Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Nettivideon laatua ei kannata mitata pelkällä resoluutiolla

Tänä talvena Suomessa on viimein päästy streamaamaan eli suoratoistamaan elokuvia netistä – siis rahaa vastaan.

Toki tv-kanavilla on ollut omat videopalvelunsa jo hyvän aikaa ja Viaplaykin on toiminut reilun vuoden, mutta vasta Netflix havahdutti ihmiset huomaamaan, että enää ei tarvitse kantaa kaupasta kotiin dvd-levyjä tai latailla tiedostoja. Riittää kun painaa play-nappia.

Mutta vaikka palvelut mainostavat kuvan- ja äänenlaadun olevan ainakin dvd-tasoista ja ehkä parempaakin, se ei pidä aina paikkaansa. Erityisen varuillaan olisin, kun puhutaan HD- eli teräväpiirtolaadusta. Pitää muistaa kaksi asiaa, joihin ei voi itse vaikuttaa – kuvan tarkkuus sekä pakkaus – ja yksi, jonka voi itse päättää, eli katseluetäisyys.

Syystä tai toisesta yhtiöt harvoin ilmoittavat avoimesti näitä lukuja, vaikka pienellä kaivamisella ne voi löytääkin. Kenties siellä pelätään, että käyttäjät alkavat tuijottaa kuvan sijaan speksejä. Niinkin tiedetään nörttien keskuudessa joskus tapahtuneen.

***

Kuvan tarkkuuden eli resoluution vaikutus on helppo ymmärtää, koska sen näkee paljaalla silmällä. Esimerkiksi Ylen Areenassa kuvan tarkkuus on 640×360 pikseliä, kun taas Maikkarin Katsomossa se on 948×534 pikseliä. (Mittasin tuloksen ruudulta, joten heittoa voi olla pikseli tai pari.)

Jos Katsomon video tuntuu tarkemmalta, se taitaa johtua siitä, että kuvassa on yli tuplasti informaatiota Areenan ruutuun verrattuna – noin 0,5 megapikseliä vs 0,23 megapikseliä. Jos molemmat taas näyttävät jotakuinkin samanlaisilta, pitää huomata, ettei kumpikaan ole HD-laatua. Resoluutiokeskustelua nimittäin sotkee entisestään se, että kun videon suurentaa koko ruudun kokoiseksi, näytönohjain tekee monensorttisia taikatemppuja, jotka parantavat – ainakin näennäisesti – kuvan laatua.  

Määritelmän mukaisesti HD on SD-tarkkuuden tv-lähetystä tarkempaa kuvaa ja SD-resoluutio on täällä Euroopassa 1024×576 pikseliä. Juu, Maikkarin kuva on melkein yhtä tarkka kuin televisiolähetyksessä, mutta ei aivan. Digikameroiden lukemiin tottuneille (12,1 megapikseliä pokkarissa!) tottuneille videoresoluutiot saattavat vaikuttaa ihmeellisen pieniltä. Selitys löytyy siitä, että liikkuvasta kuvasta silmä ei ehdi huomata epätarkkuuksia samalla tavalla kuin staattisesta otoksesta. 

***

Tästä päästäänkin toiseen kohtaan eli kuvan pakkaukseen. Resoluutio ei nimittäin todellakaan kerro kaikkea, koska yhtä tarkat videot voivat näyttää aivan erilaisilta sen mukaan, millaisella codecilla ja bittivirralla ne on pakattu. Codec tulee sanoista COmpressor-DECompressor ja tarkoittaa ohjelmaa, jolla video ja ääni pakataan pienempään tilaan (vrt. valokuvien jpg-pakkaus). Bittivirta taas kertoo, miten paljon tilaa pakattu kuva ja ääni vievät. Suoratoistopalveluissa puhutaan tyypillisesti noin 1 Mbit/s bittivirrasta, jonka välittämiseen palvelimelta katsojalle riittää suhteellisen hidaskin nettiyhteys.

TV-lähetykset ja dvdt käyttävät jo varsin iäkästä MPEG-2-standardia, kun taas blu-rayt ja nettivideot on yleensä pakattu MPEG-4-standardin mukaisilla codeceilla. Se tekee edeltäjäänsä paremman näköistä jälkeä ja tuottaa silti pienempiä tiedostoja.

Ilmeinen kysymys kuuluu, miksei kaikkea videota sitten pakata uusimmilla vehkeillä, jos ne kerran toimivat paremmin kuin vanhemmat. Tylsä vastaus on, että yleensä palvelut kannattaa mitoittaa toimimaan vanhimpien ja vähätehoisimpien laitteiden mukaisesti. Uudet vehkeet ymmärtävät vanhoille pakattuja videoita, mutta ei toisin päin.

Netflix väittää pakkaavansa jokaisesta elokuvasta 120 versiota, jotta erilaisille laitteille ja yhteysnopeuksille löytyisi aina paras mahdollinen versio. Osassa palveluissa voi itse valita, millaisen bittivirran haluaa (siis montako megabittiä sekunnissa pakattu kuva vie), mutta yleensä videontarjoajat pyrkivät haistelemaan tilanteen automaattisesti. Välillä automatiikka toimii, välillä taas ei. Lisä-ärsytystä aiheuttaa se, että HD-laadun saatavuus voi vaihdella saman palvelun sisällä sen mukaan, millä laitteella videota katsoaa. Esimerkiksi HBO Nordic ei tällä hetkellä tarjoa teräväpiirtokuvaa kuin älytelevision käyttäjille ja myös Viaplayllä ja Netflixillä on omat kommervenkkinsä.

Eikä maailman parhaasta pakkausalgoritmista ole hyötyä, jos lähdemateriaali on huonolaatuista tai sitä käsitellään väärin. Viaplayn valikoimista löytynyt Sukelluslaivalla maapallon ympäri on bittivirrasta ja resoluutiosta riippumatta kamalan näköinen, koska kuvassa on jonkinsortin lomitusongelma. Kyseessä on poikkeus, mutta harvinaisen ärsyttävä sellainen.

Viaplay

***

Kolmas asia eli katsomisetäisyys tuppaa unohtumaan monelta kuvanlaatua mittaavalta. Jos katsoo kaikki elokuvansa videotykillä (en tunnusta), kuvanlaadun pitää olla huippuluokkaa koko ajan, sillä pienetkin virheet huomaa helposti. Toisinaan kaverit pitävät minua snobina, kun valitan ettei elokuvaa X saa blu-raynä, mutta dvdn ja blu-rayn eron ymmärtää heti, kun vertailee kuvaa isolta kankaalta.

Jos taas tuijottaa telkkarisarjaa kännykästä, ruttuinenkin video kelpaa, koska silmä ei yksinkertaisesti pysty erottamaan yksityiskohtia. Ruudun koon, katsomisetäisyyden ja kuvanlaadun välisestä suhteesta on useita näkemyksiä, mutta minä olen käyttänyt apuna tätä laskuria.

***

En malta olla viisastelematta sen verran, että loppujen lopuksi tärkeintä on kuitenkin hyvä ohjelma, oli se sitten elokuva tai tv-sarja. Mitä iloa on katsoa maailman tylsintä leffaa 1080p-kuvalla ja häviöttömällä 7.1-äänellä, jos vaihtoehtona on rupinen VHS-tallenne mainiosta splatterpätkästä?

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.