Kuinka nopea laajakaista oikeasti on?
Laajakaistayhteyksiä markkinoidaan 10:n, 20:n tai vaikkapa 100 megabitin nopeuksilla, mutta todellisuus on usein toinen. Operaattorien laajakaistasopimusehdoissa on usein se kuuluisa pieni printti, kuten tässä Soneran sopimuksessa: "Nopeus on enintään mainittu maksiminopeus, mutta vähintään 40 prosenttia tästä nopeudesta." Eli todellinen nopeus voi jäädä huomattavasti myyntipuheissa ja mainoksissa mainitusta "teoreettisesta maksiminopeudesta".
Kuningaskuluttaja on selvittänyt todellisia laajakaistanopeuksia yleisön avulla. Pyysimme huhtikuussa netinkäyttäjiä mittaamaan oman yhteytensä todellisen nopeuden. Tarjosimme linkin Speedtest.net -nopeusmittariin ja pyysimme ihmisiä ilmoittamaan mittaustuloksensa sekä liittymätyypin meille. Ihmisiä yhteyksien nopeuksien mittaaminen kiinnosti, sillä saimme huhti-elokuun aikana kaikkiaan melkein 600 mittaustulosta ympäri maata aina Inarista Espooseen.
Oheisen sovelluksen avulla voit kokeilla, millaisia nopeuksia mitattiin, millä operaattorilla ja millaisilla yhteyksillä. Tuloksissa on eritelty mitatut ja luvatut download- ja upload-nopeudet. Syötä oma paikkakuntasi ja katso, minkä operaattorin liittymät toimivat parhaiten.
Laitoimme tulokset myös Suomen kartalle.
Speedtestin avulla mitatut nopeudet eivät ole absoluuttisia nopeuksia, sillä liittymän nopeuteen vaikuttavat monet asiat; verkossa kiinni olevat laitteet, modeemin tyyppi, ajankohta jne. Mittaustulosten avulla saa kuitenkin jonkinlaisen kuvan siitä, miten operaattorien lupaukset toteutuvat.
Kiinteät yhteydet toimivat, mobiilit heikosti
Tulosten perusteella suurimpien operaattorien kiinteät laajakaistayhteydet toimivat varsin mallikkaasti. Luvatuista maksiminopeuksista jäädään, mutta ei paljon. Osa tuloksista meni jopa yli luvatun maksiminopeuden. Ohessa muutamia poimintoja suurimpien operaattoreiden osalta.
Heikoiten kiinteiden liittymien nopeusvertailussa pärjäsi Elisa-Saunalahti, joiden liittymät ovat kaikki Elisan verkossa; nopeuden keskiarvo jäi hieman alle 70 prosenttiin luvatuista maksiminopeuksista. Parhaiten vertailussa pärjäsi DNA-Welho, joiden liittymissä data virtasi keskimäärin vain viidesosan hitaammin kuin luvataan.
Mobiileista nettiyhteyksistä saatiin vähemmän mittaustuloksia kuin kiinteistä, mutta niidenkin perusteella on selvää, että nettitikut eivät ole kovin vauhdikkaita. Kiinteissä yhteyksissä menestynyt DNA sai mokkulamittauksissa heikoimmat tulokset. Soneran mokkuloista tuli niin vähän tuloksia, että niitä ei ole mielekästä ruotia tässä.
Paikkakuntien välisistä eroista on vaikea sanoa mitään tällä otannalla, sillä samoilta paikkakunnalta olisi vaadittu enemmän tuloksia. Ohessa kuitenkin kaavio, mihin on poimittu kaikki paikkakunnat, joista tuli yli kymmenen mittaustulosta.
Taustalla Viestintäviraston jyrähdys
Laajakaistaliittymien sopimusehdoista on jyrähtänyt myös Viestintävirasto, joka on vaatinut todellisten tiedonsiirtonopeuksien ilmoittamista tarkemmin operaattoreiden sopimuksissa.
Esimerkiksi tuo Soneran sopimusehto on päivitetty toukokuussa, aiemmin samassa kohdassa luki "Nopeus on enintään mainittu maksiminopeus, mutta vähintään kolmasosa tästä nopeudesta." Tämä olikin Viestintäviraston mukaan liian vähän: "Hyväksyttävää on ilmoittaa liittymän nopeudelle yksiselitteinen alaraja, jonka tulee olla vähintään 40 % enimmäisnopeudesta." Sonera on siis vastannut viraston huutoon. Viestintävirasto aikoo käydä läpi myös muiden operaattoreiden sopimusehdot tämän vuoden aikana.
Kuningaskuluttaja jututti myös operaattoreita tuloksista.
36 kommenttia
To 06.09.2012 @ 17:04
Harmi, ettei anjala näy noissa luvuissa. Ko. paikka kuuluu kouvolaan, valitettavasti. Täällä tuo sonera on "piip" kallis ja toimintahäiriöitä on usein. Yrittävät aina laittaa niin laajakaista- kuin puhelinasiakkaan syyksi sen kun yhteyksissä on häiriöitä.
To 06.09.2012 @ 19:02
Onkohan mittaus tehty ethernet kaapelilla vai kuinka moni on voinut mitata nopeuden langattomalla verkkokortilla jolloin nopeus putoaa huomattavasti, eli suomeksi vääristää tulosta.
- vastaa
- kommentti ilmoitettu asiattomaksi
To 06.09.2012 @ 19:15
Onkohan mittaus tehty ethernet kaapelilla vai kuinka moni on voinut mitata nopeuden langattomalla verkkokortilla jolloin nopeus putoaa huomattavasti, eli suomeksi vääristää tulosta.
Langaton verkkokortti ei näihin nopeuksiin vielä vaikuta. Käytännössä kaikki nyt myynnissä olevat wlan-boksit (ja kortit) osaavat IEEE 802.11 -protokollan g-muotoa, joka pystyy siirtämään 55Mbps.
http://fi.wikipedia.org/wiki/IEEE_802.11
Toki kotitalouksissa saattaa olla vielä vanhempia b-protokollaa käyttäviä bokseja, jolloin ylläoleva kommentti pätee.
To 06.09.2012 @ 19:52
Onkohan mittaus tehty ethernet kaapelilla vai kuinka moni on voinut mitata nopeuden langattomalla verkkokortilla jolloin nopeus putoaa huomattavasti, eli suomeksi vääristää tulosta.
Langaton verkkokortti ei näihin nopeuksiin vielä vaikuta. Käytännössä kaikki nyt myynnissä olevat wlan-boksit (ja kortit) osaavat IEEE 802.11 -protokollan g-muotoa, joka pystyy siirtämään 55Mbps.
http://fi.wikipedia.org/wiki/IEEE_802.11
Toki kotitalouksissa saattaa olla vielä vanhempia b-protokollaa käyttäviä bokseja, jolloin ylläoleva kommentti pätee.
Et sitten ottanut huomioon että toi 55Mbps on maksimi mihin tolla g:llä pystytään. Ei se silti takaa että se yhteys olisi nopeudeltaa 55Mbps vaikka kone niin verkkoyhteyden tiedoissa ilmoittaa. Joten edellinen huomi on kaikilla langattomilla aivan validi.
To 06.09.2012 @ 19:52
Mikkeli/Anttola yhteyksistä ei oikein saa mokkulasta mitään tehotietoja mistään.Miksi siellä yhteys tosi surkea, siis hidas ja katkeileva. eikö mistään voi saada selkeyttä asiaan?
To 06.09.2012 @ 19:52
ITSE OLEN MITTAILLUT KAHDELLA ERI TESTILLÄ NS.MOKKULANOPEUKSIA.LOPPUHUOMIONA VOIN SANOA,ETTÄ AINOA HYVIN MERKITTÄVÄ ERO ON OLLUT HYVIN LAAJASTI VAIHTELEVA LA-
TAUS-JALÄHETYSNOPEUKSIEN ERI AIKOINA VUOROKAUDESSA MUUTTUVAT NOPEUDET.
TERVEISIN VAKAANPAA YHTEYTTÄ TOIVOVILLE.
To 06.09.2012 @ 19:56
Langaton verkkokortti ei näihin nopeuksiin vielä vaikuta. Käytännössä kaikki nyt myynnissä olevat wlan-boksit (ja kortit) osaavat IEEE 802.11 -protokollan g-muotoa, joka pystyy siirtämään 55Mbps.
http://fi.wikipedia.org/wiki/IEEE_802.11
Toki kotitalouksissa saattaa olla vielä vanhempia b-protokollaa käyttäviä bokseja, jolloin ylläoleva kommentti pätee.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuo 55Mbps on teoreettinen maksimi, joka ei normaaliolosuhteissa toteudu käytännössä koskaan. Lähelle päästään jos tukiasema on hyvin lähellä hyvällä antennilla varustettua ja muutenkin laadukasta verkkokorttia ja välissä ei ole esteitä. Useimmiten näin ei kuitenkaan ole. Tukiasema voi olla toisessa huoneessa, verkkokortti halpis mallia, joka ei saa kunnon signaalia edes metrin päästä jne.
To 06.09.2012 @ 19:58
Onkohan mittaus tehty ethernet kaapelilla vai kuinka moni on voinut mitata nopeuden langattomalla verkkokortilla jolloin nopeus putoaa huomattavasti, eli suomeksi vääristää tulosta.
Langaton verkkokortti ei näihin nopeuksiin vielä vaikuta. Käytännössä kaikki nyt myynnissä olevat wlan-boksit (ja kortit) osaavat IEEE 802.11 -protokollan g-muotoa, joka pystyy siirtämään 55Mbps.
http://fi.wikipedia.org/wiki/IEEE_802.11
Toki kotitalouksissa saattaa olla vielä vanhempia b-protokollaa käyttäviä bokseja, jolloin ylläoleva kommentti pätee.
Vaikka olisi 802.11n 3x3:3 450 Mbit/s nopeuteen kykenevä päätelaite ja tukiasema saattaa nopeus pudota jopa alle 11 Mbit/s jos tukiasema on huonosti sijoitettu tai naapurin verkot ovat samalla taajuudella. Kerrostalolähiöissä ongelman varmasti moni on havainnut ongelman. Eli mittauksiin jotka on tehty langattoman verkon varassa ei voi luottaa.
Se, että erottaako kuluttaja operaattorista johtuvan ongelman nettiyhteydessään siitä että kotona oleva langaton verkko ei toimi, on aivan toinen asia. Operaattoreiden vastuu ei kuitenkaan ulotu langattoman kotiverkon ylläpitoon.
To 06.09.2012 @ 19:58
Onkohan mittaus tehty ethernet kaapelilla vai kuinka moni on voinut mitata nopeuden langattomalla verkkokortilla jolloin nopeus putoaa huomattavasti, eli suomeksi vääristää tulosta.
Langaton verkkokortti ei näihin nopeuksiin vielä vaikuta. Käytännössä kaikki nyt myynnissä olevat wlan-boksit (ja kortit) osaavat IEEE 802.11 -protokollan g-muotoa, joka pystyy siirtämään 55Mbps.
http://fi.wikipedia.org/wiki/IEEE_802.11
Toki kotitalouksissa saattaa olla vielä vanhempia b-protokollaa käyttäviä bokseja, jolloin ylläoleva kommentti pätee.
Minun kotitaloudessa noudatetaan protokollaa, joka ei himmennä vanhentuneenakaan totuutta: varsinkin mobiililaajakaistojen myynnissä luvataan tiettyyn hintaan sisältöä A, joka maksaa hinnan B. Tosellisuudessa saat tuotteen C joka maksaa hinnan D. Yhtälailla totta, MOT, on, että A on erikuin C ja D > B. Tähän onneksi puuttui edes viestintävirasto. Asiaa voisi yksinkertaistaa edelleen, mutta turhaa tässä yhteydessä on ainakin insinööritason tiedoilla brassailu.
To 06.09.2012 @ 23:26
noh mulla kiinteä oli nopeempi mikä on sopparissa 100M nopeus oli 116M
Pe 07.09.2012 @ 00:14
Jo siinä vaiheessa homma menee metsään, kun puhutaan luvatusta maksiminopeudesta. Ei sellaista ole olemassa, täysin väärä käsite. On olemassa teoreettinen maksiminopeus ja luvattu vaihteluväli. Mitäs jos ylekin käyttöisi jatkossa näitä, kuten kuluttajavirasto vaatimuksissaan, niin puhuttaisiin samoista asioista.
Kuluttajavirasto antoi ukaasin, että 24h:n aikana laajakaistayhteyden tulee keskimäärin saavuttaa puolet teoreettisesta maksiminopeudesta. Nyt kerrotte artikkelissanne, että luvattua maksiminopeus saavutettiin noin 70%:sti kiinteissä yhteyksissä. Siis, saavutettiinko 70% teoreetisista maksiminopeuksista vai 70% luvatun vaihteluvälin ylärajasta?
Normaalille kuluttajalle toteutuvat nopeudet ovat muutenkin todella hankalia ymmärtää, niin sekoitatte vain soppaa entisestään. Edellä mainittu wlan/ethernet-mittaus vaikuttaa suuresti, samoin kone ja sen käyttöjärjestelmä, päätelaite, talon sisäverkon kunto jne...
Pe 07.09.2012 @ 07:19
Kaiken kaikkiaan erityisesti mokkula-tekniikka on vasta kehityskaarensa alkuvaihessa. Niin paljon on kuluttajan kannnalta asiassa virittämisen varaa, että selkeästi operaattoreille mokkulan ja siihen liittyvien lupausten myynti on vain eräs rahantekoväline muiden muassa.
Jos vaikkapa jonkun automerkin automallissa olisi samankaltaisia 'viiveitä' ja 'katkoksia', olisi automerkki jo konkurssissa. Ylipäätän kuluttajan kannalta nettitekniikan hallinta ja korjaaminen on ylitsepääsemätöntä: ei mokkulan myyjälle kannata kertoa ongelmista. Hän vain ja ainoastaan myy. Ei ole 'korjaamoa' jonne mokkulan veisi. On vain euroja maksava puhelinpalvelu, joka kyllä antaa neuvoja, mutta neuvottavalla on oltava vähintään jonkinasteinen kokemus tai koulutus, että neuvojan fraseologian ymmärtää. Tai sitten kokeillaan eri tikkuja ja todetaan vaivan vain jatkuvan.
Vaikuttaa siltä, että koko tekniikka on tuotu markkinoille raakileena, jota kuluttajat maksavat ja kiroilevat.
Käytännön sanelemana väitän, että: mokkula-ajurit eivät ole yhteensopivia koneen/käyttiksen/tms. kanssa, käyttiksen päivityksen hidastavat mokkulan ajonopeuksia, kerrostalon rakenteiden raudoitukset estävät signaalin kulun jnejne. Käytössä on ollut 3-4 kpl eri 3G-mokkula-mallia ja nyt 4g-tikku, joka on hitaampi (!) kuin edelliset 3G-tikut. Olen siirtynyt nopeudessa puhelinmodeemiaikaan. Lienee syytä unohtaa kaapeliton tikku ja siirtyä kaapeliaikaan. Liittymän fyysinen sijainti on keskellä pääkaupunkiseutua!
Pe 07.09.2012 @ 08:01
Muutin jolloin "puhelinpiuhan" kautta aiemmin tullut yhteys saatiin taloyhtiön kaapeliverkkoon. Vajaat kaksi vuotta vanhan koneeni mitattu maksimi oli jkv ale 10mbs mikä oli pettymys. Tilausehtojen mukaan maksimin piti ollan 100mbs (elisa). Verkkokortti oli kiinteä, emolevyssä.
Ostin uuden irrallisen, nopeudet kymmenkertaistuivat, parhaimillaan 96mbs.
Pe 07.09.2012 @ 09:16
Jos haluaa kotiin tai muuhun tärkeään käyttöpaikkaan toimivan laajakaistan, niin siihen ei käy halvin ratkaisu eli mokkula vaan pitää hankkia kiinteä ja kuitu jos mahdollista. Eihän kiinteistöjen sähköjäkään tuoteta agregaateilla kuin poikkeustapauksissa.
Yhteysnopeuteen tietysti vaikuttaa myös tietokoneen verkkokortti, kiinteistön sisäverkko tai WLAN ja operaattorin runkoyhteys, mutta ne ovat asioita, jotka voidaan ajan kanssa laittaa kuntoon.
Mobiiliyhteys (myös 4G) on aina jaettu yhteys ja koskaan ei voi tietää, että ketkä kaikki sitä ovat käyttämässä ja onko yhteyteen tullut esteitä esimerkiksi matalaenergiatalon seinä tai olet liikkunut tukiaseman keilan ulottumattomiin - tämä on fakta ja sitä ei voi koskaan millään ratkaisulla laittaa aukottomasti kuntoon.
Oikea vaihteluväli langattomalla laajakaistalla on aina nollasta ylöspäin ja sitä ei puhelinmyyjän väitteet muuksi muuta. Torilta voi ostaa helppoheikiltä lakritsia, mutta ei tietoliikennepalveluita.
Pe 07.09.2012 @ 09:49
Oikea vaihteluväli langattomalla laajakaistalla on aina nollasta ylöspäin ja sitä ei puhelinmyyjän väitteet muuksi muuta. Torilta voi ostaa helppoheikiltä lakritsia, mutta ei tietoliikennepalveluita.[/quote]
Tietoliikennemyyjät myyvät tietoliikennepalveluita, eivät lakritsia. Siinäpä se. Heidän - siis operaattoreiden - tulisi julkistaa asiaansa muutoinkin kuin huippunopeuksina tai ettei totuuden torven olisi aina oltava kuluttajainstassi. Toisaalta kuluttaja on tekniikan armoilla liikaakin. Mikä operaattori ensimmäisenä järjestäisi myymäläänsä teknisen tuen? Ymmärrän hyvin esteet, joita langaton liittymä voi kohdata, mutta kaikki tämä yhdessä ja erikseen tekee tästä myyntituotteesta arveluttavan. "Juuri nyt ei voi näyttää www-sivua".
Pe 07.09.2012 @ 11:04
Onkos niin, ettei Elisa Viihteen kaapeliverkon kautta edes teoreettisesti voi saada kulkemaan luvattua sataa megaa? Muistan yhden Nokia-insinöörin kertoneen noin. Uudessa verkossa en ole koskaan saanut suoraan motukalta johdollisesti mitattua millään verkkokortilla lähellekään tuota. Korkein arvo taisi olla justiin yli 50 megaa. Elisan tuki taisi kysellessäni nostaa vain kädet pystyyn, ettei yhteydessä ole mitään vikaa.
Pe 07.09.2012 @ 11:10
Kiitos kommentista esko.
Vastaus kysymykseesi: Jutun prosenttiluku, 70%, laskettiin teoreettisista maksiminopeuksista.
Juttumme kärki oli siinä, miten laajakaistayhteyksiä myydään. Valtaosa operaattorien mainonnasta keskittyy teoreettisten maksiminopeuksien korostamiseen. Vaihteluvälit useimmiten kyllä ilmoitetaan, mutta pienellä präntillä sopimusehdoissa, jotka useilta jäävät lukematta.
Kyse on ennen kaikkea kuluttajansuojasta, kuluttajan pitää pystyä tietämään, milloin tuotteessa on virhe. Jos vaihteluväli on epämääräinen, operaattori voi aina sanoa, että yhteys toimii, vaikka se ei todellisuudessa toimikaan.
Ville Alijoki
Kuningaskuluttaja
Pe 07.09.2012 @ 13:26
Ainakin jos 100M yhteyden tulokseksi saa 20M kertoo siitä että yhteys mitattu langattomalla verkkokortilla ja modeemi ei tue nopeampaa yhteyttä.
Pe 07.09.2012 @ 15:10
Täällä Saunalahden 0.5M Mobiililaajakaista-lisäpalvelu toimii puhelimessa 8M/0.5M ja maksaa vain 4,90 euroa. Vasteaika alle 60 ms. Repikää siitä riemua! Ja kyllä, en valehtele. En edes harkitse kiinteää, koska mobiili toimii näinkin hyvin. http://www.speedtest.net/result/2165085050.png
Tosin ajattelin päivittää ensi vuoden alussa Mobiililaajakaistan Megabitin nopeuteen, jännityksellä odotan mitä tulemaan pitää, kaksinkertaistuvatko nykyiset latausnopeudet. ;)
Pe 07.09.2012 @ 16:01
Lukasin nopeasti läpi näitä kommentteja. Pari juttua tuli mieleen omasta kokemuksesta: WLAN on aina hitaampi kuin piuha JA koneen teho vaikuttaa mittaus tuolokseen. Itselläni on siis valokuitu 100 mb, kun testaan nopeutta läppärillä niin pääsen reilusti alle 100 megaa, ehkä noin 80 megaa. Kun testaan viereisellä tehokkaalla pelikoneella, tulos on lähes aina yli 100 megaa. WLAN:in yli nopeus voi olla peräti vain 13 megaa. Siis: kiinteissä yhteyksissä koe kannattaa aina tehdä piuha kiinni koneessa JA koneen tehon pitää olla "pelikone" luokkaa, että se ei muodostu hidastajaksi.
Pe 07.09.2012 @ 16:05
Onkohan mittaus tehty ethernet kaapelilla vai kuinka moni on voinut mitata nopeuden langattomalla verkkokortilla jolloin nopeus putoaa huomattavasti, eli suomeksi vääristää tulosta.
Langaton verkkokortti ei näihin nopeuksiin vielä vaikuta. Käytännössä kaikki nyt myynnissä olevat wlan-boksit (ja kortit) osaavat IEEE 802.11 -protokollan g-muotoa, joka pystyy siirtämään 55Mbps.
http://fi.wikipedia.org/wiki/IEEE_802.11
Toki kotitalouksissa saattaa olla vielä vanhempia b-protokollaa käyttäviä bokseja, jolloin ylläoleva kommentti pätee.
55 megaa on teoriaa ja jokainen meistä voi testata asiaa käytännössä. WLAN hidastaa luki speksissä mitä tahansa.
Pe 07.09.2012 @ 16:31
Vastauksia tullut noin 600, ok.
Kuinka olettavaa on että vastauksia ovat lähettäneet he joilla on yhteyksissä ollut jotain ongelmaa?
Epäilen hieman että he joilla ei ole mitään valitamista ollut, eivät ole vaivautuneet mittailemaan.
Pe 07.09.2012 @ 16:39
Jos haluaa kotiin tai muuhun tärkeään käyttöpaikkaan toimivan laajakaistan, niin siihen ei käy halvin ratkaisu eli mokkula vaan pitää hankkia kiinteä ja kuitu jos mahdollista. Eihän kiinteistöjen sähköjäkään tuoteta agregaateilla kuin poikkeustapauksissa.
Tässä kohtaa kannattaisi vertailla matkapuhelinta ja lankaliittymää. Lankaliittymä kannattaa pitää jo pelkkien elintärkeiden hätäpuheluiden takia?
Toisaalta, eihän noita agregaattejakaan ole kuin vain tärkeissä sähkönkäyttöpaikoissa....
Eli tärkeissä kohteissa ei kannata luottaa yhteen järjestelmään vaan vähintäään kaksi pitää olla.
Pe 07.09.2012 @ 17:11
Sonerakin muutti lähinnä tekstin. Ennen luvattiin kolmasosa nyt 40%. Samat yhteydet ja releet on käytössä. Ei noita firmoja oikeasti kiinnosta nopeuksien nosto, kun se harvoin näkyy tavalliselle asiakkaalle asti. Laajempaa kaistaa tarvitsevat tökkivät jokatapauksessa näillä kotitalouksien käyttämillä yhteyksillä.
Voihan autofirmakin ilmoittaa auton huippunopeuden ja kiihtyvyyden miten lystää. Mitä käyttöä tiedolla oikeasti on tavalliselle autoilijalle. Kulutukset enemmän kiinnostavat, koska siitähän joutuu maksamaan. Sama liittymissä. Liittymän hinta on se tärkein asia.
Pe 07.09.2012 @ 18:05
Suuri ongelma tutkimuksessa, nimellisesti "hitaat" ja "nopeat" yhteydet pitää tarkastella erikseen.
On selvä että 100Mbps kiinteä yhteys ei ihan siihen pysty, kun taas 8Mbps menee täsmälleen siihen,
(johuen SDSL-yhteyden takana olveista putkesta, mutta myöskin koska 200Mbps adaptoituu kuparilinjan laatuunÄ, häiriöhin, jne)
Vielä selvimmin langattomaissa yhteyksissa josta tietysti löytyy jopa yli-nopeuksia koska "vanha tuote, sopimus" ja verkko, jne uusiita eikä vanhan maksimirajoitusta ole asetettu.
Luulisi että yksi sellaine käppyrä olisi nopeasti saatavista näistä mittauksesia?
Pe 07.09.2012 @ 19:36
Kiitos kommentista esko.
Vastaus kysymykseesi: Jutun prosenttiluku, 70%, laskettiin teoreettisista maksiminopeuksista.
Juttumme kärki oli siinä, miten laajakaistayhteyksiä myydään. Valtaosa operaattorien mainonnasta keskittyy teoreettisten maksiminopeuksien korostamiseen. Vaihteluvälit useimmiten kyllä ilmoitetaan, mutta pienellä präntillä sopimusehdoissa, jotka useilta jäävät lukematta.
Kyse on ennen kaikkea kuluttajansuojasta, kuluttajan pitää pystyä tietämään, milloin tuotteessa on virhe. Jos vaihteluväli on epämääräinen, operaattori voi aina sanoa, että yhteys toimii, vaikka se ei todellisuudessa toimikaan.
Ville Alijoki
Kuningaskuluttaja
Kesällä useamman myyntipuhelun saaneena ihmetteln miksi varsinkin Saunalahden mokkulakauppiaat eivät halua puhelimessa kertoa todellisia nopeuksia vaan hehkuttavat 40 megaa tai suurempiakin lupauksia, ja kehtaavat vielä sanoa että 4g on parempi kuin kiinteä laajakaista. Se että postissa tulevassa sopimuksessa lukee pienellä että vaihteluväli on jotain 0,1M- 40M on selkeästi harhaanjohtavaa puhelinmarkkinointia. Siitä olisi ollut mukava kuulla operaattoreiden kommentit miksi puhelinmyyjät on koulutettu valehtelemaan.
Kuningaskuluttaja on aiemmin grillannut näitä harhaanjohtavan markkinoinnin pelureita, mutta nyt ei asiaa ohjelmassa otettu esiin. Miksi?
La 08.09.2012 @ 07:20
http://www.mobiilimittari.fi/tulokset
Su 09.09.2012 @ 19:56
Lukasin nopeasti läpi näitä kommentteja. Pari juttua tuli mieleen omasta kokemuksesta: WLAN on aina hitaampi kuin piuha JA koneen teho vaikuttaa mittaus tuolokseen. Itselläni on siis valokuitu 100 mb, kun testaan nopeutta läppärillä niin pääsen reilusti alle 100 megaa, ehkä noin 80 megaa. Kun testaan viereisellä tehokkaalla pelikoneella, tulos on lähes aina yli 100 megaa. WLAN:in yli nopeus voi olla peräti vain 13 megaa. Siis: kiinteissä yhteyksissä koe kannattaa aina tehdä piuha kiinni koneessa JA koneen tehon pitää olla "pelikone" luokkaa, että se ei muodostu hidastajaksi.
Himaan tulee kuitu 110 meg. Nassella päästelen piuhalla tai ilman 100 megaa. On tosiaan langattomia reitittimiä ja ns. reitiimiä.
Ma 10.09.2012 @ 10:43
Kannattaa huomata, että speedtest mittaa oletuksena nopeutta nebulan verkkoon ei Internettiin.
Ma 10.09.2012 @ 14:05
Kuinka olettavaa on että vastauksia ovat lähettäneet he joilla on yhteyksissä ollut jotain ongelmaa?
Samaa mieltä, otanta tuskin on edustava, jos ajatellaan että tutkimuksen tuloksien pitäisi edustaa Suomessa käytössä olevia internet-liittymiä. Otanta on vääristynyt, mutta mielenkiintoista dataa tämä kuitenkin on.
Ti 11.09.2012 @ 11:35
Kiitos kommentista esko.
Vastaus kysymykseesi: Jutun prosenttiluku, 70%, laskettiin teoreettisista maksiminopeuksista.
Juttumme kärki oli siinä, miten laajakaistayhteyksiä myydään. Valtaosa operaattorien mainonnasta keskittyy teoreettisten maksiminopeuksien korostamiseen. Vaihteluvälit useimmiten kyllä ilmoitetaan, mutta pienellä präntillä sopimusehdoissa, jotka useilta jäävät lukematta.
Kyse on ennen kaikkea kuluttajansuojasta, kuluttajan pitää pystyä tietämään, milloin tuotteessa on virhe. Jos vaihteluväli on epämääräinen, operaattori voi aina sanoa, että yhteys toimii, vaikka se ei todellisuudessa toimikaan.
Ville Alijoki
Kuningaskuluttaja
Ihan asiallista puuttua operaattorien markkinointiin, kun tavallinen kuluttaja ei näistä asioista paljon ymmärrä, eikä tiedä että yhteyden nopeus on niin monen tekijän summa. Langattoman yhteyden kellonaika, serverin kuormitusaste, yhteyden reititys kuluttajalta serveriin (eri reitittimien kuorma), signaalin laatu, tukiaseman kuormitus, oman koneen kuormitus jne. Esimerkiksi Espoon Leppävaarassa Speedtest antaa eri tuloksia riippuen kellonajasta ja serveristä (Academica tai Nebula) ihan mitä tahansa välillä 5 - 8 megaa. Funetin ftp serveristä Linuxin distrot valuu kuitenkin keskimäärin yli 8 megabitin ja huiput yli 10 megan nopeudella (yöllä olisi varmaan nopeampaa kuin nyt päivällä). Liittymä on Saunalahden 21 megan mobiili Huawein E353 nettitikulla ja ulkoisella piiska-antennilla (vahvistaa signaalia 5dbi). Jos pätkiminen vaivaa, suosittelen ulkoista antennia, tosin läppärin kanssa ulkoinen antenni matkakäytössä ei ole kätevä. Ja sitten, kuinka nopea sen yhteyden on oikein oltava. Maailmalta ei oikein mistään saa mitään 21:llä megalla, nopeammista nyt puhumattakaan. Speedtest.net sivulla voi kokeilla miten nopeasti ne yhteydet maailmalle toimii ja vaikka Australiaan asti. Enpä ottanut 4g:tä tämän 3g:n tilalle, vaikka sitä halvalla kaupiteltiin. Mutta tosiaan. Operaattorien huimille markkinointilupauksille pitäisi saada joku tolkku.
Ti 18.09.2012 @ 11:20
Tähän testiin / galluppiin olisi ehkä kannattanut ottaa mukaan myös vasteajat palveluntarjoajan serverille.
Appiukolla näennäisesti riittävän nopea mokkula ainakin peruskäyttöön, Download yli 3M ja Upload samaa luokkaa, mutta vasteajat serverille liki 100ms ja selaaminen takkuaa kummasti.
Eli vaikuttaa tämäkin käytettävuuteen eikä vain kaistan leveys.
Ti 18.09.2012 @ 12:25
Kannattaa huomata, että speedtest mittaa oletuksena nopeutta nebulan verkkoon ei Internettiin.
Tuo on totta. Nopeustestin tuloksiin Speedtestillä vaikuttaa jopa 70% käytetty serveri jota vasten yhteys tehdään. Harvemmin ne ovat rajattoman nopeuden takana. Ja samoin huippunopeissa 100-1G kaistoissa suurin rajoittava tekijä alkaa olla käytettävä päätelaite, kytkin tai verkkokortti. 100M linja jossa päässä halpa wlan tukiasema, niin läpi menee alle 30M. Kunnon laitteilla päästään lähemmäs tuota myytyä. Näihin törmää aika usein. Halvoissa läppäreissä on 100M verkkokortit, joden oikea läpäisykyky ylittää tuskin 50M ja siihen vielä softapalomuuri päälle. Samaa löytyy myös mobiilimaailmasta, kaksi vuotta vanha nettitikku on jo auttamattoman hidas nykyisillä verkkonopeuksilla. Siitä menee maksimissaa teoreettisesti 7,2M tulosuuntaan ja muutama mega ulos. Sillä ei juuri huippunopeuksia kutitella...
Pe 30.11.2012 @ 16:27
Voisi testata myös yhteyden interaktiivisuuden: kun verkko pätkii,
pätkii tässä N900 mobiilissa selaimen kaikki toiminnot mukaanlukien
sivun liikutus. Jopa sivun sulkemiseen kysytään lupa amerikasta
tai missä sivusto sijaitseekaan, ja se kestää. Kun verkko pätkii, hajoavat
tämän mobiilin kosketusliiketoiminnot: sivun liikutusyritys klikkaa linkkiä
ym. minuuttien viiveellä. Yleensä joutuu poistamaan akun kun
mobiili jumittuu niin pahasti.
Ma 04.02.2013 @ 14:54
Minulle kävi näin. Minulla on puhelinliittymä Saunalahdelta ja Internetliittymä muualta. Saunalahdelta mies soitti, että heillä on tarjota entistä halvempi liittymä. Kysyi Internetistä. Sanoin, että en tarvi. No laittoi pakettiin mokkulan ja nyt maksan 15 euroa kuukaudessa turhasta mokkulasta.
Puhelinlasku vähintään tuplaantui ns. halvempaan liittymään vaihdettuani!
Saunalahdelta sanottiin, että voi, voi. ei voi tehdä mitään kun vain odottaa määräaikaisuuden umpeutumista.