Hyppää pääsisältöön

Talvipyöräily: maaliskuussa tarvitsee vielä nastoja

Kun lämpötila sahaa päivin öin nollan kummallakin puolella, on varhain aamulla ja myöhään illalla jäätä asfaltilla. Tämän sai tuntea tuttu, kokenut polkija, joka ilmestyi fillarimessulauantaina naapuritiskille käsi paketissa jatkamaan messu-urakkaa. Jaksamista Jarille!

Maaliskuu on vielä selkeästi nastarenkaiden aikaa. Parhaiten sen aistii vähän suojaisilla rinteillä, joiden lumikuormaa lämpö ja aurinko pääsevät nakertamaan vain pikkuannoksina. Päivällä sulanut lumi jäätyy muhkuraiseksi peitoksi, jota saa lasketella kovin varovasti alas. Tasamaalla nastoilla voi huristella sitten jo vapautuneen riemukkaasti lentokeliolosuhteissa.

Alkukevään rituaaleihini kuuluu myös viimeisten lumi- ja jääpintojen haeskelu. Silloin kun talven peitteet ovat jo muualta kadonneet, voi niitä haeskella ulkoilureittien latupohjilta, joiden tamppautunut lumi pysyy pitkään jäisenä sohjona. Yleensä luovunkin nastarenkaista vasta huhtikuun puolenvälin tienoilla. Siinä vaiheessa ei enää tule työmatkoilla vastaan muita paljaalla asfaltilla nastojen hurinaa kuuntelevia talvipyöräilijöitä.

Mutta fillarimessujen aikaan ei nastoista vielä siis kannata luopua, eikä kevätsesonkia kannata aloittaa, jos ei ole talvella polkenut. Itse asiassa viime vuonnakin messuilla oli naapuritiskillä polkija käsi paketissa. Näistä tapauksista säikähtäneenä olen muistanut varoitella lähtökuopissa odottavia pyöräilijöitä aiheesta: kevättä ei kannata tärvellä turhalla kiirehtimisellä.

Muutoin messut hurahtivat mukavan kiireisesti. Selviydyin 300 minuutin esitysurakastani kohtuullisen hyvin. Luentosalissa oli pieniä teknisiä ongelmia kuvakavalkadin aloittamisessa, ja sunnuntai-iltapäivän viimeisestä esityksestä myöhästyin muutaman minuutin, kun jäin ständillä suustani kiinni. Mutta juttu luisti Kaakkois-Aasiasta ja Jäämereltä ja kaukofillaroinnista. Väliaikoinakin tarinaa ja uteluja riitti kiitettävästi. Sain myös hyviä neuvoja tulevia vuoristoetappeja varten. Kiitos kaikille kannustavasta palautteesta, ja etenkin niille, jotka kauempaakin ilmaantuivat paikalle kuuntelemaan ja kommentoimaan, Lappeenrannasta, Lahdesta, Turusta jne. Into on tarttuvaa, ja se lisää omaakin energiaa. Nautitaan pyöräilyn terapeuttisesta hurmoksesta :)