Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Sarjakuvan ja internetin suloinen rinnakkaiselo

iPad-Akkari

Aku Ankka on ollut ties miten pitkään Suomen suosituin aikakauslehti, mutta sen digiversio – jolla siis tarkoitetaan tietenkin pelkkää iPad-lehteä, koska eihän muita laitteita ole olemassakaan – julkaistiin vasta maaliskuussa. Sen digi-irtonumero maksaa enemmän kuin marketin hyllystä löytyvä paperilehti.

Siihen tiivistyy jotain erittäin kuvaavaa sarjakuvien ja tietokonehärpättimien suhteesta. Internet on tavallaan mullistanut sarjakuvan, mutta tavallaan taas ei. Asiasta piti saada selvyys, joten jututin Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtaja Otto Sinisaloa.

Suomalainen sarjakuva on netissä keskittynyt pitkälti yhteen paikkaan. Neljä vuotta sitten perustettu sarjakuvablogit.com sai kertaheitolla ison määrän käyttäjiä, kun sarjispiirtäjien aiemmin suosima suosiossa ollut vuodatus.net myytiin Alma Medialle, joka oli juuri otsikoissa  syrjintätapauksen vuoksi. Nykyään Sarjakuvablogit.comissa on Sinisalon mukaan 200–300 aktiivisesti päivittyvää sarjaa. Tuosta joukosta elantonsa tienaa sarjakuvilla ehkä puolenkymmentä tekijää.

Kutikuti

Internet mullisti musiikin kulutuksen reilussa kymmenessä vuodessa, mutta jostain syystä se ei ole tehnyt sarjakuvalle samaa. Sekä printti- että digimaailma elävät sulassa sovussa rinnakkain. Yhtenä esimerkkinä tästä toimii Kutikuti-kollektiivi, joka julkaisee ilmaisjakeluna tabloid-kokoista sarjakuvalehteä, siis ihan perinteistä painettua aviisia. Viime vuoden loppupuolella Kutikuti oli rahapulassa, joten se turvautui nettihuutokauppaan. Siis sen sijaan, että olisi säästetty painokuluista ja siirretty toiminta kokonaan nettiin, haluttiinkin mieluummin kerätä rahaa, jotta voitiin jatkaa painettujen lehtien tekemistä. Tänä vuonna on jo ilmestynyt yksi numero, jonka tosin voi ladata pdf-muodossa Kutikutin sivuilta.

– Näin ulkopuolisen silmin sitä selittää käsityöläisyys ja yhteistyö: on yhteinen työhuone ja tehdään näyttelyitä yhdessä, Sinisalo sanoo.

Jonkin verran kotimaisella sarjakuvalla tehdään netissä kauppaakin. Elisa Kirjan valikoimiin kuuluvat esimerkiksi Fingerpori sekä Viivi ja Wagner, Epuuk.fi myy muun muassa B. Virtasta ja kovasti Korkeajännityksen henkistä Lauri Törni -opusta. Mistään jättimenestyksestä ei selvästikään ole vielä kyse.

***

Marvel Digital Comics

Hyvä on. Ehkä Suomi on takapajula ja maailmalla mennään hurjaa vauhtia kohti digitaalista sarjakuvauniversumia. Eipä niinkään, torppaa Sinisalo.

Supersankareistaan tunnetut Marvel ja DC kyllä julkaisevat uudet lehtensä myös digiversioina ja vieläpä niin, että sarjat löytyvät samana päivänä webistä, lukulaitteista ja sarjiskaupoista. Mutta pitää huomata kaksi asiaa. Ensinnäkin sarjakuvaharrastajien määrä on loppujen lopuksi kovin pieni.

– Suomessa myydään enemmän Aku Ankkaa kuin Hämähäkkimiestä Yhdysvalloissa, Sinisalo sanoo.

Toisekseen sarjakuva ja piratismi ovat hyvin läheisiä tuttavia. Vertaisverkoista löytää pienellä etsimisellä melkein lehden kuin lehden, jonka joku innokas on skannannut. Tiedostot eivät vie paljon tilaa, joten niitä voi varastoida kovalevylle lähes loputtomasti. Sitä paitsi kymmenien numeroiden verran jatkuvia tarinoita on kiva lukea putkeen, mikä on paljon hankalampaa painotuotteiden kanssa.

Sama koskee vielä enemmän japanilaista mangaa. Viralliset englanninkieliset käännökset saattavat ilmestyä useiden vuosien viipeellä, mutta fanien tekemät käännökset löytyvät netistä pikapikaa.

Eivätkä sarjakuvat ole esimerkiksi Marvelille erityisen merkittävä tulonlähde. Yhtiön omilla sivuilla kerrotaan sen olevan hahmofranchise, mikä käytännössä tarkoittaa elokuvia ja oheistuotteiden myyntiä.

***

The Order of the Stick, ensimmäinen strippi

On netti kuitenkin jotain muuttanut. Perinteisesti sarjakuvat julkaistiin kahdessa muodossa, ensin irtonumeroina ja sitten kokoelma-albumeina. Netti on korvannut monessa paikkaa irtonumerot, eli tarinat ovat ensin ilmaiseksi www-sivuilla, jonka jälkeen ne paketoidaan yksiin kansiin.

The Order of the Stick on ilmestynyt netissä kohta kymmenen vuotta. Piirtäjä Rich Burlew keräsi Kickstarterilla rahaa vanhojen lehtien uusintapainatuksia varten. Joukkorahoituskampanja sujui aika hyvin, sillä lopputulos oli 1,25 miljoonaa dollaria.

Ja totta kai löytyy esimerkkejä nettisarjakuvista, joista on tullut valtavia menestyksiä. Yli 13 vuotta ilmestynyt, pelikulttuuria sättivä Penny Arcade oli aluksi vain kahden kaveruksen harrastus. Nykyään Penny Arcaden nimellä järjestetään muun muassa jättimäisiä PAX-pelikonferensseja, joista suurin veti viime vuonna 70 000 vierasta.

Mutta sarjakuvan muodolle internet, tai digitaalisuus yleensäkin, on tehnyt suhteellisen vähän. Scott McCloud, jonka kirja Sarjakuva – näkymätön taide on yksi alan perusteoksista, saarnasi jo vuosituhannen vaihteessa netin suomista mahdollisuuksista, mikromaksuista ja epälineaarisesta kerronnasta. Penny Arcaden strippi vuodelta 2001 kertoo, mitä mieltä iso osa sarjakuvantekijöistä oli McCloudin visioista.

– Vitsi on siinä, että 2001 tai 2002, kun McCloud innoitti, tehtiin kokeilevampia juttua kuin nyt. Tärkeimmät suomalaiset sarjakuvantekijät ajattelevat printtiä ensin, Sinisalo sanoo.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.