Kuinka ostaa ystäviä ja vaikutusvaltaa internetissä
Jos olet ihmetellyt, miksi joku vallan kauhea YouTube-video on katsottu hirmuisen monta kertaa tai kuinka on mahdollista, että epämääräinen Facebook-sivu on kerännyt satojatuhansia faneja, selitys voi olla hyvinkin yksinkertainen.
Internet on nimittäin pullollaan yrittäjiä, jotka myyvät faneja, katsomiskertoja ja seuraajia. Eikä se ole välttämättä edes kallista, jos asiaa ajattelee investointia yrityksensä tulevaisuuteen – vai ostaako joku katsojia kissavideoilleen? Eräällä kauppiaalla 100 000 YouTube-toistoa maksaa 480 dollaria eli rapiat 360 euroa.
Ostettujen ystävien maailma on kiehtova. Myyjät yrittävät kovasti vakuutella olevansa rehellisiä ja ahkeria. Working Youtube Views mainostaa tarjoavansa laadukkaita YouTube-katsomiskertoja halvimmalla hinnalla, koska he "lähettävät katsomiskerrat itse" – ei, se ei kuulosta englanniksi juurikaan tolkullisemmalta. Ilmeisesti laadulla viitataan siihen, että videon klikkaa pyörimään ihminen eikä ohjelmanpätkä, sillä niitäkin on olemassa.
Toisen yrittäjän valikoimissa puolestaan on kolme erilaista tuotetta: standard, fast ja guaranteed views. Ilmeisesti markkinat ovat kehittyneet niin pitkälle, että pelkästään perusnäkkärillä ei pärjää, vaan pitää olla myös muita vaihtoehtoja.
Kaiken yllä leijuu ohut epäluottamuksen harso, mikä ei ole kovin yllättävää. Asiakkaiden kokemukset eivät nimittäin ole aina pelkästään positiivisia. Verkkomarkkinoinnin konsultointia myyvä South West eCommerce kokeili ostaa australialaisia ja brittiläisiä Facebook-faneja, mutta myyjä pystyi toimittamaan vain amerikkalaisia faneja. Välillä he jättivät Facebook-sivuille erikoisia kommentteja, kuten "terve" tai "olen surullinen".
Mahdollisuus ostaa Facebook-seuraajia kohdennetusti vaikutti kiinnostavalta. Muuan pulju tarjosi ruotsalaisia ruotsalaisia faneja, joten kysyin heiltä mahdollisuutta ostaa suomalaisiakin kannattajia. Sähköpostiin vastattiin muutamassa tunnissa: "Unfortunately we're unable to provide guaranteed Finnish fans at this stage."
Tässä muuten nähdään taas se, että epämääräisiä tuotteita internetissä myyvillä kauppiailla saattaa olla yllättävän hyvä asiakaspalvelu. Piraattituotteiden nettikauppaa tutkinut Chris Kanich selittää ilmiötä sillä, että myyjät ovat riippuvaisia luottokorttiyhtiöistä: jos sille kertyy valituksia, kauppias joutuu pian mustalle listalle, eikä voi enää vastaanottaa rahaa. Kannattaa siis olla jämptinä.
Mysteeriksi on jäänyt vielä se, kuka näitä palveluita oikein ostaa. Asiakkaiden jäljittäminen on hankalaa, mutta yhden ehdokkaan olen löytänyt. Kyseessä on YouTube-animaatio, jonka alussa mainitaan sekä sähköpostiosoite että nettisivujen osoite. Ne kuuluvat eri henkilöille, joten ilmeisesti joku on löytänyt suositun videon, lisännyt oman urlinsa sen alkuun, ladannut videon YouTubeen ja ostanut sille hieman katsojia, jotta saisi sivuilleen uusia kävijöitä. Lähetin sivuston ylläpitäjille sähköpostia, mutta olen hieman epäileväinen sen suhteen, saanko ikinä vastausta. Palaan asiaan, jos niin käy.
Onko menestyksen hankkiminen rahalla väärin? Yle.fistä vastaava asiakkuuspäällikkö Leevi Kokko bloggasi tammikuussa otsikolla Presidenttiehdokkaat faniostoksilla siitä, mikä oli Facebook-mainostamisen vaikutus presidenttiehdokkaiden FB-sivujen suosioon. On hankala erotella spontaanin jutustelun eli niin sanotun viraaliuuden (yäk) ja mainostamisen vaikutusta fanimääriin, mutta joka tapauksessa voinemme olla yhtä mieltä siitä, että mainostaminen on sinänsä soveliasta toimintaa.
Yhtä lailla itsestäänselvältä tuntuu, että mainostamisella ja fanien ostamisella on jokin ero. Kenties kyse on moraalista, sillä jälkimmäinen tuntuu huijaamiselta, vaikka se saattaakin olla luvallista. Mikä laki kieltäisi antamasta ihmisille rahaa siitä hyvästä, että he katsovat videoita internetissä? Sehän voisi olla jonkun mielestä oikein mukava työtehtävä.
Ihmiset alkavat vähitellen ymmärtää, että hakukoneiden tulokset eivät ole pelkkää kylmän objektiivista laskemista, vaan että niihin voidaan vaikuttaa. Kenties sama skeptisyys on syytä ulottaa myös Facebook-fanimääriin, YouTube-laskureihin ja Twitter-seuraajiin.
PS: Releen toimitus on oikeamielistä, joten emme yritä ostaa sinua Facebook-faniksemme. (Ei olisi kyllä rahaakaan.)
3 kommenttia
Ke 28.03.2012 @ 09:58
Tuohon hakukoneisiin vaikuttamiseen liittyen oli muuten SEOmozissa juuri loistava juttu siitä miten romanialaiset olivat muuttaneet joukkovoimalla Googlen autocomplete-hakuvastauksia, jotka eivät olleet kovinkaan mairittelevia: http://www.seomoz.org/blog/romanians-are-smart-or-how-to-change-the-google-autocomplete-suggestions
Ke 28.03.2012 @ 11:18
Voisiko Relen toimitus valottaa minulle,miksi Facebookin tykkäyspeukalo liitetään YLEn ja muiden mediatalojen uutisiin , mihin sillä oikein pyritään ja mikä taho siitä hyötyy? Se on muuten melko ärsyttävä ja osittain siitäkin syystä,että se on heti otsikon ja uutislyhenteen jälkeen, eikä vasta varsinaisen uutistekstin lopussa,joka olisi sille järkevin paikka,koska vasta koko uutisen luettuaan voi tietää tykkääkö siitä.Muuten,on aika kammottavaa "tykätä" jostain traagisesta ihmishenkiä vaatineesta tapahtumasta.Tulee sellainen ikävä tunne,että tykkäämiset alkavat ohjailla uutisointia karsimalla pois sellaiset,joista todennäköisesti tykätään vain vähän.Sehän ei ole oikeaa uutisointia,eihän?
Ke 28.03.2012 @ 12:25
Mahdollisuus suositella esim. Releen sisältöä Facebookissa (tai tweetata siitä tai plussata sisältöä Google+ -palvelussa) antaa lukijalle mahdollisuuden kertoa hyvästä sisällöstä kontakteilleen sosiaalisessa mediassa. Tästä hyötyvät ainakin ne ihmiset, jotka eivät jostain oudosta syystä vielä älyä tulla suoraan Releeseen juttuja lukemaan.
Releessä ja muissakin Ylen blogeissa jakonappulat ovat juuri jutun lopussa, samoin uudessa uutispalvelussa (http://kokeile.yle.fi/uutiset/)
Ylen blogeissa ja (muistaakseni) muissakin Ylen palveluissa Facebook-suosittelun muotona on juuri sana "suosittele": jutun suosittelu ei välttämättä merkitse sitä, että suosittelija pitäisi jutusta vaan että juttu on lukemisen, katsomisen tai kuuntelun arvoinen.
Lisätietoa sosiaalisen median ja mm. Ylen toiminnan suhteesta tuoreessa uutisessa: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/03/media_tarvitsee_somea_3364796.html



