Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kopiosuojaus tekee digikaupasta digivuokrausta

Oletko ikinä ostanut digikaupasta e-kirjoja? Tai vaikka videopelejä? Entäpä sitten videoita? Jos kyllä, niin tiesitkö, että mikäli yksikään ostamasi tuote käyttää kopiosuojausta, et ole oikeasti ostanut sitä - ainoastaan vuokrannut sen epämääräisen pituiseksi ajaksi.

Kopiosuojaus, lyhyesti DRM (eng. Digital Rights Management), on ollut kuluttajien riesana jo pitkään. Sen tarkoituksena on estää kuluttajia tekemästä "ei-haluttuja" toimintoja ostetuilla digituotteilla. Näitä ovat esimerkiksi tiedostojen vapaa kopiointi tai käyttäminen millä tahansa päätelaitteella.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi suojattuja e-kirjoja voi lukea vain tietynlaisella tabletilla. Tai musiikkia kuunnella vain muutamilla sallituilla soittimilla.

Moni järjestelmä on myös riippuvainen netissä toimivista varmistuspalvelimista, joita käytetään varmistamaan ostettujen tuotteiden alkuperä. Tämä tekniikka on esiintynyt viime aikoina erityisesti videopeleissä, kuten Electronic Artsin uudessa SimCityssä, joka on osoittautunut aikamoiseksi farssiksi - maksavat asiakkaat eivät päässeet pelaamaan uunituoretta peliään koska julkaisijan palvelimet olivat täysin tukossa. Myös viime vuonna julkaistu Diablo III kärsi samoista ongelmista.

Oli kopiosuojaus minkä tyyppinen tahansa, kuluttajan kannalta siitä ei ole kuin haittaa. Jos digikauppa sulkee ovensa ja ajaa varmistuspalvelimensa alas, voivat kuluttajan ostamat tuotteet pahimmillaan lakata toimimasta kokonaan. Tämä ei ole edes mikään teoreettinen kauhukuva, sillä tuorein tapaus löytyy viime kuulta: amerikkalainen sarjakuvia myyvä digikauppa ilmoitti laittavansa lapun luukulle, minkä seurauksena asiakkaat menettävät kaikki ostoksensa, eikä kauppa aio hyvittää tätä oikeastaan mitenkään.

Suomalainen Elisa Kirja -palvelu kauppaa DRM-suojattuja teoksia.

Vain tietyillä laitteilla toimivat tiedostot ovat ongelmallisia, koska ne pakottavat kuluttajan käyttämään kyseisiä laitteita. Tällöin vaihtaminen parempaan laitteeseen ei ole aina mahdollista - ostetut tuotteet kun eivät välttämättä uudessa laitteessa toimisi. Esimerkiksi Microsoftin Zune-mediasoitin ei tukenut vanhempaa PlaysForSure-kopiosuojausta, vaikka se oli yhtiön itsensä kehittämä!

Käytännössä alustalukitus johtaa ennemmin tai myöhemmin ostettujen tuotteiden menettämiseen, sillä tekniikka kehittyy, valmistajat vaihtuvat, ja jossain kohtaa tuettujen laitteiden valmistus loppuu. Edellämainitun Zunen valmistus lopetettiin jo loppuvuodesta 2011. Digikaupan historiasta löytyy runsaasti muitakin esimerkkejä kopiosuojauksen aiheuttamista harmaista hiuksista.

Mitä asialle voi sitten tehdä? Mikäli ostetun digisisällön haluaa oikeasti pitää, paras tapa on luonnollisesti hankkiutua eroon kopiosuojauksista. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, sillä tämänhetkisen lain (ns. Lex Karpela) mukaan kopiosuojauksen purkaminen on käytännössä täysin laitonta. Laki ei kiellä yksityistä kopiointia, mutta kopiosuojaukset rajoittavat sitä huomattavasti. Netissä ja mediassa huomiota kerännyt kansalaisaloite tekijänoikeuslain muuttamiseksi ehdottaakin kopiosuojauksien purkukiellon poistoa muiden muutosten ohella.

Oikeastaan ainoaksi lailliseksi keinoksi jää siis äänestäminen lompakolla. Mikäli digikauppa myy yksittäisiä tuotteita ja käyttää kopiosuojausta, kannattaa tuotteen ostamista, tai siis vuokraamista, harkita tarkkaan.

Musiikkiteollisuus on jo ottanut neuvosta vaarin, ja käytännössä mitään myytävää digimusiikkia ei enää kahlehdita kopiosuojauksilla. Poikkeuksena ovat Spotifyn kaltaiset isojen arkistojen suoratoistopalvelut, mutta näissä on jo lähtökohtaisesti selkeästi kyse vuokrauksesta, jolloin kopiosuojaus ei ole ongelma.

Valitettavasti monen muun alan kohdalla kopiosuojattomia vaihtoehtoja ei käytännössä ole, mikä tekee ostamista halajavan kuluttajan elämästä sangen hankalaa. Mitä ostamiseen tulee, digikaupoissa on siis vielä runsaasti parantamisen varaa.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.