Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Lego on palikka, mutta palikka ei ole Lego

Lego ei pidä suurta meteliä siitä, että sillä ei ole enää yksinoikeutta kaikille tuttuihin rakennuspalikoihin. 1990–2000-luvuilla yhtiö kävi oikeutta Suomessa ja maailmalla estääkseen muita pääsemästä osallisiksi 2,5 miljardin euron vuosittaiseen bisnekseen.

Tapaus on mainio esimerkki siitä, millaisia asioita patenteilla ja tavaramerkeillä voi suojata. Lego patentoi palikoiden muodon – eli tapit ja kuopat, joilla palikat saadaan liitettyä toisiinsa – Euroopassa vuonna 1958 ja Yhdysvalloissa kolme vuotta myöhemmin.

Viimeisetkin palikoiden toimintaa suojaavat patentit ulottuivat vuoteen 1989, joten sen jälkeen kuka tahansa on voinut valmistaa identtisiä kappaleita, ainakin periaatteessa. Löytyy Mega Blokseja, Cobia, Best-Lockeja ja ties mitä.

Sitten päästäänkin tarinan kiinnostavaan vaiheeseen. Vaikka palikoita voi valmistaa kuka tahansa, niiden myyminen on toinen juttu. Lego on ollut hanakka tarttumaan tapoihin, joilla kloonipalikoita on kaupiteltu.

Coko-rakennuspalikoita

Biltema-ketju myi 2000-luvun alkupuolella Coko-nimisiä palikoita, jotka olivat Legon mielestä liian samankaltaisia sen palikoiden kanssa. Oikeuteenhan siinä päädyttiin ja oikein perusteellisen kaavan kautta: ensin markkinaoikeuteen ja Legon valituksen jälkeen korkeimpaan oikeuteen, josta asia palautettiin osittain uudestaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Jälkimmäisellä kerralla markkinaoikeus päätyi siihen, että koska Coko-paketeissa nähtiin palikoista koottu rakennussarja ja se muistutti erehdyttävän paljon Lego-palikoista tehtyä rakennelmaa, kyseessä oli tilanne, joka "on saattanut aiheuttaa sekaannusvaaraa tuotteiden kaupallisesta alkuperästä".

Biltema vetosi siihen, että sekaantumisvaaraa ei ollut, koska paketeissa luki Coko, ne olivat Legoja halvempia eikä myymälöissä ollut kaupan sekä Legoja että Coko-paketteja. Oikeus totesi, että "Bilteman myyntiluetteloissa olevien Coko-tuotteiden tuotepakkauksista esitettyjen kuvien perusteella on kuitenkin todettavissa, ettei tuotenimi COKO ole ollut kaikissa pakkauksissa merkittynä niiden kansiin". Hupsis.

Lisäksi oikeus totesi, että Cokot näyttivät niin samanlaisilta kuin Legot, että sekaantumisvaara on erittäin suuri. Joko palikoiden ulkomuotoa pitäisi muuttaa selvästi tai, ainakin yhden asiantuntijakommentaarin mukaan, muiden kuin Legon valmistamat rakennuspalikat pitäisi myydä "umpinaisissa pakkauksissa kuvaamatta palikoita kannessa".

Mega Bloks

Eikä tarina pääty tähän. Lego nimittäin oli sitä mieltä, että sen palikat ovat itsessään tavaramerkin arvoisia. Euroopan unionin tuomioistuin oli eri mieltä. Se totesi, että palikan muodolle voi saada patenttisuojan – kuten oli aikanaan saanutkin – mutta se ei voinut lisäksi olla tavaramerkki.

Miksi Lego olisi halunnut tehdä palikan muodosta tavaramerkin? Ilmeisesti siksi, että patentit ovat voimassa vain rajallisen ajan, mutta tavaramerkkisuoja voi kestää pidempään. Kun pyysin kommenttia, vastaus kuului "meillä ei ole mitään sanottavaa aiheesta juuri nyt".

Patenttien alkuperäisenä ajatuksenahan oli taata keksijälle mahdollisuus hyötyä keksinnöstään taloudellisesti jonkun aikaa. Kun patentti vanhenee, siitä tulee ikään kuin yhteistä älyllistä omaisuutta ja kaikki voivat rakentaa sen päälle uusia keksintöjä – vähän niin kuin Legoista.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.