Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kotikonsolit söivät kolikkopelit ja tappoivat flipperit

Muinoin 1980-luvulla joensuulaisen lähikauppamme aulassa seisoi kolikkopeliversio Super Mario Brosista. Kahdella markalla yksi peli tai vitosella kolme, niin kuin silloinoli tapana.

Vähän myöhemmin keskustan marketista löytyi tukevilla pyssyohjaimilla varustettu Space Gun, jossa ammuskeltiin alieneita päähän. Kun sama peli ilmestyi Puuhamaahan, jossa kolikoiden sijaan krediittejä sai nappia painamalla, minua ei meinannut saada irti sen kimpusta.

Kolikkopelien viehätys alkoi laskea viimeistään 2000-luvun vaihteessa, kun kaverin opiskelijakämpästä löytyi iso telkkari ja Sega Dreamcast, jolla lätkytettiin Virtua Tennistä monta tuntia kerrallaan.

***

En tainnut olla ainoa, joka valitsi mieluummin kotikonsolin kuin kaupassa kököttävän kaapin. Viihdepelien maahantuojan, Pelikan, tuotepäällikkö Jukka Herrala vahvisti käsitykseni puhelimessa.

Yhtiö tuo maahan monenlaisia rahapelejä ja peliautomaatteja, joita on kaikkiaan noin 3000 kappaletta 1500:ssa eri paikassa. Näistä "isoja videopelejä" on 250 kappaletta, eli eivät ne tyystin ole kadonneet. Nykyään pelit löytyvät lähikaupan eteisen sijasta paikoista, joissa käy paljon väkeä: elokuvateattereista, isoilta huoltoasemilta ja kylpylöistä. Mutta toki määrä on laskenut menneisiin verrattuna.

– Jos mennään 20 vuotta taaksepäin, kun Sega Rally tuli, niin ihmiset melkein jonottivat niihin. Se oli silloin ihmeellistä, Herrala sanoo.

Viime vuosituhannella kolikkopelit olivat selvästi tehokkaampia ja näyttävämpiä kuin mikään kotoa löytynyt kone. Nykyään ne eivät enää juurikaan uudistu, mitä nyt peliä vähän viilataan ja kabinetin muotoa säädetään.

Pelikone voi pysyä samassa paikassa vuodesta kolmeen. Jos pelaajat ovat koko ajan samoja, pitää koneitakin kierrättää nopeammin kuin paikassa, jossa pelaajakunta vaihtuu.

Tällä hetkellä ongelmana ei ole niinkään laitteiden uusiminen kuin se, että ne vaativat paljon tilaa. Kabinetti vie tilaa noin 2 x 2 metriä ja niitä pitäisi olla yhdessä paikassa vähintään 5 kappaletta. Esimerkiksi Särkänniemessä on tänä kesänä 25 laitetta, mikä on poikkeuksellisen paljon.

Vaikka ns. arcade-pelaaminen ei ole kokonaan kuihtunut, yksi selkeä uhri löytyy – flipperit, jotka ovat kadonneet melkein kokonaan. Aktiivinen fanikunta on olemassa, mutta heille elektroniset flipperit eivät kelpaa. Herralan mukaan varaosien saaminenkin on nykyään hankalaa.

***

Minun nuoruudessani kolikkopelien harrastaminen tarkoitti, että niihin kulutettiin kaikki käteinen. Nykyään se tarkoittaa oman pelikabinetin rakentamista.

Poikkeuksellisen komea esimerkki on tämä Neo-Geo-kaappiprojekti, jonka rakentamiseen meni pari vuotta – olkoonkin, että tuona aikana rakentaja kävi suorittamassa asepalveluksen.

Neo-Geo tuli markkinoille 1990-luvun alussa ja pysyi hengissä 14 vuotta, mikä tekee siitä Wikipedian mukaan kaikkien aikojen toisiksi pitkäikäisimmän konsolin. Se oli aikoinaan selvästi tehokkaampi kuin Super Nintendo ja Sega Megadrive, eikä niitä hintansa vuoksi Suomessa juurikaan nähty muualla kuin pelihalleissa.

Toisenlainen lähestymistapa on Kanadassa kehitetyllä Winnitron 1000 -pelikabinetilla, joka on tarkoitettu indie-pelien esittelyalustaksi. Se ei ole minkään olemassaolevan laitteen replika, vaan helppo tapa näyttää, millaisia pelejä pienkehittäjät ovat saaneet aikaan. 

Idea on ainakin kelpo, sillä peliautomaatit ovat perusluonteeltaan sosiaalisia. Vaikka pelaisi yksinään, aina siihen joku tulee olan taakse kurkkimaan ja kärkkymään vuoroaan.

Mikäli mielii selvittää, miten taidepelien lätkyttäminen sujuu seisaaltaan, pitää matkata Hollantiin Utrechtiin, jossa meitä lähin Winnitron sijaitsee.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.