Tuskin mikään ala tuskailee käytettyjen tuotteiden myynnin kanssa yhtä paljon kuin pelibisnes. Syitä on monia: uutuudet kiinnostavat kuluttajia enemmän kuin klassikot, pelien hinnat ovat varsin korkeita, markkinat ovat hittivetoiset ja pelien kehittäminen on tullut entistä kalliimmaksi.
Käytetyt pelit eivät tuo rahaa alkuperäisen kehittäjän kassaan. Niinpä yhä useammin pelikotelosta tippuu lappunen, johon painetulla koodilla saa aktivoitua verkkopeliominaisuuden tai lisämateriaaleja. Koodit ovat pelaaja- ja konekohtaisia, eli jos pelin myy eteenpäin, uusi omistaja joutuu hankkimaan uuden koodin.
Myyjien mielestä kyse on lisäpalvelusta, josta sopiikin veloittaa. Esimerkiksi Ubisoftin Uplay Passportin hinnaksi on asetettu 10 euroa. Pieni vaiva käytetyn pelin ostajalle, mutta vaiva kuitenkin.
Kovimmissa kommenteissa käytettyjen pelien myyntiä kutsutaan uusien pelien tekemistä uhkaavaksi syöpäläiseksi. Keskihintaiset pelit katoavat markkinoilta käytettyjen pelien myynnin takia, argumentoi Silicon Knights -yhtiön Denis Dyack Gamesindustry.bizin haastattelussa.
Peliä myydään käytännössä muutama kuukausi julkaisun jälkeen, joten valmistajan on saatava puristettua tuossa ajassa mahdollisimman paljon rahaa tai keksittävä muita tulonlähteitä.
On jopa mahdollista, että käytetyt pelit eivät toimisi seuraavan sukupolven konsoleilla ollenkaan. Sekä tulevasta Xboxista että PlayStationista on esitetty spekulaatioita, joiden mukaan käytettyjen pelien pelaaminen olisi tehty niillä joko mahdottomaksi tai ainakin hankalaksi.
Vaan entä kolikon toinen puoli? Gamestop-ketju on vakaasti sitä mieltä, että käytettyjen pelien myynti on hyväksi koko alalle. Esimerkiksi EA:n vuosittain päivittyvät urheilupelit, kuten FIFA tai Suomessa ikihitin asemaan kohonnut NHL, eivät kävisi ollenkaan niin hyvin kaupaksi, jos asiakkaat eivät saisi hyvitystä vanhoista peleistä.
– Yli puolet [myynneistä] sisälsi vanhan pelin vaihdon uuteen. Kustantajat tietävät tämän, sanoo Niall Lawlor, Gamestopin Pohjoismaiden managing director.
– Kuluttajat pitävät käytetyistä peleistä. Luulisin, että jos sitä vaihtoehtoa ei olisi, myynti vähenisi, hän sanoo.
Gamestop ei puhu asian puolesta pelkkää hyväsydämisyyttään. Yhtiön motivaatiota selittää se, että iso osa sen tuotoista kertyy käytettyjen pelien myynnistä. Yhdysvalloissa tämän vuoden toisella neljänneksellä uudet pelit olivat 31% liikevaihdosta ja 23% voitoista, kun taas käytettyjen osuus liikevaihdosta oli 37% ja voitoista 48%.
Gamestopin Pohjoismaiden johtaja tarjoaa pelialan vaikeuksien syyksi toista mörköä, nimittäin huonoa taloustilannetta. Se puree kaikilla aloilla: uusia pelejä myydään vähemmän ja kuukausimaksullisia pelejä pelataan vähemmän. Tosin Suomessa tilanne ei näytä ollenkaan niin surkealta kuin Yhdysvalloissa.
– Iso huoli on kuluttajien kysyntä ja taloustilanne, sanoo Lawlor.
Lawlor muistuttaa myös siitä, että Steam, mainosrahoitteiset ilmaispelit tai kuukausimaksullisut eivät olleet viisasten kivi, joka olisi ratkaissut kaikki pelialan rahaongelmat. Kaikki kolme ovat keinoja estää käytettyjen pelien myyminen, mutta tällä hetkellä ne näyttävät ainakin yhtä haavoittuvaisilta kuin perinteinen pelimyynti.