Nettivideoiden maarajoitukset ovat meillä suomalaisilla tuoreessa muistissa. YouTube-videopalvelu nimittäin näytti jääkiekon MM-kisat kokonaisuudessaan nettisivuillaan ja täysin maksutta. Tosin eihän niitä voinut täällä katsoa ilman kikkailua – juuri maarajoitusten vuoksi. Nohevimmat reitittivät nettiyhteytensä toisen maan kautta ja nauttivat ilmaisesta lätkästä. Moni päätti tilata maksukanavat.
Jääkiekon MM-kisat ovat vain jäävuoren huippu. YouTubessa ja muissa nettivideopalveluissa maarajoituksiin ei voi olla törmäämättä. Itselleni rajoitukset ovat tulleet nenän eteen musavideoita tai urheilupätkiä tiiraillessa. ”This video is not available in your country” -teksti aiheuttaa välittömän primitiivireaktion ja parahduksen.
Maarajoituksien kanssa tuskastellaan myös maailmalla. Asian turhauttavuus on tiivistetty erinomaisesti tähän Oatmealissa julkaistuun sarjakuvaan. Katsojan kannalta tilanne on kiusallinen, sillä nettiaikana rajoitukset pännivät ja tiedon pitäisi kulkea vapaasti (olisi myös kiva katsoa esimerkiksi South Parkia Suomesta käsin [edit. Olli Sulopuisto korjasi, että SP:n katsominen onnistuu myös Suomesta käsin: http://www.southparkstudios.fi/full-episodes]) .
Kuten Ossi Mäntylahti kirjoittaa Tietokone-lehden blogissaan, maarajoitukset ovat peräisin siltä ajalta jolloin TV-lähetysyhtiöt hallitsivat maakohtaisesti viihteen kenttää ilman kilpailua. Käytännössä valtaosa yhtiöistä toimii edelleen maantieteellisten rajojen mukaan. Kyse on siis rahasta. Jos oikeuksia myytäisiin isommille alueille kerrallaan, esimerkiksi kaikkiin Pohjoismaihin yhteisesti, TV-yhtiöiden tuotto jäisi pienemmäksi yhtä katsojaa kohti. Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustamaan perustetun Electronic Frontier Finland ry:n varapuheenjohtajan Ville Oksasen mukaan TV-yhtiöt puolustavat maarajoituksiaan puhtaasti tähän bisneslogiikkaan vedoten.
- Tällä hetkellä on yksi palvelu, joka tarjoaa elokuvia ja televisiosarjoja tasapuolisesti kaikille rajoista välittämättä eli Piratebay. Olisi kuitenkin kaikkien toimijoiden ja kuluttajien intressi, että olisi palvelu, joka olisi laillinen ja josta saisi kaiken sisällön samasta paikasta, Oksanen toteaa.
Vaikka tällaista Oksasen haaveilemaa globaalia palvelua ei vielä ole, on tilanne pikku hiljaa parantunut katsojien kannalta. Nykyään ohjelmia tarjotaan laillisissa palveluissa varsin laajasti: MTV3:lla on Katsomo, Nelosella Ruutu.fi ja Ylellä Areena. Myös kansainvälisten TV-yhtiöiden asenne nettijakelua kohtaan on parantunut. Ylen ohjelmahankinnan päällikkö Tarmo Kivikallio kertoo, että nykyään nettioikeudet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.
- Jos oikeuksia ei saa, niin se johtuu joko niiden kalliista hinnasta tai sitten siitä, että Yle Areenan suojausmekanismit eivät ole tarpeeksi hyvät. Suurimpaan osaan sarjoista oikeudet tulevat nykyisin ostettaessa mukana. Yhdysvallat olivat pitkään tässä suhteessa valloittamaton markkina-alue, mutta HBO-sopimuksen myötä se alkoi muuttua. Se oli päänavaus jenkkisarjojen areenaoikeuksille, Kivikallio muistelee.
Kivikallion mukaan nettioikeuksista on muotoutunut käytäntö viimeisten viiden vuoden aikana. Yle Areenassa ulkomaiset sarjat eivät kuitenkaan voi olla loputtomasti, vaan tyypillisimmin esitysaika on 7 vuorokautta. Joidenkin kohdalla aika voi olla 14 tai jopa 30 päivää. Ohjelmien esitysajan kestoista ei Kivikallion mukaan ole kuitenkaan vakiintuneita käytäntöjä. Esimerkiksi HBO:n sarjat ovat Yle Areenassa 14 vuorokautta. Kansainväliset ohjelmat tosin näkyvät vain Suomessa. Jonkun verran Ylen omaa tuotantoa (mm. uutiset, asiaohjelmat, Satuhäät) kuitenkin näytetään rajoituksetta kaikille, kotimaasta huolimatta. Kotimaisten ohjelmien kansainvälisen näkyvyyden voi kätevästi tarkastaa Yle Areenan ohjelmalistasta, johon ne ovat merkitty sinisin palloin.
Tämä ei kuitenkaan lohduta niitä, jotka haluaisivat katsoa ulkomaiset sarjat samaa tahtia, kun ne tulevat rapakon takana televisiosta. Kaikkia osapuolia miellyttäviä ratkaisuja ei valitettavasti vielä ole onnistuttu tekemään ja vääntö netissä näytettävän sisällön tekijänoikeuksista käy kiivaana.
- Jossain vaiheessa kaikki osaavat kiertää rajoituksia, joten niitä ylläpitävä malli murskaantuu. Myös internetissä toimivat isot toimijat kuten Google, Amazon ja Apple haluavat maailmanlaajuisesti toimivan markkinapaikan, joten senkin on pakko vaikuttaa, Oksanen päättää.
Toiveikkuutta televisiopalvelun tulevaisuuteen luo se, että Apple teki saman jo musiikin kanssa iTunesilla, joten monet toivovat ja uskovat, että yhtiö onnistuu toistamiseen. Yle internetin palvelupäällikkö Kari Haakana hahmotteli blogikirjoituksessaan, miten Apple myy käyttäjälle tv-laitteen, jonka avulla katsoja voi ostaa iTunes-kaupasta minkä tahansa tv-ohjelman riippumatta siitä, milloin se on esitetty, millä kanavalla tai missä maassa se on esitetty tai kuka sen on tehnyt. Mitä pitempään tätä joudutaan odottamaan, sitä enemmän katsojat oppivat kiertämään maarajoituksia ja lataamaan laittomasti.