Lego ei pidä suurta meteliä siitä, että sillä ei ole enää yksinoikeutta kaikille tuttuihin rakennuspalikoihin. 1990–2000-luvuilla yhtiö kävi oikeutta Suomessa ja maailmalla estääkseen muita pääsemästä osallisiksi 2,5 miljardin euron vuosittaiseen bisnekseen.
Tapaus on mainio esimerkki siitä, millaisia asioita patenteilla ja tavaramerkeillä voi suojata. Lego patentoi palikoiden muodon – eli tapit ja kuopat, joilla palikat saadaan liitettyä toisiinsa – Euroopassa vuonna 1958 ja Yhdysvalloissa kolme vuotta myöhemmin.
Viimeisetkin palikoiden toimintaa suojaavat patentit ulottuivat vuoteen 1989, joten sen jälkeen kuka tahansa on voinut valmistaa identtisiä kappaleita, ainakin periaatteessa. Löytyy Mega Blokseja, Cobia, Best-Lockeja ja ties mitä.
Sitten päästäänkin tarinan kiinnostavaan vaiheeseen. Vaikka palikoita voi valmistaa kuka tahansa, niiden myyminen on toinen juttu. Lego on ollut hanakka tarttumaan tapoihin, joilla kloonipalikoita on kaupiteltu.
Biltema-ketju myi 2000-luvun alkupuolella Coko-nimisiä palikoita, jotka olivat Legon mielestä liian samankaltaisia sen palikoiden kanssa. Oikeuteenhan siinä päädyttiin ja oikein perusteellisen kaavan kautta: ensin markkinaoikeuteen ja Legon valituksen jälkeen korkeimpaan oikeuteen, josta asia palautettiin osittain uudestaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi.
Jälkimmäisellä kerralla markkinaoikeus päätyi siihen, että koska Coko-paketeissa nähtiin palikoista koottu rakennussarja ja se muistutti erehdyttävän paljon Lego-palikoista tehtyä rakennelmaa, kyseessä oli tilanne, joka "on saattanut aiheuttaa sekaannusvaaraa tuotteiden kaupallisesta alkuperästä".
Biltema vetosi siihen, että sekaantumisvaaraa ei ollut, koska paketeissa luki Coko, ne olivat Legoja halvempia eikä myymälöissä ollut kaupan sekä Legoja että Coko-paketteja. Oikeus totesi, että "Bilteman myyntiluetteloissa olevien Coko-tuotteiden tuotepakkauksista esitettyjen kuvien perusteella on kuitenkin todettavissa, ettei tuotenimi COKO ole ollut kaikissa pakkauksissa merkittynä niiden kansiin". Hupsis.
Lisäksi oikeus totesi, että Cokot näyttivät niin samanlaisilta kuin Legot, että sekaantumisvaara on erittäin suuri. Joko palikoiden ulkomuotoa pitäisi muuttaa selvästi tai, ainakin yhden asiantuntijakommentaarin mukaan, muiden kuin Legon valmistamat rakennuspalikat pitäisi myydä "umpinaisissa pakkauksissa kuvaamatta palikoita kannessa".
Eikä tarina pääty tähän. Lego nimittäin oli sitä mieltä, että sen palikat ovat itsessään tavaramerkin arvoisia. Euroopan unionin tuomioistuin oli eri mieltä. Se totesi, että palikan muodolle voi saada patenttisuojan – kuten oli aikanaan saanutkin – mutta se ei voinut lisäksi olla tavaramerkki.
Miksi Lego olisi halunnut tehdä palikan muodosta tavaramerkin? Ilmeisesti siksi, että patentit ovat voimassa vain rajallisen ajan, mutta tavaramerkkisuoja voi kestää pidempään. Kun pyysin kommenttia, vastaus kuului "meillä ei ole mitään sanottavaa aiheesta juuri nyt".
Patenttien alkuperäisenä ajatuksenahan oli taata keksijälle mahdollisuus hyötyä keksinnöstään taloudellisesti jonkun aikaa. Kun patentti vanhenee, siitä tulee ikään kuin yhteistä älyllistä omaisuutta ja kaikki voivat rakentaa sen päälle uusia keksintöjä – vähän niin kuin Legoista.