Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Digiefektit ovat arkipäivää elokuvissa ja mainoksissa Suomessakin

Kun puhutaan elokuvien erikoistehosteista, ensimmäisenä mieleen tulevat Transformersien kaltaiset rainat, joissa katsoja tajuaa heti, että kaikki valkokankaalla nähtävä on piperretty tietokoneilla ja rahaa on palanut aivan hillittömästi.

Esimerkiksi viime vuonna flopanneen Green Lanternin efektibudjetiksi on mainittu 54 miljoonaa dollaria eli 42 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: 28 kotimaista elokuvaa (budjetti keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa) tai 5,5 Iron Skytä (kaikkien aikojen kallein kotimainen elokuva). Mutta niinpä vaan Suomessakin tehdään runsain mitoin digitaalisia erikoistehosteita, vaikka Hollywoodin rahasummista ei osata edes unelmoida.

Selvennetään näin alkuun kaksi termiä. Erikoistehosteet (sfx = special effects) tarkoittaa temppuja, jotka kamera pystyy kuvaamaan. Siis vaikkapa huijataan perspektiivillä niin, että isot asiat näyttävät pieniltä tai pienet isoilta. Digitaaliset erikoistehosteet (vfx = visual effects) taas tarkoittaa asioita, jotka tehdään tietokoneella jälkikäteen. Lisätään kuvaan jättimäisiä robotteja ja sen sellaista.

Mitä siis tekee suomalainen vfx-firma? Tällaista:

Kyseinen showreel on helsinkiläisen Trix-yhtiön käsialaa. Pyysin tuottaja Olli Leppästä selittämään, miten suomalainen efektibisnes eroaa amerikkalaisesta ja samalla näyttämään, millaisilla vekottimilla työtä tehdään.

Kenties suurin ero on siinä, että isojen efektiyhtiöiden kilpailuvalttina on tuotekehitys, kun taas pienemmät keskittyvät tekemään mahdollisimman hyvää jälkeä olemassaolevilla työkaluilla. Esimerkiksi alan ehkä kuuluisin yhtiö Industrial Light & Magic hakee parhaillaan melkein kymmentä työntekijää R&D- eli tuotekehitystehtäviin. Efektielokuvat kilpailevat näyttävyydellä – jokaisessa elokuvassa pitää olla jotain ennennäkemätöntä, ja sellaisten visioiden toteuttaminen vaatii melko vaikeiden ongelmien ratkomista. Se on melkoista insinööritiedettä.

Trixin kaltaiset yhtiöt puolestaan ostavat tietokoneohjelmansa suoraan kaupan hyllyltä ja keskittyvät käyttämään niitä mahdollisimman hyvin. Katsotaanpa lähemmin tuota yllä olevaa videota.

Heti alussa nähdään grafiikkaa, joka on jälkikäteen lisätty kuvatun materiaalin sekaan (ei, yhtiön saunatiloista ei löydy ilmassa kelluvia Trix vfx reel -sanoja, vaikka olisihan sellainen aika hieno). Sen jälkeen tulee kuvaa jääkiekko-ottelusta ja pahvilaatikoiden peittämästä Helsingistä. Molemmat ovat esimerkkejä kuvanmuokkauksesta näkymättömänä efektinä: pohjalle on kuvattu kevyesti lavastettuja otoksia, joiden päälle on sitten lisätty tarvittavat palaset, kuten täydet katsomot tai pahvilaatikoita.

Tuotekuvaus ei muuten nykyään enää vaadi, että kuvattavaa tuotetta olisi olemassa. Jos ollaan esimerkiksi tekemässä mainoskampanjaa kokonaan uudelle purnukalle, Trixissä rakennetaan siitä 3d-malli ja lisätään se kuvaan. Mieluummin tosin tehdään toisin päin.

– Suosittelen kuvaamaan aina kun se mahdollista, Leppänen sanoo.

Virtual Pictures Companyn virtuaalinen tuotekuva

Seuraa kuva, jossa auton kuljettajaa ammutaan haulikolla. Oikeasti tuulilasi ei mennyt rikki, vaan aukko on lisätty jälkikäteen, samoin kuin veriroiskeet. Noin 40 sekunnin kohdalla on ote Vares-elokuvasta. Siinä nähdään, miten takaosan kattavan vihreän kankaan tilalle ilmestyy kuin taikaiskusta turkulainen maisema. Hetkeä myöhemmin valkoinen Volvo ajelee Turun seudulla maisemissa, jotka on retusoitu näyttämään Pohjanmaalta. Kohdassa 1:04 taas tuulitunneli repii auton palasiksi. Tuulitunnelia käyttävät miehet on kuvattu oikeasti, mutta auto on yhdistelmä kuvattua materiaalia sekä tietokoneella rakennettua 3d-materiaalia.

Tässä näkyy, miten digitaalisia erikoistehosteita Suomessa käytetään: elokuvissa haetaan realismia, kun taas mainoksissa voidaan revitelläkin. Elokuvissa kyse on usein kuvan siivoamisesta. Poistetaan vaijereita, vaihdetaan opaskyltteihin oikeat tekstit ja tasataan sadetuksen jälkeä. Äkkiseltään saattaisi tuntua, että asia olisi toisin päin eli elokuvissa tehtäisiin isosti. Fakta on kuitenkin se, että mainoksia tehdään paljon enemmän ja niiden budjetit ovat suhteessa paljon suurempia kuin elokuvien.

– Mainostuotannot ovat aika sähäköitä. Ei ole harvinaista, että valmista pitää tulla kahdessa viikossa, Leppänen sanoo.

Osta kamera ja saat kaupan päälle älyttömän kalliin ohjelman

Kaikki tämä on mahdollista siksi, että ohjelmistojen hinnat ovat laskeneet hurjaa vauhtia. Nykyään maksetaan softan sijaan osaavista tekijöistä. Leppänen mainitsee esimerkkinä DaVinci Resolve -värinmäärittelyohjelman, jota myytiin vielä muutama vuosi sitten osana satojatuhansia dollareita maksanutta  työasemapakettia. Nyt sen saa kaupanpäällisinä, kun ostaa 3000 dollarin digitaalisen elokuvakameran.

Efektiyhtiön työntekijöillä on käytössään tavalliset kannettavat ja konehuone näyttää tavanomaisemmalta kuin mitä saattaisi kuvitella. Siellä seisoo puolityhjänä kolme räkkitornia, joissa on vajaat 100 teratavua RAID6-varmistettua kovalevytilaa ja 10-gigaisen sisäverkon vaatimat vehkeet. Ei jättimäisiä supertietokoneita, ei valtavia filmiskannereita, ei oikeastaan mitään erityisen silmiinpistävää.

Seuraako laitteiden halpenemisesta siis se, että digitaaliset erikoistehosteet ovat entistä parempia ja niistä on yhä hankalampi löytää puutteita? Ei ihan niinkään. Etenkin elokuvien jälkikäsittelyssä saattaa yhtä kohtausta tuijottaa tietokoneen ruudulta pitkään ja huomaa siinä koko ajan enemmän virheitä.

– Yöllä näkee melkein painajaisia siitä, miten huono se on. Sitten elokuvateatterissa puristaa kädensijoja siihen asti kunnes kohtaus tulee ja tajuaa, ettei siinä ollut mitään vikaa, Leppänen sanoo.

Isolta kankaalta, musiikin kanssa, värit kunnollisina ja osana elokuvan koko tarinaa yksittäisen hetken merkitys kutistuu. Tavoite on kuitenkin edelleen sama kuin sata vuotta sitten – tempaista katsoja mukaan elokuvaan.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.