Tappajasepelin terapiaa

Mitä enemmän olen satulassa, sitä vähemmän sijaistodellisuuksilla on merkitystä. Jopa intoiluni Napolin jalkapallojoukkueen puolesta on hieman laantunut, ja varsinkin viime kesän Islannin-matkan vahvojen kokemuksien vuoksi. Mutta yllätys, yllätys, kun Napoli pelaa tärkeintä otteluaan eurokentillä sitten Maradonan vuosien, eli 20 vuoteen, ja homma menee sitten kuitenkin penkin alle, niin akuutti ahdistus nostaa jostain syvältä päätään. Synkkyys vyöryy hallitsemattomasti päälle. Aivan kuin ajoneuvo olisi karannut liukkailla käsistä.

Kerään voimani, ja lähden polkemaan yön selkään 40 kilometrin terapiapolkaisua jäisille Keskuspuiston metsäteille. Nastat laulaen lentokelin hullussa vauhdissa ahdistus alkaa hellittää, ja pahin synkkyys jää metsään. Seuraavana päivänä jaksan reuhtoa pidempää reittiä metsän kautta töihin. Ja ankaran tappion varjo alkaa kutistua jo pieneksi. Mutta siellä se vielä roikkuu hentona mukana, kunnes paluumatkalla jo lähellä kotia havahdun eturenkaan pehmenemiseen.

V-käyrä ponnahtaa ylös, kun tajuan, että heti asfaltin tultua vähän enemmän esiin pyöräteillä, myös tappajasepeli kaivautuu horroksestaan ja iskee saman tien, jo kolmannen kerran tänä talvena. Jalkapalloharmitus Napolin vuoksi vaihtuu akuuttiin rajuun tunteeseen. Mutta vasta seuraavana päivänä tajuan, että Helsingin kaupungin rakennusviraston sepeliterapiahan on haihduttanut Napoli-ahdistuksen. En voi kuin olla kiitollinen kaupungin virkamiesten inhimillisen elämän syvälle ymmärtämiselle.

Ps. Rakennusviraston tukiterapia on sen verran rajua, että vältän seuraavat viikot pyöräteitä niin paljon kuin vain voin ja sinnittelen suosiolla ajoradalla kuuntelemassa autoilijoiden kuittailua, mieluummin siedän myös riskin tahallisista läheltä piti -ohituksista. Niitäkin sattuu silloin tällöin, kun häirikköautoilijat haluavat antaa "opetuksen" yhteisen tilan käytöstä.

Ps2. Fillarimessut olivat jälleen kerran hieno viikonloppu. Jaettuja kokemuksia ja innostavaa palautetta. Juuri niin runsaasti, että jaksan ryhtyä seuraavaan kirjaprojektiin, kunhan vain saan aikatauluni johonkin ojennukseen. Tai itse asiassa ensin on vuorossa Rengasrikkoja Saharassa -kirjan luku äänikirjaksi Elävään arkistoon ja Yle Areenaan.

PS3. Olli ja Amie aikovat polkaista kahdessa vuodessa Espanjasta Japaniin. Heidän tarinaansa Ylen Teksti-TV-sivulla 839.

Kuva: Markku Huoponen

5 kommenttia

Kiitos Matti hienosta kirjasta, jälleen taattua laatua. Mukava huomata että jatkoa on tulossa, tsemppiä!

Tulipahan mieleen, paljonkohan tarvitsee kilometrjä jos vuosittainen kirja ( "Rämö annos") jää saamatta. Oohan varovainen niitten autojen kanssa!

Kiitoss :))

Itse olen käyttänyt Schwalben Marathon Plus ulkorenkaita tappajasepeliä vastaan, puuta koputellen, olen selvinnyt 4 lumetonta ajokautta ilman sisäkuminpaikkausta.
Yleensä ajokauden alussa ja lopussa esiintyy noin kuukauden verran sepeliä pyöräteillä. Muutoin esiintyy lasinsiruja ja joskus nastoja.

Merkistä riippumatta ovat nyt ja aimemmin sepelit tulleet läpi kuvioinnin paksuimmasta kohdasta. Käytän 240-nastaisia renkaita, eli ei ihan standardi markettirenkaita, ja yhden talven ikäisetkin ovat. Itseäni kiinnostaisi tietää sirun porautumisen dynamiikka, miksi miljoonista sepelinsiruista joku onnistuu puskeutumaan läpi. Missä asennossa se on? Onko se asfaltin raossa pystyssä? Piiloutuuko se helpommin sentin paksuiseen asfaltin hiekkakerrokseen vai onko se yksinäinen irtosiru? Jäisen pikkukuopan pohjalla? Eli kuinka todennäköisyyteen voi vaikuttaa ajolinjoilla hiekotetulla asfaltilla? Tarvitaanko ensin renkaan kevyt arpeutuminen, johon siru tarttuu ja sitten junttautuu syvemmälle?

Kiitos Matti hienoista matkakirjoista! Kaikki tähän asti ilmestyneet ovat hyvin olleet saatavilla myös paikalliskirjaston valikoimasta, ja kaikki on tarkkaan myös luettu.

Itse huolsin koko viikonlopun omaa pyörääni, täysremontti mm. vaihteistoon jne. Olipahan hienoa polkea aamulla töihin!

Polkupyörämatkalla – joka päivä

Teksti-tv-toimittaja Matti Rämö on psykofyysisellä polkupyörämatkalla joka päivä. Jo työmatkan puolituntinen riittää sinkauttamaan mielen tien päälle. Matka jatkuu öisin kirjoituspöydän ääressä, kun eksoottiset megapolkaisut muuntuvat kirjoiksi.

Lisää megapolkaisuista: Italia/Tunisia; Intia; Thaimaa/Vietnam; Jäämeri; Islanti; Andalusia/Marokko; Istanbul

Kirja-arviot: Rengasrikkoja Saharassa; Polkupyörällä Intiassa; Polkupyörällä Thaimaasta Vietnamiin; Polkupyörällä Jäämerelle; Polkupyörällä Islantiin; Polkupyörällä Andalusian vuorilta Marokkoon

Äänikirjat Yle Areenassa: Rengasrikkoja Saharassa; Polkupyörällä Intiassa

Videopäiväkirja Yle Areenassa: Polkupyörällä Istanbuliin

Radio Suomi, Aamu-tv, Radio 1: Matkaraportteja Elävässä arkistossa

Infosivu facebookissa

Olli ja Amie polkevat Espanjasta Japaniin

Islanti-polkaisun kuvat neljän minuutin videona (Taivi Toikka)

 


 

 

Blogiarkisto

2013

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2011

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu