Ma 18.02.2008, klo 16:26
Suomen ympäristökeskus MUTU
Martti Backman - Suomen ympäristökeskus SYKE on ympäristöhallinnon oma tutkimus- ja asiantuntijalaitos. Minulla oli äskettäin tilaisuus tutustua lähemmin viraston asiantuntijapalveluiden laatuun valmistellessani ohjelmaa haja-asutusalueiden jätevesiuudistuksesta. 18.2. 2008 MOT: Hyttysenpäästö Itämeressä - ohjelmassa kävi ilmi, että asiantuntijaviraston nimeksi sopisi paremmin Suomen ympäristökeskus MUTU.
Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevät sadat maisterit, tohtorit ja insinöörit hankkivat ja työstävät tutkimustietoa poliittisille päättäjille ympäristöä koskevien lakien ja asetusten pohjaksi. Heidän vastuunsa on suuri. Tuskin millään hallinnon alueella on nykyisin kyse niin suurista ja kalliista ratkaisuista kuin ympäristöhallinnossa: energia, ilmasto, jätepolitiikka, Itämeri jne.
Kiinnostuin ottamaan selvää maaseudun ihmisille jopa kolme miljardia euroa maksavan jätevesiuudistuksenlähtökohdista. Mihin perustuvat väitteet, että maaseudun mummujen ja pappojen pissapäästöillä olisi jossakin suhteessa tähän uhraukseen olevaa merkitystä vesistöjen suojelun ja erityisesti Suomenlahden rehevöitymisen kannalta ?
Osoittautui, että uudistuksen perusteina esitetyt luvut oli vedetty hatusta. Asetuksen perusteluissa väitettiin, että maaseudun ihmisten keskimääräinen fosforipäästö vuorokaudessa olisi 2,2 grammaa. Luku ei kuitenkaan pohjautunut minkäänlaiseen mittaukseen eikä edes järjelliseen päättelyyn, vaan se oli vain "päätetty".
Oudointa on, että ympäristöhallinnossa kyllä tiedettiin, että oikea luku on lähes neljänneksen pienempi, eli 1,6-1,8 gramman haarukassa, mutta sitä ei haluttu käyttää.
Ympäristöhallinto väittää edelleen, että puolet haja-asutuksen vuotuisesta fosforin kokonaispäästöstä valuisi vesistöön. Kävin pitkän kirjeenvaihdon ympäristöhallinnon kanssa saadakseni tälle väitteelle jonkin laskennallisen todisteen, mutta sitä ei löytynyt. Syken johtava asiantuntija selitti, että tähän arvioon oli päästy yleispiirteisen karttatarkastelun perusteella, eli vertailemalla saostuskaivojen varassa toimivien omakotikiinteistöjen sijaintia suhteessa purkuojiin ja vesistöihin. Siitä olisi päätelty kuinka paljon talon fosforista sitoutuu ojan pohjaan tai kasvillisuuteen, ja kuinka paljon päätyy järveen.
Aikamoinen voimanponnistus. Haja-Suomessa on yli 300 000 vesivessalla varustettua taloa. Jos kunkin kiinteistön tilannetta olisi kartan ääressä tutkailtu vaikkapa vain tunnin ajan, olisi urakka vienyt kymmeneltä SYKE:n tukijalta 17 vuotta.
Käsittelin jutussani myös Vuosaaren sataman tributyylitinakohua. SYKE:n asiantuntija kertoi kirkkain silmin, että TBT-tina on pahin kuviteltavissa oleva myrkky meriympäristössä ja että sen haittoja on havaittu myös Suomessa.
Kun haastattelun jälkeen pyysin häntä tarkentamaan, mihin hän perustaa väitteensä sinisimpukoiden Suomen vesillä kokemista sukupuolen vaihdoksista, hän viittasi erääseen tutkimukseen. Otin yhteyttä tutkimuksen tekijään ja hän kiisti väitteen jyrkästi. Missään merenelävissä ei ole Suomessa havaittu tinan aiheuttamia haitallisia muutoksia, vaurioita tai sairauksia.
En silti usko ko. virkamiehen lasketelleen minulle tarkoituksellista luikuria. Hän näytti vain sisäistäneen itsestään selvänä totuutena sen kovalla toitotuksella levitetyn käsityksen, että TBT-tina on myrkyistä pahimpia ja vaikutukset sen mukaisia.
Tästä on kysymys, kun ympäristöhallinnon asiantuntijoita arvostellaan ideologisesta vedätyksestä. Ympäristökysymysten parissa työskentelevät ovat enemmän tai vähemmän omaksuneet maailmankatsomuksen, jossa kaikki paha on lähtöisin ihmisestä ja jossa kiltti ja heikko luonto vaatii hengissä pysyäkseen meidän suojeluamme.
Tai ainakin musta tuntuu niin.
Martti Backman
toimittaja, MOT
68 kommenttia | ||
Lähetä linkki: | ||
Ma 18.02.2008, klo 20:36
Täällä taajaman ulkopuolella asutaan, ja vesi menee sakokaivoon. Tuo 5000 euron investointi sellaiseen, mistä ei ole mitään hyötyä herättää väkisinkin kysymyksiä. Samalla 5000 saa myös aurinkokeräimet katolle. Kumpi ompi järkevämpi sijoitus ?
- Anonyymi