Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Pelien yömyynnit ovat fanien juhla

Diablo III:ssa taistellaan muun muassa demoneita vastaan. Kuva: diablo3.com

Kävin Helsingin Kampin kauppakeskuksessa ihmettelemässä nykyään varsin yleistä ilmiötä, joka ympäröi suuria peli- ja teknologiajulkaisuja: yömyyntiä. Idea yömyynnissä on simppeli: innokkaimmat fanit voivat hankkia kovasti odotetun tuotteen heti virallisen julkaisupäivän ensimmäisillä sekunneilla, heti puolenyön jälkeen. Maanantain ja tiistain välisenä yönä himoittiin toimintaroolipeli Diablo III:sta.

Himotuimmat teknologiatuotteet, varsinki iPadit, ovat herättäneet hysteriaa yömyynneillään. Yhdysvalloissa jonopaikoilla tehdään jo bisnestä. Mutta erityisesti yömyynnit omakseen on ottanut peliteollisuus. Suomessa öisin on jonotettu muun muassa Alan Wakea, Mass Effect 3:sta ja The Elder Scrolls V: Skyrimiä.

Pieni hämärä ei kourallista Diablo III-pelin faneja tuntunut maanantai-iltana häiritsevän, sillä tunnelma oli odottava, h-hetkeen oli aikaa vain vajaat kolme tuntia.

Jonottajia palkittiin muun muassa t-paidoilla.

Muutama hassu tunti ei tosifaneille tuntunut enää miltään, sillä Activision-Blizzardin tuoreinta toimintaroolipeliä on pelaajien keskuudessa odotettu pitkään – yli kymmenen vuotta.  Jo vuonna 2001 alkanut Diablo III:n kehitys on kärsinyt monista ongelmista, mutta pelitalo ei halunnut kiirehtiä prosessin kanssa.  Blizzardin pomoihin lukeutuva Rob Pardo kommentoikin jo vuonna 2009, että mikäli he julkistavat pelin liian aikaisin, he epäonnistuvat lopputuloksessa.

Nyt peli on valmis ja vuosikausia pelin perään kuolanneita faneja löytyi Kampista toista sataa. Eräs nimettömänä pysyttelevä herra kertoi varanneensa pelisarjan kolmannen osan jo vuonna 2008, eli heti kun se oli pelikauppojen puolesta mahdollista. Miekkonen on jopa lopettanut työnsä, jotta seuraavat viikot voi kunnolla pyhittää pelaamiseen.

- Osasyy töiden lopettamiselle oli alkavat opiskelut, mutta kyllä Diablo III myös vaikutti. Muuten en olisi ehtinyt kunnolla tätä pelata. Itse asiassa olen jo sopinut tyttöystäväni kanssa, että minun ei tarvitse seuraavaan kahteen viikkoon osallistua edes tiskaukseen, miekkonen hörähti.

Laskuri kääntyi nollaan puolilta öin ja samalla alkoi pelikauppa.

Eikä tämä fani ollut ainoa, joka on ottanut pelilomaa Diabloa varten.  Esimerkiksi 21-vuotias Tuomas Kahri myöhästytti pelin vuoksi kesätöidensä alkamista viikolla, koska muuten työnteosta ei olisi tullut mitään.

- Nyt kun saan puolenyön jälkeen pelin käteen, niin tarkoitus on mennä heti kotiin ja pelata yhtä soittoa vähintään huomiseen puolille päivin, Kahri myhäilee.

Pelin aiheuttamien työpoissaolojen ja "pelilomien" taloudellisten vaikutusten lisäksi Diablo III:lla on arveltu olevan merkitystä jopa maailmantaloudelle.

Toisin kuin voisi luulla, yömyynnit eivät ole pelikaupoille tai maahantuojille mitään rahasampoja.  Innokkaimmat fanit kun ostavat pelin joka tapauksessa.  Kauppiaille tärkeämpää onkin saada pelille medianäkyvyyttä, hypeä ja sitä kautta uusia innostuneita sekä ostajia. Tämän vuoksi yömyyntejä järjestetään vain varmoille tapauksille.

- Käytännössä niitä järjestetään ainoastaan sellaisille julkaisuille, jotka tulevat Suomessa myymään 20 000 kappaletta tai enemmän, toteaa Diablo III:a maahantuovan 3HD:n markkinointipäällikkö Marko Pulkkinen.

Anna ja Mikko pukeutuivat barbaareiksi pelijulkaisun kunniaksi.

Pelifaneja yömyynteihin ajaa tunnelma, yhteisöllisyys ja mahdolliset tuotepalkinnot. Kampissa jonottajille jaettiinkin t-paitoja, julisteita ja muovisia pirunsarvia. Lisäksi arvottiin lahjakortteja kauppoihin.  Kampissa oli myös pukukisa, jonka osanotto jäi tosin hyvin pienimuotoiseksi, rooliasuihin pukeutuneita oli paikalla vain kolme. Voiton vei helsinkiläispariskunta, joka oli pukeutunut barbaareiksi – palkinnoksi he saivat 100 euron lahjakortin sekä pääsivät ensimmäisten joukossa tiskille.

Fanien näkökulmasta myös pelin saaminen ensimmäisenä on meriitti. Esimerkiksi Ruotsissa Diablo III:a jonotettiin huhupuheiden mukaan jo viikkoa ennen virallista julkaisua. Suomessa vastaavaa fanaattisuutta ei ole havaittavissa. 26-vuotias helsinkiläinen Rasmus Rautalin oli saapunut Kampin pelikaupan eteen työpäivänsä jälkeen iltapäivällä ja päässyt jonon piikkipaikalle. Puolenyön jälkeen odotus palkittiin Diablon keräilyversiolla, suunnitelmat yötä varten olivat miehellä myös selkeät.

- Aion pelata koko melkein yön energiajuoman ja kahvin voimalla, sitten nukun muutaman tunnin ja menen taas töihin, Rautali hymähtää.

Rasmus Rautali oli ensimmäinen, joka sai Diablo III:n yömyynnissä Helsingissä.

Rapakon takana yömyynnit ovat isompia spektaakkeleita. Mikäli Diablo III:n Yhdysvalloissa järjestetyn pelinjulkaisutapahtuman videotallenne kiinnostaa, niin kannattaa katsastaa tämä ”vain” nelituntinen pätkä, jossa varmasti käy ilmi kaikki oleellinen pelin yömyynnistä.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.