Oppivia termostaatteja, etäohjattavia lamppuja, talon omistajan tuntevia älylukkoja. Kodin automaatio on jo melko pitkällä, vaikka näihin viimeisimpiin vempaimiin ei vielä joka päivä törmääkään. Älykkäitä, futuristiselta kuulostavia laitteita on myynnissä jo paljon. Verkkoyhteys on mitä ihmeellisimmissä laitteissa, ja niitä pystyään hallitsemaan mistä ja milloin vain.
Termostaatti tutkii sääennusteita
Esimerkiksi Nest on amerikkalaisvalmisteinen termostaatti, joka oppii käyttäjänsä tavoista ja ottaa komentoja vastaan. Suurin osa kodin termostaateista on asetettu yhteen haluttuun lämpötilaan ja siihen termostaatti pyrkii lämpötilaa säätämään.
Nest sen sijaan oppii talon asukkaiden aikatauluista, yöksi viileämpää, päiväksi tyhjä talo viileämmäksi, tv-illaksi pari astetta lisää jne. Se ohjelmoi itseään ja tarvittaessa sitä voi myös ohjastaa tien päältä älypuhelimella. Valmistajan mukaan lämmitys- ja viilennyskuluissa voi säästää parhaimmillaan jopa 20 prosenttia. Termostaatti myös kertoo vihreällä puun lehden kuvalla, kun käyttäjä säästää energiaa.
Villiä on myös se, että Nest tutkii wlan-yhteytensä avulla alueen säätiedotuksia ja pyrkii ymmärtämään, miten erilaiset sääolot vaikuttavat kodin lämpötilaan ja kosteuteen. Ehkä tässä olisi ratkaisu suomalaisten kotien kasvavaan homeongelmaan?
Lamppu tietää missä liikut
Phillips puolestaan valmistaa Hue-älylamppuja, joihin on sisäänrakennettu monenlaisia hyödyllisiä ja vähemmän hyödyllisiä ominaisuuksia. Wlan-yhteyden ja sopivien sovellusten avulla Hue-lamput tietävät, milloin isäntä tai emäntä lähestyy kotiaan ja sytyttää jo automaattisesti valot päälle omistajaa emäntää odottamaan.
Ne, joilla on vaikeuksia herätä pimeinä syysaamuina voivat ajastaa makuuhuoneen valot syttymään haluttuna ajankohtana. Tai olohuoneen valot voi ajastaa hälyyttämään, kun lempielokuva on alkamassa televisiosta, tai keittiön valot vilkkumaan, kun kuivakakku on valmis uunista otettavaksi.
Kuulostaako hullulta? Ei niinkään. Ihmiset käyttävät jo nyt erilaisia liiketunnistimia saadakseen valot päälle tarpeen mukaa tai käyttävät kirkasvalolamppuja yöpöydällään herätystä helpottamaan. Miksei siis integroida näitä kaikkia suoraan lamppuihin? Vorotkin saattavat miettiä toisen kerran keikkaa taloosi, kun voit laittaa lomakohteesta valoja päälle.
Toki Huessa on paljon pelkkää kuriositeettiarvoakin. En ole kiinnostunut saamaan lamppujani vilkkumaan, kun lempiurheilujoukkueeni tekee maalin, saan Facebook-viestin tai silloin, kun lamppu on sitä mieltä, että sateenvarjo pitää ottaa mukaan kotoa lähtiessä. Mutta joissain tilanteissa voisi olla hauskaa vaihtaa lampun, ja samalla tietysti huoneen, väriä älylaitteesta.
Älylukko vartioi, jos paristoa riittää
Perinteiset avaimella aukeavat lukotkin ovat saamassa vähitellen kilpailijoita. Uusin tulokas on August-niminen älylukko, jota ohjataan iPhonella. Alumiinivalmisteinen lukko on yhteydessä puhelimeen bluetooth-yhteydellä, ei wlanilla.
Augustia voi käskyttää avaamaan kodin oven kavereille tai perheenjäsenille sekä ajastaa avaamaan sen muutenkin tiettynä ajankohtana - tosin en keksi miksi. Siivoojalle? Entä jos tämä on myöhässä ja ovi on jo auki?
Lukko toimii paristoilla ja se lähettää isännälle tai emännälle viestin, jos virta uhkaa loppua. Herää kuitenkin kysymys, mitä tapahtuu jos tällöin on vaikka pitkällä lomamatkalla?
Augustin tekijät eivät ole yksin liikkeellä. Muita samankaltaisia älylukkoja ovat muun muassa Lockitron ja Kwikset.
Kotisi tietää mitä teet - ehkä myös rosvotkin
Ei varmasti vie kauaa, että kaikki kodin laitteet alkavat olla enemmän tai vähemmän verkossa kiinni. Se tarkoittaa samalla sitä, että ne ovat myös entistä paremmin tietoisia siitä, mitä ympäristössä tapahtuu. Esimerkiksi Turun Kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen on puhunut siitä, että tulevaisuudessa sohvalle istahdettaessa sohva ja jääkaappi alkavat puhua isännän (ei tietenkään emännän) ylipainosta. Ehkä jääkaapin ovi ei aukeakaan enää iltakymmenen aikaan?
Paremmin yhteyksissä olevat laitteet ovat tietenkin myös paremmin ohjailtavissa, joten tällaisessa kodissa tulee olemaan myös uusia riskejä. Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen visioi hänen kanssaan keskustellessani, että viiden vuoden päästä kukaan ei enää puhu internetistä tai ajattele internetiä, vaan se on vaan aina olemassa - on missä on. Joku wlanin seuraaja alkaa yleistyä ja suurin osa sähköllä käyvistä laitteista alkaa olla kiinni netissä.
Riippuu sitten vähän laitteesta, millainen uhka on kyseessä. Tuskin kukaan haluaa hakkeroida itsensä jääkaappiin, lamppuun tai leivänpaahtimeen (vaikka olisihan se hauskaa poltella aamupalaleipiä), mutta älylukko saattaakin kiinnostaa ihan toisella tavalla. Kodin automaatio on siis tuomassa helpotuksen huokauksien lisäksi myös paljon uutta pohdittavaa. Nopeammin kuin arvaammekaan.