Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Ammattilaisen vinkit sään seuraamiseen

Vaihtuvien vuodenaikojen Suomessa sää on aina puheenaihe. Nykyään ennuste vilkaistaan usein verkosta, todennäköisesti oman suosikkimedian ennusteesta. Mutta mistä alan ammattilainen tarkistaa viimeisimmät säätiedot? Rele kysyi vinkit säähifistelyyn Ylen villasukkameteorologilta,  Matti Huutoselta.

- Mobiilisovelluksia käytän aika vähän, puhelimenani on Nokia Pureview808, ja Symbianiin saatavien sovellusten määrä on vähän niin ja näin. Forecalta löytyy ihan kelpo applikaatio myös Symbianiin, lisäksi Nokian karttasovellus tarjoaa myös säätä Huutonen kertoo.

- Ilmatieteen laitos julkaisi syksyllä myös sovelluksen, jota olen käyttänyt. Se on selainpohjainen, joten se ei ole varsinainen applikaatio. Eniten seuraan säätä nettisivujen kautta ja aika usein menen näille kännykän kautta. Opera Mobile -selain on kokemukseni perusteella paras siihen.

Huutonen suosittelee tietysti Ylen sääsivuja ja sieltä varsinkin sääkarttoja ja säärinkiä. Hän kertoo seuraavansa myös Ilmatieteen laitoksen sivuja ja etenkin säätutkia ja varoituksia. Jos on kiinnostunut Suomen säästä ja paikallisista sääennusteista nämä palvelut toimivat hyvin, mutta meteorologi vaatii enemmän vapaa-ajallaankin.

- Itse en juurikaan välitä tarkoista paikkakuntakohtaisista ennusteista, toisin kuin varmasti suurin osa perussään käyttäjistä. Haluan katsoa asiaa isommassa skaalassa, eli missä se matalapaine on, mihin sadealue yltää, kuinka ennuste on muuttunut edellisistä laskelmista jne, Huutonen kertoo.

- Ongelma eri sovelluksissa on, että tuotteet ovat pitkälti tarkkoja paikkakuntakohtaisia ennusteita. Säässä tämä ei ole toimivin vaihtoehto, pistekohtainen ennuste voi antaa hyvinkin väärän kuvan tilanteesta.

Matti Huutosella onkin antaa nettivinkkejä niille, jotka haluavat tutustua säähän tavallista syvällisemmin:

  • Norjalainen yr.no on muutama vuosi sitten liikkeelle laitettu sääsivusto, josta löytyy niin ennusteita kuin havaintojakin. Varsinkin satelliittianimaatiot ovat hienoja.
  • Meteo-sivustolta löytyy eri ennustemallien tuotteita suhteellisen simppelissä ja Suomen alueelle soveltuvassa esitysmuodossa.
  • Kotimaisten harrastajien ylläpitämä myrskyvaroitus.com on hyvä tiedon lähde kovemmasta säästä pitäville. Kyseessä ei varsinaisesti ole harrastajoukko, vaan Ilmatieteen laitoksella työskentelevät meteorologit, joiden harrastuksena on myrskybongaus.
  • Saksalaisella Wetterzentrale-sivustolla on tarjolla laajasti säähän ja säähavaintoihin liittyvää materiaalia. Se ei ehkä ole käyttäjäystävällisin, mutta tietoa on laajasti.

- Niin sanotut  parviennusteet ovat minulle tärkeitä. Parviennusteessa esitetään useiden kymmenien mallilaskelmien näkemys esim. lämpötilan kehittymisestä jatkossa. Tämän avulla voidaan määritellä sekä ennusteen luotettavuus että trendi, mihin suuntaan ollaan menossa. Saksalaispalvelusta löytyvät nämä parviennusteet, Huutonen opastaa.

Koska harva varmastikaan tietää, miten parviennusteita pitäisi tulkita, tässä lyhyt oppimäärä yllä olevasta Wetterzentrale-sivuston kaaviosta:

Kuvassa on ennuste Etelä-Suomeen parin viikon ajalle. Punainen käyrä on keskimääräinen tilanne ilmastotilastoista. Muut käyrät ovat ennusteita ja jokainen käyrä kuvaa eri ennustetta. Mitä isompi hajonta, sitä epävarmempi ennuste on.

Sitten vain säätä vahtaamaan.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.