Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Gigapikselikuva kertoo enemmän kuin tuhat megapikselikuvaa

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Gigapikselin valokuvassa on 1 000 000 000 kuvapistettä. Giga on tuhat megaa, mutta silti on aivan eri asia katsoa yhtä gigapikselikuvaa kuin tuhatta megapikselikuvaa tai sataa 10 megapikselin kuvaa, vaikka laskennallisesti ne ovatkin sama asia.

Kutsun gigapikselikuvia paremman sanan puutteessa hypertarkaksi. Niiden katsomiseen liittyy muutamia kummallisia, das Unheimliche, piirteitä – sellaisia, joille ei löydy vastinetta jokapäiväisistä näkökokemuksista.

***

Ensimmäinen omituinen piirre on, että kuvasta tuntuu löytyvän loputtomasti uusia yksityiskohtia. Toki tavallisista valokuvistakin voi bongata hauskoja sattumuksia, joita ei ensisilmäyksellä pane merkille. Ero on silti selvä. Jos katsoo kymppikuvaa tai koko ruudulle sovitettua digijärkkärin kuvaa, siitä voi ainakin kuvitella erottavansa kaiken ikään kuin yhdellä silmäyksellä.

Tarkalleen ottaen niin ei tietenkään ole, koska ihminen näkee vain hyvin kapean kaistaleen tarkkana. Tuo kohta vaan liikkuu niin nopeasti – ja tiedostamattomasti – että yleensä koemme näkevämme paljon laajemman alueen tarkkana.

Toinen omituinen piirre on, että hypertarkkaan kuvaan zoomaaminen ei tunnu samalta kuin se, jos kumartuu katsomaan taulua lähempää. Kenties ero tulee siitä, että zoomaaminen on kameroiden linssien ominaisuus, jolle ei löydy vastinetta ihmisen silmästä. Se siis tuntuu aina kummalliselta, erilaiselta kuin mikään normaalisti kokemamme asia.

Itse asiassa uskon, että juurikin portaaton zoomailu sisään ja ulos tekee hypertarkoista kuvista niin kummallisia. Harva hämmästyy katsoessaan kaukana olevia asioita kiikareilla tai pienenpieniä asioita mikroskoopilla. Silti hypertarkka kuva kaukana olevasta kohteesta (kaupungin silhuetti, vuoristo) tai lähellä olevasta kohteesta (ihmisen kasvot, maalaus) hätkähdyttää aivan eri tavalla kuin kiikarointi tai mikroskooppiin tuijottelu.

Googlen taideprojekti on käynyt kuvaamassa EMMAn eli Espoon taidemuseon kokoelmia. Jalmari Ruokokosken maalaus toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten kummallista on erottaa kankaan yksittäiset suortuvat. Kuva on tarkempi kuin todellisuus itse, jos siis ajatellaan ihmisen silmän asettavan todellisuuden rajat. Mikä olisi kyllä kovin ahdasmielistä.

Gigapikselikuva on tietokoneajan ilmiö. Jos nimittäin hypertarkan kuvan vedostaa paperille, siitä tulee samalla myös fyysisesti isokokoinen, monta metriä kanttiinsa, eikä sen katsominen enää tunnu samalta kuin monitorin silmäileminen.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Jotain olennaista gigapikselikuvan viehätyksestä liittyy siihen, että sen ulkomitat tuntuvat pysyvän koko ajan samoina. Se ei koskaan veny monitoria suuremmaksi. Kyseessä on jälleen tietenkin pelkkä illuusio, mutta se on kovin sitkeä illuusio. Ainakaan minä en ole saanut sitä vielä ravistettua.

***

Nykyiset hypertarkat kuvat on useimmiten koostettu useasta erillisestä otoksesta. Gigapan myy laitteita, jotka automatisoivat kuvaamisen ja lopullisen kuvan kokoamisen. Duke Universityn tutkijat puolestaan kertoivat viime kesänä kehittäneensä laitteen, joka pystyy ottamaan kerralla jopa 50 gigapikselin kuvia.

Suurimmasta gigapikselimäärästä on tullut samanlainen kilpalaji kuin kaikesta teknologiseen kehitykseen liittyvästä. Lista maailman suurimmista valokuvista, niin perinteisistä kuin digitaalisista, löytyy Wikipediasta. Tällä hetkellä kärjessä on terapikseliluokan kuva ratapihasta.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.