Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Poikkeuksellisen yllätyksetöntä pelirintamalla

Pelaaminen ja pelit ovat yhteiskunnassa yhä suuremmassa asemassa. Hittipelien tuotot jättävät hittielokuvat kauas taakseen ja peliteollisuuden arvo on ohittanut elokuvateollisuuden. Otsikoissa peliteollisuutta on puitu laidasta laitaan aina Angry Birdsistä räiskintäpelien nuorten miesten mieliin mahdollisesti aiheuttamiin traumoihin. Luulisi, että vuodesta 2012 olisi tullut peliteollisuutta läheltä seuraavan päätoimittajan tilinpäätöksessä hurja. Toisin kuitenkin on.

- Tätä vuotta pidetään yleisesti poikkeuksellisen yllätyksettömänä pelirintamalla, arvioi Pelaaja-lehden päätoimittaja Miika Huttunen.

- Alkuvuodesta nähty Sonyn PS Vita-käsikonsoli ja loppuvuodesta ilmestynyt Nintendon Wii U -konsoli olivat ehkä uutta, mutta ennennäkemättömäksi kumpaakaan ei voi sanoa. Ikävässä valossa ennennäkemätöntä oli ehkä se, kuinka monta veteraanipelintekijää joutui sulkemaan ovensa tämän vuoden aikana. Niistä vanhimmat olivat toimineet alalla jo yli kaksikymmentä vuotta.

Syy pelialan yllätyksettömyyteen on konsolisukupolven saapuminen elinkaarensa päähän. Xbox 360 on ollut käytössä jo vuodesta 2005 ja PlayStation 3 vuodesta 2006. Uusia malleja vanhoista suosikeista odotetaan ensi vuonna.

- Kustantajat eivät uskalla ottaa riskejä nykykonesukupolven loppupuolella , vaan menevät tutuilla ja turvallisilla kaavoilla. Kaikessa on hieman uuden odotuksen tuntua, Huttunen summaa.

Sukupolvenvaihdos konsolipuolella on nostanut hieman kiinnostusta perinteiseen pc-pelaamiseen, joka on muuten ollut hiipumassa.

- Nykyisen konsolisukupolven viimeiset hetket ovat kestäneet poikkeuksellisen pitkään. Kiinnostus niihin ja niiden peleihin on laskenut ja silloin huomio yleensä kääntyy takaisin pc:n puolelle, jossa säpinää saadaan tehokkaamman raudan ansiosta, päätoimittaja Huttunen pohtii.

- Joukkorahoitus ja digitaalinen jakelu ovat myös vahvistaneet pc-puolta, sillä pc:lle voi julkaista pelejä ilman konsolivalmistajien vaatimia lisenssimaksuja.

Yleisesti ottaen peliteollisuus porskuttaa, sillä pelaajia on enemmän kuin koskaan. Pelikehitystä vaikeuttaa kuitenkin se, että niin on myös pelejä, sekä tapoja pelata niitä. Myös erilaisia tapoja maksaa peleistä on nyt enemmän kuin koskaan. Ala on siis erittäin pirstaloitunut.

Mobiilipelien läpimurtovuosi

Pc-pelaamisen suosion kasvun lisäksi vuoden 2012 tilinpäätöksessä on mainittava myös toinen keskeinen kehityslinja. Se on mobiilipelien suosion vakiintuminen.

- Tämä vuosi on lopullisesti vahvistanut mobiilialustojen merkityksen pelilaitteina, Huttunen sanoo.

- Vuodesta 2011 jatkunut nousu ei ollut pelkkä piikki tai sattumaa. Etenkin tablettien räjähdysmäinen yleistyminen älypuhelimien rinnalla on vaikuttanut asiaan. Siinä missä perheen nuorimmat tarvitsivat ennen oman käsikonsolin pelaamiseen, riittää siihen nyt esimerkiksi koko perheen iPad.

Uudenlaiset tavat maksaa peleistä ja rahoittaa niiden tekemistä ovat tuoneet monipuolisuutta peleihin. Joukkorahoitus muun muassa amerikkalaisen Kickstarter-palvelun kautta on antanut mahdollisuuden tehdä ja julkaista pelejä, joita suuret kustantajat eivät ikinä lähtisi rahoittamaan.

-  Suuret kustantajat keskittyvät vain kalliisiin hittipeleihin tai kevyempiin mobiilipeleihin, joten monet pienemmät pelien lajityypit ja tosipelaajien monimutkaiset pelit uhkasivat kadota kokonaan. Vaikka niiden tekeminen maksaa vain murto-osan jostain suuresta hittipelistä, Huttunen sanoo.

- Ne eivät suuria kustantajia kiinnosta myöskään sen vuoksi, että potentiaalinen menestys on myös pienempää. Joukkorahoituksen kautta nekin saavat  mahdollisuuden tulla julkaistuksi.

Esimerkki Kickstarterin kautta rahoitetusta pelistä on Double Fine Adventure, joka tavoitteli 400 000 dollaria, mutta keräsi pienillä summilla yli 3,3 miljoonaa dollaria. Nyt kortensa kekoon antaneet pelaajat odottavat seikkailupelin julkaisua eli vastinetta rahoilleen. Vaikka joukkorahoitus turvaa tällä hetkellä pelien monipuolisuutta, ratkeaa vasta myöhemmin, onko siitä pysyväksi rahoituskeinoksi.

- Tulevaisuuden suosio ratkeaa, kun ensimmäisen aallon joukkorahoitetut pelit ilmestyvät ja nähdään, kuinka tyytyväisiä niihin sijoittaneet pelaajat ovat.

Vuosi 2013 tuo uudet konsolit

Ensi vuosi herättää Pelaaja-lehden päätoimittajassa Miika Huttusessa muutenkin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Muutoksessa olevaa alaa on erittäin vaikea ennustaa.

- Sekä Microsoft että Sony paljastavat ensi vuonna uudet konsolinsa. Niiden odotetaan tuovan uusia tuulia ja uutta puhtia perinteiseen pelibisnekseen.

- Tosin se, minkälaiseksi konsolibisnes tulevaisuudessa muuttuu, on vielä kysymysmerkki. Juuri tähän uusien konsoleiden odotetaan antavan vastauksia. Mobiilipuolella pelit jatkavat kasvuaan, mutta samalla tekemisen kustannukset nousevat, koska alustojen kasvavat tehot mahdollistavat yhä suuremmat ja näyttävämmät pelit, Huttunen summaa.

Miika Huttusen kuva: Lasse Erkola

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.