Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Miksi elokuvien tietokoneet näyttävät niin pöhköiltä?

Oblivion-elokuvassa Tom Cruisen näyttelemä Jack Harper korjaa robotteja tulevaisuuden Maapallolla. Koska kyseessä on scifi-elokuva, mukana on paljon valkoisesta muovista tehtyjä esineitä ja valtavia kosketusnäyttöjä.

Elokuvan tietokoneiden käyttöliittymät ovat Bradley G Munkowitzin käsialaa. Ruudut ovat hienoja, täynnä informaatiota ja erittäin sekavia. Siellä vilkkuu ja heiluu enemmän valoja kuin Tšernobylin ydinvoimalan ohjaamossa 1980-luvulla.

Miksi tulevaisuuden tietokoneiden käyttöliittymät ovat niin erikoisia? Ensinnäkin elokuvissa nähtävät laitteet on suunniteltu meidän, siis katsojien, tarpeitamme varten. Se, miten elokuvan maailmassa elävät henkilöt niitä käyttävät, on toissijaista.

Siksi ruuduille pömpähtää valtavia punaisia VAARA! VAARA! -ilmoituksia pienen ja hienovaraisen dialogi-ikkunan sijaan. Kyllä, käyttäjä noteeraisi sen, mutta katsojalla on muutakin mietittävää, kuten että pitäisikö mennä vessaan nyt vai kohta.

Suosikkitarinani aiheesta liittyy Firefly-sarjaan. Siinä avaruuslentäjä Wash Coburnia näytellyt Alan Tudyk näpsäytteli ohjaamon kytkimiä aina samassa järjestyksessä, piti hänen sitten nostaa alus lentoon tai vaikka avata lastausramppi.


Moni scifi-leffan käyttöliittymä on suunniteltu Mark Coleranin valvovan katseen alla. 


Entä miksi scifi-tietokoneet muistuttavat niin kovasti nykyisiä laitteita?

Koska elokuvaa ei voi pysäyttää vain sen takia, että katsojille kerrottaisiin, miten futuristinen vimpain toimii. Sen pitää näyttää ainakin jossain määrin tutulta ja toimia ainakin jossain määrin tutulla tavalla, jotta tarkoitus avautuu katsojille.

Aiheesta Make It So -kirjan kirjoittanut ja samannimistä blogia pitävä Chris Noessel kuvaa tätä ilmiötä nimellä "tuttu juttu +1", eli otetaan nykyhetkestä tuttu vekotin ja muunnellaan sen yhtä osasta. Näin kokonaisuus pysyy tunnistettavana, mutta se taas johtaa ennusteisiin, jotka vanhenevat nopeasti.

Sentään kaikissa elokuvissa ei toimita niin. Metropolis (vuodelta 1927), 2001: Avaruusseikkailu (1968) ja Minority Report ovat esimerkkejä filmeistä, joissa futurismi ei ole pelkkää krumeluuria. Tosin virheettömiä ennusteita ei niissäkään nähty.

– Minority Reportissa (pitää muistaa, että se on jo 11-vuotias) oli läpinäkyviä diskettejä, sähköpostitse tavoitettu Noessel kertoo.

Oblivion

Joskus elokuvan ja designin tarpeet osuvat yhteen tavalla, joka synnyttää molempia osapuolia tyydyttäviä lopputuloksia – laitteita, joita voisi oikeasti käyttää elokuvassa kuvatulla tavalla ja joiden tarkoitus selviää katsojalle helposti.

Star Trek – uusi sukupolvi -sarjan kommunikaattorilätkät, Burken käyntikortti Aliens-elokuvassa ja 2001:n lääkintänäyttö vievät kaikki tarinaa eteenpäin, Noessel kirjoittaa.

(Burken käyntikortti toimii puhelinmuistiona tai pikavalintana: kun Ellen Ripley työntää kortin videopuhelimeen, se soittaa automaattisesti Burkelle.)

Elokuvien tietokoneet näyttävät siis luultavasti jatkossakin hassuilta, koska perimmäistä ristiriitaa ei voida koskaan täysin ratkaista. Se ei tarkoita, etteikö tulevaisuuden visioinnista voisi olla toisenlaista hyötyä.

Make It So -kirjassa kerrotaan Douglas Caldwellistä, joka näki ensimmäisessä X-Men-elokuvassa New Yorkin Ellis Islandia esittävän kolmiulotteisen kartan. Se muodostui sadoista pienistä tapeista, jotka nousivat tai laskivat tarpeen mukaan. Kyseessä oli tietenkin vain tietokoneella tehty erikoistehoste.

Yhdysvaltain armeijassa työskentelevä Caldwell kuitenkin tajusi, että samanlainen vekotin voisi olla hyödyllinen myös oikeassa elämässä, joten hän pani vireille tarjouskipailun.

Niin syntyi XenoVision-kartta. Kuvitteellisesta vekottimesta oli tullut oikea.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.