Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Äly tulee koteihin - älylamppu kertoo vaikka urheilutuloksen

Oppivia termostaatteja, etäohjattavia lamppuja, talon omistajan tuntevia älylukkoja. Kodin automaatio on jo melko pitkällä, vaikka näihin viimeisimpiin vempaimiin ei vielä joka päivä törmääkään. Älykkäitä, futuristiselta kuulostavia laitteita on myynnissä jo paljon. Verkkoyhteys on mitä ihmeellisimmissä laitteissa, ja niitä pystyään hallitsemaan mistä ja milloin vain.

Termostaatti tutkii sääennusteita

Esimerkiksi Nest on amerikkalaisvalmisteinen termostaatti, joka oppii käyttäjänsä tavoista ja ottaa komentoja vastaan. Suurin osa kodin termostaateista on asetettu yhteen haluttuun lämpötilaan ja siihen termostaatti pyrkii lämpötilaa säätämään.

Nest sen sijaan oppii talon asukkaiden aikatauluista, yöksi viileämpää, päiväksi tyhjä talo viileämmäksi, tv-illaksi pari astetta lisää jne. Se ohjelmoi itseään ja tarvittaessa sitä voi myös ohjastaa tien päältä älypuhelimella. Valmistajan mukaan lämmitys- ja viilennyskuluissa voi säästää parhaimmillaan jopa 20 prosenttia. Termostaatti myös kertoo vihreällä puun lehden kuvalla, kun käyttäjä säästää energiaa.

Villiä on myös se, että Nest tutkii wlan-yhteytensä avulla alueen säätiedotuksia ja pyrkii ymmärtämään, miten erilaiset sääolot vaikuttavat kodin lämpötilaan ja kosteuteen. Ehkä tässä olisi ratkaisu suomalaisten kotien kasvavaan homeongelmaan?

Lamppu tietää missä liikut

Phillips puolestaan valmistaa Hue-älylamppuja, joihin on sisäänrakennettu monenlaisia hyödyllisiä ja vähemmän hyödyllisiä ominaisuuksia. Wlan-yhteyden ja sopivien sovellusten avulla Hue-lamput tietävät, milloin isäntä tai emäntä lähestyy kotiaan ja sytyttää jo automaattisesti valot päälle omistajaa emäntää odottamaan.

Ne, joilla on vaikeuksia herätä pimeinä syysaamuina voivat ajastaa makuuhuoneen valot syttymään haluttuna ajankohtana. Tai olohuoneen valot voi ajastaa hälyyttämään, kun lempielokuva on alkamassa televisiosta, tai keittiön valot vilkkumaan, kun kuivakakku on valmis uunista otettavaksi.

Kuulostaako hullulta? Ei niinkään. Ihmiset käyttävät jo nyt erilaisia liiketunnistimia saadakseen valot päälle tarpeen mukaa tai käyttävät kirkasvalolamppuja yöpöydällään herätystä helpottamaan. Miksei siis integroida näitä kaikkia suoraan lamppuihin? Vorotkin saattavat miettiä toisen kerran keikkaa taloosi, kun voit laittaa lomakohteesta valoja päälle.

Toki Huessa on paljon pelkkää kuriositeettiarvoakin. En ole kiinnostunut saamaan lamppujani vilkkumaan, kun lempiurheilujoukkueeni tekee maalin, saan Facebook-viestin tai silloin, kun lamppu on sitä mieltä, että sateenvarjo pitää ottaa mukaan kotoa lähtiessä. Mutta joissain tilanteissa voisi olla hauskaa vaihtaa lampun, ja samalla tietysti huoneen, väriä älylaitteesta.

Älylukko vartioi, jos paristoa riittää

Perinteiset avaimella aukeavat lukotkin ovat saamassa vähitellen kilpailijoita. Uusin tulokas on August-niminen älylukko, jota ohjataan iPhonella. Alumiinivalmisteinen lukko on yhteydessä puhelimeen bluetooth-yhteydellä, ei wlanilla.


Augustia voi käskyttää avaamaan kodin oven kavereille tai perheenjäsenille sekä ajastaa avaamaan sen muutenkin tiettynä ajankohtana - tosin en keksi miksi. Siivoojalle? Entä jos tämä on myöhässä ja ovi on jo auki?

Lukko toimii paristoilla ja se lähettää isännälle tai emännälle viestin, jos virta uhkaa loppua. Herää kuitenkin kysymys, mitä tapahtuu jos tällöin on vaikka pitkällä lomamatkalla?

Augustin tekijät eivät ole yksin liikkeellä. Muita samankaltaisia älylukkoja ovat muun muassa Lockitron ja Kwikset.

Kotisi tietää mitä teet - ehkä myös rosvotkin

Ei varmasti vie kauaa, että kaikki kodin laitteet alkavat olla enemmän tai vähemmän verkossa kiinni. Se tarkoittaa samalla sitä, että ne ovat myös entistä paremmin tietoisia siitä, mitä ympäristössä tapahtuu. Esimerkiksi Turun Kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen on puhunut siitä, että tulevaisuudessa sohvalle istahdettaessa sohva ja jääkaappi alkavat puhua isännän (ei tietenkään emännän) ylipainosta. Ehkä jääkaapin ovi ei aukeakaan enää iltakymmenen aikaan?

Paremmin yhteyksissä olevat laitteet ovat tietenkin myös paremmin ohjailtavissa, joten tällaisessa kodissa tulee olemaan myös uusia riskejä. Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen visioi hänen kanssaan keskustellessani, että viiden vuoden päästä kukaan ei enää puhu internetistä tai ajattele internetiä, vaan se on vaan aina olemassa - on missä on. Joku wlanin seuraaja alkaa yleistyä ja suurin osa sähköllä käyvistä laitteista alkaa olla kiinni netissä.

Riippuu sitten vähän laitteesta, millainen uhka on kyseessä. Tuskin kukaan haluaa hakkeroida itsensä jääkaappiin, lamppuun tai leivänpaahtimeen (vaikka olisihan se hauskaa poltella aamupalaleipiä), mutta älylukko saattaakin kiinnostaa ihan toisella tavalla. Kodin automaatio on siis tuomassa helpotuksen huokauksien lisäksi myös paljon uutta pohdittavaa. Nopeammin kuin arvaammekaan.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.