Hyppää pääsisältöön

Lapseni pelkää teatteria, osa 2.

Minulla on viisivuotias poika, joka pelkää teatteria. Viimeksi vein hänet teatterikauhujen pariin maaliskuussa. Tulin silloin luvanneeksi, että seuraavan kerran menemme vasta, kun hän itse sitä pyytää.

No, rikoin lupaukseni. Teimme retken Suomenlinnan lasten kesäteatteriin, katsomaan Jarmo Lampelan ohjaamaa ja kirjoittamaa näytelmää Lintu lensi yli ymmärryksen. Siedätyshoitoa, ajattelin. Jos lapseni saa teatteria vähäisinä annoksina, ehkä hänen "fobiansa" jotain suotuisana hetkenä katoaa?

Alku oli lupaava. Poikaa vähäsen jännitti, mutta hän suostui istumaan etupenkillä muiden pikkuisten kanssa, kun aikuista väkeä pyydettiin siirtymään taaemmille riveille. Poju katseli esitystä tarkkaavaisena, hytkyi jopa naurusta näyttelijöiden hassutellessa.

Esityksen edetessä lapsi alkoi painua kasaan. Hän pälyili taaksepäin, kesti hetken käsi äidin kädessä, kunnes pyrki syliin ja supatti korvaan, että mennään pois. Mitä tapahtui?

Lampelan näytelmä on kuvaus perheestä, joka yrittää toipua isän kuolemasta. Äiti (Tarja Heinula) on vajonnut murheeseen. Isosisko Tintti (Pihla Penttinen) on ryhtynyt huolehtivaiseksi pikkuaikuiseksi, ja pikkuveli Sintti (Jani Kiiskilä) pakenee leikkeihinsä. Raskas aihe tarjoillaan suoraan ja söpöstelemättä, mutta sopivan kevyesti. Mielikuvitus sekoittuu todellisuuteen, hilpeät sivuhenkilöt naurattavat niin lapsia kuin aikuisiakin. Parhaat naurut tarjosi loistava koomikko Ville Tiihonen, joka sujahteli nurmen poikki sossutantan, neuroottisen postinkantajan ja sekoilevan maanmittaajan rooleissa. Loppu on onnellinen, muttei makea. Surun lumous rikkoutuu. Äiti suostuu leikkimään, ja lapset saavat jälleen olla lapsia.

Mikä värikkäässä, somassa esityksessä säikytti lastani? Lintu lensi yli ymmärryksen ei sisällä pimeyttä, kovia ääniä, noitia tai muita pahiksia. Valistunut arvaukseni on, että hän alkoi pelätä sitä, mikä muita eniten nauratti - Ville Tiihosta.

Tiihonen teki hahmoistaan hullunkurisia karikatyyrejä. Luulen, että hänen ketterästi poukkoileva liikkumisensa ja hassut puheäänensä olivat pojalle liikaa. Ehkä poikani turvallisuudentunnetta järkyttää teatterissa se, että normaalisti niin tyynet ja luotettavat aikuiset käyttäytyvät arvaamattomasti? Sekoilevat! Puhuvat kimeästi! Kirmaavat! Heillä on omituiset pöksyt!

Kaikesta huolimatta kokemus oli toivoa antava. "Mennäänkö joskus uudestaan teatteriin", kysyin pojalta, kun istuimme esityksen jälkeen Suomenlinnan kirkon pihassa syömässä mustikkapiirakkaa. "Mennään vaan", sanoi lapsi.

 

Teatteri Takomo ja Suomenlinnan lasten kesäteatteri: Lintu lensi yli ymmärryksen. Käsikirjoitus ja ohjaus Jarmo Lampela. Pukusuunnittelu ja visualisointi Niina Pasanen, musiikki Samuli Kosminen, Ona Kamu, Aarni Kivinen. Rooleissa Jani Kiiskilä, Pihla Penttinen, Tarja Heinula, Ville Tiihonen, Anton Thompson-Coon. Esitykset ovat tältä kesältä päättyneet.

 

Aikaisempi lapsen teatterikammoa käsittelevä kirjoitus löytyy tästä.

Penkkitaiteilija

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri