Kaltaiseni länsimainen möllykkä saattaa välillä kuvitella, että internet on kaikille samanlainen. Sähköposti on sähköpostia Suomessa ja Sudanissa, Google on Google kotona ja Kalingradissa ja Facebook funkkaa samalla tavalla Kouvolassa ja Kiinassa.
Paitsi että ei, koska Facebook – ja Twitter, YouTube, Blogger ja moni muu – ovat Kiinassa kiellettyjen sivustojen listalla, joten niiden käyttäminen on melkoisen hankalaa, etenkin nyt kun VPN-yhteyksiä on alettu jahdata. Onneksi ihminen on luova eliö, joka keksii monenlaisia kiertopolkuja tarvittaessa.
Kiinassa on kuitenkin 1,4 miljardia asukasta, joista jopa miljardin arvellaan hengailevan sosiaalisessa mediassa ja vielä yleensä kännyköillä. Niistä tunnetuimpia ovat Twitteriä muistuttava Sina Weibo, Qzone/QQ ja Renren, jotka mainitaan melkein jokaisessa aihetta käsittelevässä artikkelissa.
Vaan millaiselta kiinalainen sossumedia näyttää käyttäjän silmin? Otin yhteyttä yliopistoaikaiseen tuttuuni. Huang Weiguo eli suomalaisittain Veikko opiskeli Jyväskylän Yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella 2000-luvun vaihteessa ja palasi takaisin Kiinaan työn perässä.
– Itse käytän Weiboa ja LinkedIniä. Weiboa käytän erilaisten näkemysten saamiseen erilaisilta ihmisiltä, lähinnä politiikasta, yhteiskunnasta ja viihteestä, hän kertoi.
LinkedIn on kenties Kiinassa parhaiten pärjännyt länsimainen verkostoitumispalvelu. Kilpailijoitakin on, mutta ne eivät ole onnistuneet keräämään yhtä paljon käyttäjiä kuin LinkedIn.
En osaa sanoa, miten lähellä keskivertoa keski-ikäistä kiinalaista netinkäyttäjää Veikko on, mutta ainakin hänen käyttötottumuksistaan näkyy työn tärkeys. Facebook ja Renren ovat jääneet hyvin vähälle käytölle, kun työmatkoihinkin menee 1,5 tuntia päivässä.
– Rekisteröidyin joskus ja nykyään käyn saitilla ehkä kerran vuodessa. Etsin sieltä vanhoja kavereita. Töissä on niin kiire, ettei minulla jää aikaa itselleni, hän kertoi.
Oman arvionsa mukaan hän kuitenkin ikäisiään aktiivisempi netinkäyttäjä jo siksikin, että hän puhuu englantia. Kielitaito tai siis sen puute on Veikon mukaan myös (osa)syynä sille, miksi kiinalaiset palvelut pärjäävät Kiinassa länsimaisia paremmin. Hän uskoo, että vaikka englanninkielisiä palveluita ei olisi blokattu, ne saattaisivat jäädä suosiossa kiinalaisten vastineiden jalkoihin.
– Moni [kiinalainen] saitti toimii samalla tavalla, ominaisuudet on kopioitu suoraan amerikkalaisilta. Ulkoasu saattaa olla erilainen ja ehkä muutama uusi ominaisuus, hän kertoi.
Sitten Huangille tulikin taas kiire töiden takia. Kiitin keskustelusta ja sovimme juttelevamme myöhemmin lisää – ehkä kasvokkain, kun vihdoin pääsisin Kiinaan, jonne hän on minut monesti kohteliaasti kutsunut.