Kännykkä – vieläkö sillä soitetaan puheluita?
Ihmiset vitsailevat siitä, että nykyisillä puhelimilla voi tehdä melkein mitä tahansa paitsi soittaa. Yhdysvalloissa puheminuuttien määrä kääntyi selvästi laskuun vuosina 2009–2011. Siitä voisi arvella, että kun Suomi on niin edistynyt maa, täällä ollaan varmaan jo pidemmällä puhumattomuuden suossa.
Mutta asia ei olekaan niin. Itse asiassa Suomessa puhelimia käytetään entistä enemmän kaikkeen mahdolliseen: puhumiseen, tekstaamiseen ja internetissä lorvimiseen.
Viestintäviraston vuosikatsauksen mukaan puheluiden, teksti- ja multimediaviestien määrä on kasvanut joka vuosi 2006–2011. Viiden vuoden takaisiin määriin verrattuna suomalaiset puhuvat puhelimessa 50 prosenttia enemmän, lähettävät yli neljänneksen enemmän tekstareita (29 prosenttia) ja lähettävät yli 131 prosenttia enemmän multimediaviestejä.
Netin käyttäminen puhelimilla vasta paisuikin. Yksin vuonna 2011 matkapuhelinverkon datasiirto melkein tuplaantui edellisvuoteen verrattuna. Vähän pidemmällä aikavälillä kasvu on ollut huikeaa, nimittäin 2007 matkapuhelinverkossa siirrettiin noin 500 teratavua ja viime vuonna 62 000 teraa. Se on yli 120-kertainen lisäys.
Käyttäjiäkin on jo melkoisesti, sillä yli puolesta kännykkäliittymistä "käytettiin tiedonsiirtopalvelua" viime vuonna, kuten asia muotoillaan Viestintäviraston markkinakatsauksessa.
Tässä tullaan määritelmien äärelle: Suomessa oli 8,94 miljoonaa kännykkäliittymää, joista kuukausimaksullinen datapaketti on 3,55 miljoonassa ja 1,14 miljoonassa jollain muulla tavalla laskutettava datayhteys. Voisin arvella, että nettiyhteydestä tiedonsiirron mukaan maksavat eivät juurikaan surffaile puhelimella, mutta kai heidät silti on mukaan laskettava.
Kiinnostavampaa on se, että Suomessa on nykyään enemmän mobiilidataliittymiä kuin kiinteitä laajakaistaliittymiä. Lukumääräisesti ero on oikeastaan aika huima, koska kännykkädataliittymiä on 4,7 miljoonaa ja kiinteitä laajakaistoja 1,6 miljoonaa. Eroa tietenkin selittää se, että kännykät ovat henkilökohtaisia (ja niitä on reilusti enemmän kuin Suomessa asukkaita), kun taas yhtä seinästä tulevaa kaapelia hyödyntää koko perhe tai työpaikka.
Kaiken tämän taustalla vaikuttaa lankaliittymien määrän lasku. Viestintäviraston kuvaajista näkyy hauskasti, miten kännyköiden kasvu tasoitta lankaliittymien vähenemisen. Ja puhetta riittää.
– Vuodesta 2002 alkaen Suomessa on Pohjoismaista koko ajan puhuttu eniten minuutteja per liittymä, sanoo Viestintäviraston viestintämarkkina-asiantuntija Joonas Orkola.
Toinen yksityiskohta on, että puhelut kestävät Suomessa pidempään kuin muualla. Kolmas suomalaiskansallinen erikoisuus on se, että tekstiviestien käyttö on täällä suhteellisen vähäistä. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa viestittelyn määrä on moninkertainen.
Joten seuraavan kerran kun joku väittää suomalaisten olevan puhumatonta kansaa, tuijota häntä tuimasti syvälle silmiin ja soita sen jälkeen pitkä puhelu, jossa teet yksityiskohtaisesti selväksi, miten väärässä kyseinen stereotypia on.
KUVAT: Nokia 5110 – Ministerio TIC Colombia / CC BY 2.0; iPhone 5 – Apple; puheajan kehitys -kuvaaja – Viestintävirasto