Älykelloja siellä, älykelloja täällä… jokainen itseään kunnioittava teknologiayritys tuntuu nyt kehittävän älykelloa. Applelta odotetaan iPhonen ja iPadin jälkeen täysin uutta tuotetta ja pitkään velloneiden huhujen mukaan se olisi älykello.
Tällä kertaa omenayhtiön kilpailijat eivät aio seurata markkinavaltausta sivusta, sillä Samsungin laboratoriossa valkotakkiset häärivät myös älykellon parissa, ja Microsoftin kerrotaan kehittäneen jo vuoden ajan ranteessa pidettävää laitetta, joka olisi muuttunut matkan varrella älykelloksi. Myös Googlen ja LG:n uskotaan kehittävän omaa kelloaan.
Tulevan älykellobuumin takana on siis isoja nimiä, mutta ne eivät ole ensimmäisinä markkinoilla. Esimerkiksi japanilainen Sony on myynyt jo vuoden ajan SmartWatchia, joka ei ole osoittautunut menestykseksi. Myös Microsoft kokeili markkinoita aikoinaan Spot-laitteella.
Sitten ovat vielä lukuisat pienten yritysten kehittämät älykellot sekä urheilu- ja elämäntapaparannustarkoituksiin kehitetyt rannekkeet, kuten Jawbone Up ja Nike Fuelband. Ehkä Apple, Samsung ja Microsoft ottavat kokemuksista oppia?
Mihin älykelloa tarvitaan?
Älypuhelimet ovat lyöneet itsensä lopullisesti läpi ja yhä useammalla on taskussaan aina ja kaikkialla laite, jolla pystyy tekemään jo lähes mitä vain, paitsi kokkamaan ja pyykkämään. Lisäksi monella on ranteessaan perinteinen kello tai monipuolisempi urheiluun tarkoitettu rannetietokone syke - ja korkeusmittareineen.
Mihin siis älykelloa tarvitaan? Tätä on hyvä pohtia katsomalla mitä nykyisin markkinoilla olevat laitteet tarjoavat.
Sony SmartWatch
Sonyn noin sadan euron arvoisen SmartWatchin voi liittää Android-puhelimiin bluetoothin avulla. Yhteensopivuuden kanssa on kuitenkin ongelmia, eikä se toimi edes kaikkien Android-puhelimien kanssa.
Kosketusnäyttö hälyttää kalenterimerkinnöistä sekä saapuvista puheluista, ja sähköposteihin sekä tekstiviesteihin voi vastata valmiiden vastausvaihtoehtojen avulla. Sillä voi myös olla yhteydessä Facebookiin ja Twitteriin sekä ohjata puhelimen musiikkikirjastoa. Google Play -sovelluskaupasta on mahdollista ladata sovelluksia kelloon ja laajentaa sen käyttömahdollisuuksia. Hakusanalla löytyy noin 1000 sovellusta ranteeseen asennettavaksi, kaikki tuskin ovat käyttökelpoisia.
SmartWatchin akkukesto ei ole kummoinen, sillä aktiivisella käytöllä se kestää vain noin vuorokauden eli yhtä huonosti kuin älypuhelinkin. Sony ei kerro SmartWatchin myyntimääriä, mutta vakuuttaa olevansa myyntiin tyytyväinen.
Pebble
Pebble-kellon takana on startup-yritys Pebble Technology, joka keräsi 10 miljoonaa dollaria Kickstarterin kautta. 150 dollarin arvoinen Pebble on Sonyn laitteesta poiketen yhteensopiva Androidin ja iOS:n kanssa. Maaliskuuhun mennessä Pebbleä oli toimitettu noin 55 000 laitetta, joten suuresta yleisöstä ei voida vielä puhua.
Pebblen e-paperi -näyttö vie vähemmän energiaa kuin lcd-näyttö ja akun luvataan kestävän viikon verran. Kellotaulun ulkoasun voi valita monista vaihtoehdoista tai luoda omia. Pebble yhdistetään puhelimeen Sonyn tapaan bluetoothilla, jolloin se kertoo saapuvista puheluista, sähköposteista ja tekstiviesteistä. Se muistuttaa myös kalenterimerkinnöistä, sääennusteista sekä Facebook- ja Twitter-viesteistä. Hälytykset ja muistutukset saa värisemään äänettömästi ranteessa. Sisäänrakennettu kiihtyvyysanturi voi tarvittaessa lähettää tietoa myös nettiin päin käyttämällä puhelimen datayhteyttä.
Pebble luo myös omaa ekosysteemiään jakamalla ulkopuolisten kehittäjien sovelluksia Pebble Watchapp -foorumilla. Sovellukset tekevät Pebblestä mm. polkupyöräilyyn sopivan tietokoneen, joka hyödyntää puhelimen gps:ää. Golffarit voivat puolestaan tutkia matkaa greenille kellostaan. Tarjonta on vielä vähäistä.
Ajatus on hyvä, mutta jos Apple ja Google julkaisevat omien kauppojensa kanssa täysin yhteensopivat laitteet on Pebble saman tien mennyttä.
MetaWatch
Noin 200 dollarin arvoinen MetaWatch syntyi myös Kickstarterin tukemana vuonna 2012. Se tarjoaa samanlaisia bluetooth-ominaisuuksia iOS:n ja Androidin käyttäjille kuin muutkin markkinoilla olevat älykellot: sähköpostit, viestit yms. Laitteita on toimitettu valmistajan ilmoituksen mukaan 250 000 kappaletta.
Yhtiö lupailee erilaisia rajapintoja iOS:n ja Androidin sovelluksiin, mutta ainakaan tällä hetkellä tuki ei ole laaja.
Metawatch puolustaa olemassaoloaan seuraavanlaisesti: Ihmiset lakkasivat käyttämästä taskukelloja, koska eivät jaksaneet kaivaa taskujaan. Syntyi rannekello. Nyt ollaan siinä pisteessä, että ihmiset eivät jaksa kaivaa puhelinta taskustaan ja haluavat nähdä kaiken ranteestaan. Enpä usko.
Suomalaisia kiinnostanee, että MetaWatch-yhtiöllä on tutkimus- ja kehitystoimintaa myös Espoossa.
I’m Watch
Italialainen I’m Watch maksaa hulppeat 249 euroa. Perustoiminnallisuudet ovat samat kuin edellisissäkin kelloissa eli saapuvien puhelujen, tekstiviestien, sähköpostien, kalenterimerkintöjen ja sosiaalisen median viestien vilkaisu. Erona on mm. se, että tällä voi myös soittaa puheluita. Viesteihin vastaaminen ei kuitenkaan onnistu.
Kompassi ja kiihtyvyysanturi lisäävät toiminnallisuutta, sillä I’m Watchiin on tarjolla yhtiön mukaan satoja sovelluksia, joiden avulla laitteen toiminnallisuutta voi laajentaa älypuhelimien tapaan. Miten hyvin nämä oikeasti toimivat, sitä on vaikea arvioida.
Erikoisuutena on esimerkiki oma pilvipalvelu, jolla voi tuoda mm. kuvia älykellon ruudulle. Kysymys vain kuuluu, miksi kukaan haluaisi katsoa kuvia niin pieneltä ruudulta?
Mitä tulevaisuus tuo?
Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että tämänhetkiset älykellot eivät ole itsenäisiä tuotteita, vaan ne ovat nimenomaan älypuhelimien jatkeita, lisälaitteita. Jos edes osa älypuhelimien omistajista päättää kuitenkin ostaa myös älykellon, on niiden tulevaisuus taattu.
Markkinatutkimusyhtiö ABI Research arvioi, että tänä vuonna tullaan myymään maailmanlaajuisesti 1,2 miljoonaa älykelloa. Yhteisarvo on noin 370 miljoonaa dollaria eli pienestä bisneksestä puhutaan. ABI Research ennustaa myynnin kaksikymmenkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä.
Suurten yhtiöiden kiinnostuksen selittää tietysti se, että yhtiö, joka ensimmäisenä onnistuu vetämään käyttäjät omaan ekosysteemiinsä ja alustaansa kerää jatkossa rahaa myös sovellusmyynnistä ja muiden laitteidensa myynnistä. Kerrannaisvaikutukset voivat olla suuret.
On kuitenkin selvää, että todellisen älykellon on oltava älykkäämpi kuin nämä nykyiset ehdokkaat.