Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Äly-tv sorsii suomalaista sisältöä

Televisiomarkkinoiden viimeisin villitys ovat smart-tv:t, joiden pitäisi sulauttaa perinteinen televisio ja tietokone. Nämä nettitelkkarit yleistyvät nopeasti, sillä tällä hetkellä Suomessa myydään vuosittain noin 400 tuhatta televisiota, joista valtaosassa on myös nettiyhteys.

[wysiwyg_field wf_field="field_body_images" wf_deltas="3" wf_formatter="custom_formatters_small" contenteditable="false" wf_cache="1340179509" wf_nid="4411"]Smart-telkkareihin on usein ympätty myös nettiselaimen lisäksi liuta erilaisten verkkopalvelujen täsmäohjelmia tai sovelluksia Facebookista Skypeen.

On helppo ymmärtää, miksi valmistajat rakentavat tällaisia älytöllöjä.  Onhan jo vuosia uhkailtu, että nettiin uppoutunut yleisö hylkää pian lopullisesti perinteisen tv-aparaatin.  

Vaikka tv-valmistajat puolustavat asemiaan olohuoneissa, niin toistaiseksi Smart-tv:n kohdalla kyse on korkeintaan tolppalaukauksesta. Suomalainen sohvaperuna saa mm. ihmetellä sitä, miksi äly-tv:t syrjivät suomalaista sisältöä.

Esimerkiksi kotimaisten pääkanavien hienot nettipalvelut Yle Areena, MTV3 Katsomo  ja Nelosen Ruutu eivät ole saaneet omia sovelluksiaan älytelkkareihin. Poikkeuksen tekee Yle Areena, joka pilottihankkeen myötä löytyy joistakin Sonyn Bravia –malleista. Eli kotimaisten kanavien nettikäyttöä varten tarvitaan edelleen käytännössä tietokone, jos haluaa varmistaa, että videot pyörivät kunnolla ja käyttäminen on helppoa.  

[wysiwyg_field wf_field="field_body_images" wf_deltas="2" wf_formatter="custom_formatters_large" contenteditable="false" wf_cache="1340179509" wf_nid="4411"]Selitys tähän päättömyyteen on laitetekniikassa.  Älytelkkareiden valmistajat ovat operoineet toisistaan poikkeavilla tekniikoilla. Standardin puute aiheuttaa sen, että tv-talojen pitäisi räätälöidä omat versiot nettitelevisioiden sovelluksista jokaiselle laitteelle erikseen. Ja se on kallista.

- Pahimmassa tapauksessa pitäisi tehdä  useampia sovelluksia per valmistaja, koska valmistajilla on useampia malleja, sanoo Yle Internetin palvelupäällikkö Kari Haakana.

Ja kun tähän ynnätään vielä päivitysrumba ja vuosittain vaihtuvat tv-mallit, paisuu lasku kohtuuttomaksi.

Naapurissa on samansuuntaisia ajatuksia.  Maikkarin Katsomo.fi –sovelluksen valmistus erikseen jokaiselle tv-merkille ei ole vielä tarpeeksi kannattavaa liiketoimintaa. 

- Se alkaa olla järkevää vasta sitten, kun käyttäjiä ja laitteita on riittävästi markkinassa, sanoo internetliiketoiminnan apulaisjohtaja Sami Kanninen MTV MEDIASTA.

Kannisen mukaan myös mainosten toteuttaminen Smart-tv:n sovelluksessa vaatisi oman erityispanostuksensa.

TV-sovellusmarkkinat aukeavat vähitellen

Älytelevisioiden tekniikassa on kyse paitsi pirstaloiduista, myös suljetuista alustoista. Kuka tahansa ei voi koodata sovellusta älytelevisiota varten ja pistää tuotosta jakoon, vaan sovellusten tekeminen vaatii yhteistyötä laitevalmistajan kanssa. Tämä rajoittaa väistämättä tarjolla olevia palveluja. VTT:n erikoistutkijan mielestä taustalla haisee raha. 

-Sen lisäksi, että valmistaja on myynyt laitteen, se pyrkii myös myymään sisältöjä ja palveluja siihen laitteeseen myöhemmin, sanoo VTT:n erikoistutkija  Ville Ollikainen. Lisää Ollikaisen ajatuksia oheisessa haastattelussa. 

Osa laitevalmistajista on asiasta toista mieltä. Samsung ilmoittaa, että se ei veloita kynnysrahaa sovellusvalmistajilta. Panasonic puolustaa suljettua alustaa turvallisuudella: näin torjutaan viruksia ja taataan mm. maksuliikenteen turvallisuutta. 

On silti päivänselvää, että sisällöntuottajien kynnys älytelevisioon pääsemiseksi pitäisi olla huomattavasti nykyistä matalampi.

Valoa kuitenkin pilkottaa tunnelin päässä, sillä huhtikuussa Suomen suurimmat tv-merkit ilmoittivat sitoutuneensa tukemaan ns. HbbTV –standardia, joka on saanut jalansijaa jo muualla Euroopassa. Nähtäväksi jää, onko tämä sellainen yhteinen standardi, joka keventää myös sovellusvalmistajien kustannuksia.

 

 

 

 

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.