Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kamppailu karttojen herruudesta kiristyy

Kaltaiselleni tumpelolle oli pitkään ihan se ja sama, millaista karttaa kännykässä tai tietokoneella käytti. En oikeastaan edes huomannut eroa, kun puhelinta vaihtaessa siirryin Nokian kartoista Googlen karttoihin. Onko niillä nyt loppujen lopuksi edes juurikaan eroa?

Kyllä vaan, kuten moni Apple-käyttäjä on saanut karvaasti kokea. Yhtiö päätti irtautua Googlesta ja otti iOS 6 -päivityksen yhteydessä käyttöön oman karttaohjelmansa. Se ei mennyt ihan putkeen, vaan Applen kartoista tuli yleinen vitsi.

Koko maailman kattavia kaupallisia nettikarttapalveluita on käytännössä kaksi: Navteq, jonka Nokia osti vuonna 2007 ja TeleAtlas, joka on vuodesta 2008 ollut TomTomin tytäryhtiö. Navteqin tietoja käytetään muun muassa Microsoftin Bing-hakupalvelussa, Garminin navigaattoreissa ja tietenkin Nokian vastikään uudistetussa karttapalvelussa, jonka nimi on Here. TeleAtlas puolestaan on Applen karttakaveri, mistä nähdään, että hyvistäkin materiaaleista voi koota kehnon palvelun, koska Google hyödyntää samoja aineistoja.

Äkkiseltään voisi luulla, että kartat ovat kaikki pohjimmiltaan samanlaisia, mitä nyt toiset ehkä tarkempia kuin toiset. Maanmittauslaitoksen tuoteryhmäpäällikkö Kari-Pekka Karlsson muistuttaa, että kartat on kuitenkin aina tehty tiettyä käyttötarkoitusta silmälläpitäen.

– Navteq on painottanut kävelemistä ja kevyttä liikennettä enemmän kuin TeleAtlas, hän sanoo.

Wiki-pohjainen OSM

Kahden kaupallisen kilpakumppanin lisäksi on olemassa kolmas yrittäjä, joka perustuu vapaaehtoistoimintaan. Kaikkien muokattavissa oleva wiki-henkinen OpenStreetMaps (OSM) sai syyskuussa yli puolen miljoonan dollarin lahjoituksen Knight-säätiöltä. Sille saattaa löytyä markkinarako, sillä viime vuonna Google yllättäen kiristi karttojensa käyttöehtoja ja tänä vuonna löysensi niitä uudestaan.

OSM toimii jopa yllättävän hyvin, sillä esimerkiksi Suomen kaupungit ovat varsin hyvin edustettuina. Toisaalta taas voisin sanoa kesälomakokemuksen perusteella, että Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa OSM-kartta oli varsin usein eri mieltä todellisuuden kanssa siitä, meneekö tästä tie vai ei. 

Laserkeilaus on viime vuosina mullistanut kartoitustyötä, mutta samaan aikaan kuluttajia on alkanut kiinnostaa entistä enemmän, millaisia palveluita karttojen päälle on rakennettu. On hyödyllistä tietää, että seuraavaksi tullaan t-risteykseen, mutta olisipa kiva myös tietää, missä on lähin huoltoasema, miten pitkään se on auki ja miltä se näyttää – kaikki asioita, joita nokiat, googlet ja applet tarjoavat. Esimerkiksi Googlella jokaisen maan dataa perkaa ja käsittelee jopa satoja työntekijöitä.

Keväällä Maanmittauslaitos avasi maastotietonsa vapaaseen käyttöön. Se on seurausta hallitusohjelmaan kirjatusta avoimen datan linjauksesta.

– Se on siis lähtökohdiltaan aivan erilainen kuin nämä navigointikartat, vaikka [niissä] käytetään samaa raaka-ainetta – eli Maanmittauslaitoksen karttadataa, Karlsson sanoo.

Tausta-ajatuksena on, että verovaroin kerätystä laadukkaasta kartta-aineistosta saadaan enemmän hyötyä, kun sitä saa käyttää ilmaiseksi kuin jos siitä kerättäisiin maksu. Maastotiedot auki -blogia seuraamalla pääsee kärryille siitä, millaista tietoa Maanmittauslaitos tarjoaa ja mitä sillä voisi tehdä.

– On hölmöä, että jopa viranomaiset käyttävät Googlen karttoja eikä [Maanmittauslaitoksen] parempia karttoja. On aivan varma, että meidän [maastotietojen] tapaista dataa ei pysty koko Suomesta keräämään niin, että siitä saisi bisnestä, Karlsson päättää.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.