Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Osuvatko "viiden vuoden päästä" -ennustukset kohdalleen?

Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen, ja viisauden lajeista makein on jälkiviisaus. Pidin nämä ohjenuorat mielessä, kun selvitin, millaisia lähitulevaisuuteen sijoittuvia teknologisia visioita 2000-luvun alkupuolella esitettiin. Viisi vuotta on sopivan pitkä aika epämääräiselle ennusteelle. Se on kuin Zenonin paradoksin nuoli, joka ei koskaan tavoita maalitaulua, vaan on aina vain viiden vuoden päässä siitä.

Toisaalta taas scifi-kirjailija Charles Stross väittää, että kymmenen vuoden päästä maailma näyttää 85-prosenttisesti samalta kuin nykyään, 10 prosenttia on pääteltävissä tämänhetkisistä kehityslinjoista ja loput 5 prosenttia tulee täytenä yllätyksenä. Jos hänen lukunsa ovat edes sinne päin, ei viisivuotisennusteiden tekemisen pitäisi olla tyystin mahdotonta. Mutta myönnän: kaivoin arkistoista juurikin sellaisia esimerkkejä, joissa ei osuttu oikeaan.

Se on, nähkääs, opettavaista.

***

Turun kirjasto merkkaa CD-levyjä RFID-tarroilla (kuva: xmacex/Flickr, CC BY-SA 2.0)

Vuonna 2002 Helsingin Sanomissa kirjoitettiin RFID-siruista (linkki vie maksulliseen arkistoon) ja siitä, miten ne koht'ikään korvaavat viivakoodit vähittäiskauppojen pakkauksissa. RFID-sirut olisivat monella tapaa viivakoodeja kätevämpiä, sillä niihin pystyy tallentamaan enemmän tietoa ja ne voidaan lukea langattomasti. Toimittaja kirjoittaa sirujen yleistyvän todennäköisesti kymmenen vuoden päästä, mutta jutussa haastateltu UPM-Kymmenen tytäryhtiön Rafsecin toimitusjohtaja Timo Lindström veikkaa viidenkin vuoden riittävän. Jälkiviisaasti voimme todeta, että lähikaupat luottavat edelleen viivakoodeihin.

Vuotta myöhemmin eli 2003 oltiin innoissaan sähköisestä HST-tunnisteesta (jälleen: maksullinen arkistojuttu).  Väestörekisterikeskus, pankit ja teleoperaattorit asettivat tavoitteekseen, että "viiden vuoden kuluessa ainakin 35 prosenttia suomalaisista eli noin 1,7 miljoonaa ihmistä käyttäisi sähköistä henkilötunnistetta verkkoasioinnissaan". Helmikuun 2012 loppuun mennessä kansalaisvarmenteita oli myönnetty vajaat 440 000. Käytännössä nykyään suomalaiset varmentavat henkilöllisyytensä verkkopankkien tunnusten avulla, mutta kännykkätunnistautumista puuhataan kovalla innolla. Ehkä se on yleistynyt viiden vuoden päästä.

Mooren laki sanoo, että transistorien määrä halvoissa mikropiireissä tuplaantuu kahdessa vuodessa. Vuonna 2006 Intelillä oli prototyyppi 80 ytimen prosessorista, jonka arveltiin ehtivän sarjatuotantoon viidessä vuodessa. Tavoitteesta on hieman jääty, sillä tällä hetkellä Intelin valikoimista löytyy enimmillään kymmenen ytimen prosessoreita. Toisaalta Mooren laki ei koskaan ole ollutkaan mikään laki, vaan pikemminkin silloisesta kehityksestä johdettu kaava. Sen hidastumista on povattu jo vuosikausien ajan, mutta yhä Mooren sutkaus kummittelee mediassa.

Avaruuden valloittaminen siintää ikuisesti horisontissa. Neuvostoliiton tuhouduttua ja Nasan rahoituksen supistuttua toivo on asetettu yksityisyrittäjiin. Ansari X Prize -kilpailu, jossa etsittiin uudelleenkäytettäviä avaruusaluksia, ratkesi jo kahdeksan vuotta sitten. Vähän myöhemmin – eli vuonna 2007 – kilpailun järjestäjiin kuulunut Peter Diamandis uskoi, että viiden vuoden päästä yksityisestä avaruusmatkailusta on tullut "pysäyttämätön voima". Toisin taisi käydä, vaikka ensimmäinen suomalaisastronautti meinaakin päästä avaruuteen kenties jo ensi vuonna.

Kaikki ovat olleet liikuttavan erimielisiä siitä, miten nettibisneksellä tehdään rahaa viiden vuoden päästä. Vuonna 2008 arveltiin, että viidessä vuodessa verkkomainonta kasvaa Yhdysvalloissa 50 miljardin dollarin bisnekseksi. Vuoden 2011 luku oli kuitenkin 31 miljardia. 

Toisaalta taas vuonna 2007 Jupiter Research -yhtiö ennusti, että vuoteen 2012 mennessä musiikin digimyynti Yhdysvalloissa kyllä kasvaa 3,4 miljardiin dollariin, mutta ei tarpeeksi paikatakseen cd-myynnin vähenemisestä tullutta notkahdusta. Uusimpien tietojen mukaan Yhdysvalloissa kuitenkin myytiin viime vuonna 1611 miljoonaa "yksikköä", kun vuonna 2007 määrä oli 1369 miljoonaa – ja mikä tärkeintä, yli puolet myynnistä koski latauskauppaa. Jupiter puhui dollareista ja Nielsen kappalemääristä, joten vertailu on hankalaa. Jos eMarketerin lukuihin on luottaminen, vuonna 2011 musiikin myynnin kokonaisarvo oli 12,4 miljardia dollaria, joten puolet siitä olisi reilut 6 miljardia. Aika paljon enemmän kuin ennusteen 3,4 miljardia.

***

Taiteilijan näkemys koneellisesta erotiikasta (kuva:  midnightcomm/Flickr, CC BY 2.0)

Lopuksi vielä erotiikkaa. Keinoälytutkija David Levy kirjoitti vuonna 2007 kirjan nimeltä Love and Sex with Robots: The Evolution of Human-Robot Relationships, jossa käsiteltiin ihmisten ja koneiden välisiä, kröhöm, suhteita. ZDNetin jutun otsikko tiivisti olennaisen yksinkertaiseen kysymykseen: Harrastammeko viiden vuoden päästä seksiä robotin kanssa?

No… eipä juuri.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.