Hyppää pääsisältöön

Hitler, Psy, J. Karjalainen ja Harlem Shake – kaikki meemien orjia

Mitä yhteistä on Hitlerillä bunkkerissaan, Gangnam Stylellä ja Harlem Shakella? Tuohan on helppo, toteaa kuvitteellinen lukija, ne ovat kaikki meemejä.

Mutta hetkinen. Der Untergang -videoissa kuva ja ääni pysyvät aina identtisinä ja vain tekstitys muuttuu (ja siinäkin pitää olla tietty rytmi, nousut ja laskut); Gangnam Style -videoissa siteerataan yleensä biisin koukun melodiaa, sanoja, Psyn naamataulua tai tanssitaan heppatanssia; kun taas Harlem Shake -videoissa soi kaikissa sama kappale, mutta niissä olennaista on se, että ensin joku tanssii yksinään hassusti ja sitten kaikki tanssivat hassusti.

Siis toistan kysymyksen – mitä ihmettä on meemiys, joka näitä muka yhdistää, jos se voi saada noin erilaiset ilmiasut? Nykyään sitä käytetään monesti tarkoittamaan hassuja kuvia tai YouTube-videoita. Joskus 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä se tarkoitti kiertokyselyitä, joihin bloggaajat vastasivat vuorollaan. Muutaman vuoden päästä sillä on varmaan vulgaarikielenkäytössä taas uusi merkitys.

Richard Dawkins lanseerasi meemi-käsitteen vuonna 1976. Hänelle se oli geenin vastine, joka ei operoi kehoissa vaan mielissä. Ja mitä tekee geeni? Se haluaa tehdä itsestään kopioita. Niinpä eläimet nylkyttävät toisiaan kiima-aikaan ja kaksiselkäinen peto raivoaa tasangolla yöt.

Samaa tekee meemi. Ei sitä kiinnosta, millaisen muodon meemi on milloinkin saanut, vaan että tehdäänkö siitä kopioita. Tai siis tarkkaan ottaen meemiä ei tietenkään kiinnosta – tai ole kiinnostamatta – yhtään mikään, koska se ei ole elävä olento. Meemille Hitler on yhtä hyvä laukaisualusta kuin Psy. Molemmat ovat sopivia orjia.

Ja jos ihan tarkkoja ollaan, meemiä ei ole olemassa muuten kuin kaikkien sen ilmenemismuotojen summana. Ei ole ideamaailman Harlem Shakea, josta kaikki YouTuben Harlem Shaket ovat versioita. Sehän asiasta tekeekin niin kiehtovan, että ihmiset osaavat jollain ihmeen tavalla erottaa meemin sisällön sen ilmiasusta.

Nettimeemien sisältöä ansiokkaasti dokumentoiva Know Your Meme haluaa jostain syystä määritellä asian niin, että meemi muuttaa muotoaan kiertäessään ihmiseltä toiselle, mutta muuttumattomina pysyvät asiat ovat "viraalisisältöä". Haisee markkinointipuljun kehittämältä keinotekoiselta erottelulta. Oliko Gangnam Style siis vain viraalisisältöä ennen kuin ihmiset alkoivat versioida sitä? Onko alkuperäinen video edelleen vain viraalisisältöä (yyyh mikä sana!), vai voidaanko se jo laskea meemiksi? 

Jos meemiä ei kopioida, se kuihtuu ja katoaa. Jos sitä kopioidaan, se menestyy. Tästä seuraa jo määritelmällisesti, että "parhaat" tai "elinvoimaisimmat" meemit ovat sellaisia, jotka porautuvat kalloihimme, eivät jätä meitä rauhaan ja pakottavat kertomaan asiasta kavereille ja ventovieraille. 

Demonstroin. Alle on upotettuna muuan laulu- ja soitinyhtyeen kappale, jonka kertosäerenkutus on taatusti tuttu.

Nyt kun mielesi on sopivasti viritetty vastaanottavaiseksi, kokeillaan hyödyntää Väinö-meemiä ja mutatoida siitä uusi versio:

Meemi, meemi, missä on se meemi?
Meemi meemi, missä on se meemi?
Jo näkyy Hitler ja Psy, ei voi olla kukaan muu
Siellä siellä se meemi on

Avot! Hyvä tuli, ja taatusti jää päähän soimaan. Ainakin minulle.

Kommentit