merkittävimmistä lähteistä, sillä Spotifyn penetraatio on Ruotsissa aika hurja, Jalonen sanoo. Spotify on ylivoimaisesti suosituin maksullinen musiikkipalvelu Suomessakin.

Vaikka ruotsalainen Spotify onkin kerännyt suuren suosion Suomessa, on amerikkalainen videopalvelu Youtube Jalosen mukaan Suomen suurin musiikkipalvelu. Näistä suomalaisten katseluista artistit eivät itse kuitenkaan hyödy, muuten kuin tunnettuuden kannalta, koska korvauseuroja ei vielä makseta Youtuben katseluista. Jalosen mukaan Teosto-neuvottelut ovat kuitenkin jo loppusuoralla ja pian artistit saavat omansa myös videokatseluista.

Katsoa voi siis kohta hyvillä mielin. Ketään ei riistetä.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.