Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Muistatko mitä tietokoneiden komponentit maksoivat 2000-luvun mittaan?

Olen taipuvainen hamstraamaan asioita. Taannoin löysin mapin, johon olin säilönyt yli kymmenen vuotta vanhoja kuitteja kaikenlaisista atk-ostoksista.

Listaan tässä seitsemän ostosta, joiden hinnan olen sumentanut. Osaatko arvioida, montako euroa niistä piti pulittaa? Alkuperäiset kuitit ja nykytasoon inflaatiokorjatut hinnat ovat jutun lopussa.

Tämä havainnollistaa melko hyvin, millaisella tahdilla Mooren laki ja sen johdannaiset ovat vaikuttaneet kotitietokoneisiin reilun vuosikymmenen mittaan. Vertailu nykytasoon on tietenkin vain suuntaa-antava, koska samanlaisia komponentteja ei monessa tapauksessa ole enää edes saatavilla.

***

Joulukuussa 2001 ostettu 60 gigatavun kovalevy. Vertailun vuoksi: nykyään 500 gigatavun kovalevystä saa pulittaa noin 50 euroa.

Heinäkuussa 2002 ostettu 1 GHz:n AMD:n prosessori. Vertailun vuoksi: nykyään yksiytiminen AMD Sempron (2,8 GHz) maksaa noin 40 euroa.

Prosessori 2002

Marraskuussa 2003 ostettu 160-gigainen kovalevy. Vertailun vuoksi: nykyään 500 gigatavun kovalevystä saa pulittaa noin 50 euroa.

Kovalevy 2003

Elokuussa 2004 ostettu 256 megatavun PC133-muistikampa. Vertailun vuoksi: nykyään 2 gigatavun 800 MHz DDR2 -kampa maksaa noin 30 euroa.

Muisti 2004

Syyskuussa 2005 ostettu 250 gigatavun kovalevy. Vertailun vuoksi: nykyään 500 gigatavun kovalevystä saa pulittaa noin 50 euroa.

Kovalevy 2005

Joulukuussa 2006 ostettu 6 megapikselin Fujin digipokkari. Vertailun vuoksi: nykyään Fujin 16 megapikselin Finepix T400 maksaa noin 110 euroa.

Kamera 2006

Elokuussa 2009 ostetut 2 x 2 gigatavun muistikammat. Vertailun vuoksi: nykyään 2 gigatavun 800 MHz DDR2 -kampa maksaa noin 30 euroa.

Muisti 2009

***

Lopuksi oikeat vastaukset.

Vuoden 2001 joulukuussa 60 gigatavun kovalevy maksoi melkein 900 markkaa eli nykyrahassa noin 175 euroa. Siitä tulee gigatavun hinnaksi 2,9 euroa. Nykyhinnoilla 500-gigaisen levyn hinta gigatavua kohti on 0,1 euroa, eli 12 vuoden aikana muutos on ollut noin 30-kertainen.

Vuoden 2002 heinäkuussa 1 GHz:n kellotaajuudella toimiva AMD:n prosessori maksoi 60 euroa, joka on inflaatiokorjattuna nykyään lähempänä 70 euroa. Prosessorien suorituskyvyn vertailu on vähän hankalampaa kuin kovalevyjen, koska kellotaajuuskatto on melkein jo tullut vastaan ja nykyään prosessorit tekevät yhden kellojakson aikana enemmän kuin ennen. Mutta joka tapauksessa nykyään 2,8-gigahertsisen AMD Sempronin saa alle 60 prosentilla siitä, mitä 1-gigahertsinen maksoi noin kymmenen vuotta sitten.

Vuoden 2003 marraskuussa 160-gigainen kovalevy maksoi 125 euroa (inflaatiokorjattuna 143 euroa). Gigahinta oli jo alle euron, tarkemmin sanottuna 0,78 euroa.

Vuoden 2004 elokuussa 256 megatavun PC133-muistikampa maksoi 42 euroa (nykyrahassa 48 euroa). Mega maksoi siis 16 senttiä, kun nykyään 2-gigaisen kamman hinta megatavua kohti on 1,5 senttiä. Kymmenkertainen hinnanpudotus ja ronskisti lisää vauhtia vielä kaupan päälle (muistikello on nopeutunut 133 –> 200 MHz).

Vuoden 2005 syyskuussa 250 gigatavun kovalevy maksoi 102 euroa (nykyhinta 116 euroa). Nyt saadaan gigahinnaksi 40 senttiä, eli se on taas puolittunut edellisestä.

Vuoden 2006 joulukuussa ostin 6 megapikselin digipokkarin, jonka hinta oli 300 euroa (335 euroa nykyrahassa). Suora vertailu uusiin tuotteisiin pelkästään numeroiden perusteella on hankalaa, sillä vaikka nykyään saman sarjan 16-megapikselinen kamera maksaa kolmanneksen minun aikanaan pulittamastani hinnasta, kameroissa on muuttunut moni muukin asia kuin kennon pikselimäärä: kennot ovat herkempiä, objektiivi voi olla valovoimaisempi, kuvan käsittelevä prosessori on parempi, kuvanvakain mahdollistaa pidemmät valotusajat ja niin edelleen.

Vuoden 2009 elokuussa 4 gigatavua muistia maksoi 52 euroa. Se on 1,3 senttiä megatavua kohti. Nykyhinnat eivät itse asiassa välttämättä ole paljonkaan halvempia, mutta Puhuin höpöjä, kuten kommentoija huomautti: 4 gigaa DDR3-muistia maksaa nykyään parikymmentä euroa, eli noin puoli penniä gigaa kohti. Tosin muisti on jo pitkään ollut tuote, jonka hinta heittelee varsin paljon ja nopeasti. Se onkin niitä harvoja komponentteja, joita kannattaa ostaa silloin kun sattuu tarjous silmään sen sijaan, että odottelisi tulevaisuuden halvempia hintoja – jos siis tarvitsee tietynlaista, esimerkiksi DDR2-tyypin, muistia.

Hinnat on muunnettu Nordean taulukolla.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.