Ydinvoiman hulluilla päivillä
Suomen ydinvoimakeskustelua seuratessa ei aina tule ajatelleeksi, että ydinvoimalabisneksessäkin on – kaiken muun ohessa – kyse tavaran ostamisesta ja myymisestä. Ostamiseen ja myymiseen liittyy mainonta ja markkinointi.
Suomen piti jo olla ranskalaiselle Arevalle paras mahdollinen markkinavaltti – toisin kävi. Ydinvoimamaineeltaan puhtaaseen Suomeen tilattiin maailman ensimmäinen EPR-voimala: maailman suurin, maailman turvallisin ja maailman kaikin puolin edistynein. Sen piti taata Arevalle voittajan asema ydinvoimalamarkkinoilla.
Olkiluoto-hankkeen venyminen ja kompastelu johtivat kuitenkin siihen, että EPR ei näyttänytkään enää asiakkaiden silmissä kovin houkuttelevalta, varsinkin kun se on aika kalliskin.
Viimeksi Areva hävisi korealaisille, kun Yhdistyneet arabiemiirikunnat tilasi neljä APR1400-reaktoria Korean valtionyhtiöltä tiettävästi kolmanneksen Arevan hintaa halvemmalla. Arevan toimitusjohtajan Anne Lauvergeonin potkut alkoivat näyttää varmoilta.
Nyt Lauvergeonin onni näyttää kuitenkin kääntyneen. Viikko sitten Areva ilmoitti sopineensa neljän uuden ydinvoimalan teknologian myynnistä Italiaan. Italialaiset eivät silti aio antaa Arevan vastata varsinaisesta rakennusprojektista – ehkä Suomen kokemuksista oppineina.
Yhdysvalloissa kolmisenkymmentä yhtiötä haluaisi rakentaa ydinvoimaa. On kuitenkin käynyt ilmi, että rahoittajat pitävät hankkeita taloudellisesti liian riskialttiina. Esimerkiksi luottoluokituslaitos Moody’s on ilmoittanut pohtivansa ydinvoimaa harkitsevien yritysten luottoluokituksen alentamista.
Ydinvoimayhtiöt ovat joutuneet kääntymään presidentti Obaman puoleen lainatakuiden toivossa. Obaman hallinto onkin luvannut Georgiaan suunnitellulle kahdelle reaktorille yhteensä 8,3 miljardin dollarin lainatakuut, jotka kattaisivat yli puolet reaktorien hinnasta. Muitakin lainatakuusopimuksia on tiedossa.
Takuut ovat kuitenkin suututtaneet eräät kuluttajajärjestöt. Ne katsovat, että jos ydinvoimalaprojekti ei kelpaa markkinoille sellaisenaan, se on syntyessään susi, eikä siihen liittyviä riskejä pitäisi maksattaa veronmaksajilla.
Markkinatalous ja ydinvoima näyttävät maailmalla sopivan huonosti yhteen. Näyttää myös, että ydinrenessanssi on kiihkein niissä maissa, joissa laitosten haltijoiden vakuutusmaksut ovat muita pienemmät.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ilmoitti viikonloppuna, että Suomen ydinvoimayhtiöt saavat tyytyä korkeintaan kahteen lupaan. Voimayhtiöt TVO, Fortum ja Fennovoima ovat periaatteessa kaikki edelleen kandidaatteja. Ne ovat kaikessa hiljaisuudessa esishoppailleet voimaloita kuudesta eri yhtiöstä. Malleja on Suomeen tarjolla yhteensä seitsemän, jotka löytyvät yllä olevista linkeistä.
Maallikosta näyttää, että muutama malleista karsiutuu alkuunsa, niin alussa niiden suunnittelu on. Kaikissa muissakin malleissa on Säteilyturvakeskuksen mukaan enemmän tai vähemmän korjailtavaa, jotta suomalaiset turvamääräykset täyttyisivät. STUK ei ota kantaa siihen, kuinka vaikeaa tai kallista tarvittavien muutosten tekeminen on.
Ohjelmassa Ydinvoimalaa ostamassa haastateltu OECD:n ydinvoimaosaston pääjohtaja Luis Echavarri antaa suomalaisille kaksi tärkeää neuvoa: Kannattaa hankkia vain testattua ja tunnettua teknologiaa, eikä pidä kiirehtiä turhaan.
Suomessa ei ilmeisesti noudateta kumpaakaan neuvoa.
21 kommenttia
Ma 19.04.2010 @ 18:45
8,3 miljoonan dollarin takuut?
Onko varmasti oikea luku?
Ma 19.04.2010 @ 19:06
8,3 miljoonan dollarin takuut?
Onko varmasti oikea luku?
Ei varmaankaan ole oikea luku, kuten eivät juuri muutkaan jutun faktat, mutta jutun "henki" on vahva ja se kantaa ohjelman alusta loppuun. Surullisinta on, ettei kukaan vaivaudu enää lähettelemään MOT:lle oikaisuja.
Ma 19.04.2010 @ 20:47
TVO:n toimitusjohtaja puhui kuin kirkollista retoriikkaa. Ei jäänyt mitenkään älykkään miehen mielikuvaa moisesta fraasien hokijasta.
Ma 19.04.2010 @ 20:55
Kiitos MOT:n tiimille ja haastattelijalle hyvästä ohjelmasta! Emme todellakaan halua ydinvoimaa lisää näillä ehdoilla ja valtion piikki auki!! Asiasta on keskusteltava ja kovasti ennen päätöksiä kaikkien päättävien tahojen kanssa. Toivottavasti ministerit ja kumppanit saadaan vielä ymmärtämäään vastuunsa asiassa. Toivonkin suuria mielenosoituksia - emme halua taakaksi itsellemme ja lapsillemme hallituksen teollisuuden tahdosta sokkona tekemiä päätöksiä!!!
Ma 19.04.2010 @ 21:40
Mahtavaa, että selvititte näitä laitosmalleja. Pelkään, että kun tarjouskuoria avataan, niin Etelä-Korea ja Venäjä ovat kovin vahvoilla toimittajina. Silloin porisee sellainen soppa että OL3:sta ei ole sille edes alkusalaatiksi. Arevan tarjous esimerkiksi on todennäköisesti yli 8 miljardia euroa OL3:n kokoisesta laitoksesta, enää ei ole kiinnostusta tehdä Suomeen tappiolla PR-projektia.
Ma 19.04.2010 @ 21:46
Hullulta näyttää ydinvoiman ostajien meininki. Lupa pitää saada vaikka projektit ovat teknisiltä edellytyksiltään enemmän kuin kyseenalaisia. Varsinkin Fennovoimalla näyttää olevan insinööritaito piilossa koko hommasta.
Alkuvuodesta Fingridin toimitusjohtaja totesi lehtihaastattelussa, että Fennovoima laitospaikkavaihtoehdot ovat kanteverkon suhteen kriittisen linjan väärällä puolella: Pohjoisesta etelään on siirtokapasiteettia vain 2 GW teholle, sitä ei pystytä kasvattamaan riittävästi jos Pohjois-Ruotsiin tulee merkittävässä määrin tuulivoimaa. Viikon kuluttua tuosta haastattelusta julkaistiinkin Piteån tuulipuisto. Tämä puisto laajenee sellaisella aikataululla, että Ruotsin kantaverkko menee tukkoon vuoden 2017 paikkeilla, joten ruotsalaista tuulisähköä tuodaan tämän jälkeen myös Suomeen.
Fennovoiman Karsikon laitospaikka on lisäksi vaarallinen. Laitoksen jäähdytysjärjestelmän toimivuutta uhkaa voimakkailla etelätuulilla ahtojäät, jotka tukkivat matalan merenpohjukan pohjaa myöten. Jäähdytysjärjestelmän toimivuuden tarvitsee pettää vain kerran...
Ma 19.04.2010 @ 22:11
No ... olisihan näistä aineksista saanut vielä asiattomammankin ohjelman joku toinen toimittaja. Kyseessä eivät ole "ongelmat" laitostyypeissä vaan ymmärryksweni mukaan Suomen viranomaisen muiden maiden (lähinnä USA:n) suunnittelu standardeista poikkeavat erittäin tiukat vaatimukset. Ainakin ennen tavattiin sanoa, että paras on hyvän vastakohta - mahtaako käydä niin. Toimittaja olisi voinut haastatella myös suunnittelusta ymmärtävää voimayhtiöihmistä STUKn lisäksi tasapainoin vuoksi. On ymmärrettävää, että toimeksiantoja tekevät konsultit eivät suostu lausumaan asioista.
Ma 19.04.2010 @ 22:12
Kiitos hyvästä ja oikein ajoitetusta ohjelmasta!
Pelkään kuitenkin, että seuraava todentuva asia on poliitikkojemme muutaman vaalikauden päähän ulottuva "visionäärisyys".
Jään miettimään, miten saisimme aikaan jonkinlaisen ylikansallisen "luonnonlakituomioistuimen", jolla olisi harkintansa mukaan valta vetää punakynällä yli ne päätökset, joiden vaikutukset ulottuvat jälkeemme tuleviin sukupolviin, tässä tapauksessa jälkeemme tuleviin eläinlajeihinkin.
Tutti pitäisi voida ottaa pois, vaikka ipanalla olisikin kravatti.
Ma 19.04.2010 @ 23:26
Kokoomuksessa on kummallinen into rakentaa ydinvoimala jokaiseen niemennokkaan. Mielikuvitusolentoihin uskova Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola on suorastaan pyytänyt ydinvoimateollisuudelta tukea vaalikampanjaansa, koska "se pelastaa maailman". Olisi jo aika selvittää kunnolla Kokoomuksen kepuloinnit (ydinvoima)teollisuuden kanssa.
Ti 20.04.2010 @ 14:44
Ohjelmaa ja erityisesti siinä haastateltuja asiantuntijoita kuunnellessa syntyi vahvasti mielikuva, että meillä suomalaisilla peluutetaan jonkinlaista ydinvoimalottoa.
Hallitus ja erityisesti kokoomus ajaa halussaan miellyttää pääomapiireja suomalaiset taas kerran tuntemattomien laitostyyppien koekaniineiksi.
Minusta ainoa järkevä päätös juuri nyt on siirtää ydinvoimapäätös Olkiluodossa olevan voimalan valmistumisen asti. Erityisesti TVO:lle ei pidä antaa mitään lupia ennen Arevan työn valmistumista.
Fortumille enintään lupa uusia Loviisan voimalat, kun aika koittaa.
Fennovoima saksalaisen EON:n kumppanina ei mielestäni ole sopiva Suomen markkinoille.
Ti 20.04.2010 @ 17:02
Kiitokset toimittaja Kati Juurukselle ja tuottaja Matti Virtaselle erinomaisen mielenkiintoisesta ohjelmasta. Tämä on malliesimerkki hyvästä tutkivasta journalismista. Toivottavasti tämä poikii lisää keskustelua, puoleen tuntiinhan kuitenkin saa mahtumaan vain pintaraapaisun.
Ti 20.04.2010 @ 22:20
8,3 miljoonan dollarin takuut?
Onko varmasti oikea luku?Ei varmaankaan ole oikea luku, kuten eivät juuri muutkaan jutun faktat, mutta jutun "henki" on vahva ja se kantaa ohjelman alusta loppuun. Surullisinta on, ettei kukaan vaivaudu enää lähettelemään MOT:lle oikaisuja.
"Suomen ydinvoima-alan erikoisuus on niin sanottu Mankala-periaate,
eli osuuskuntapohjainen omistus." YLE väittää
Osakepääoma ja osakeanti
TVO:n osakepääoma 31.12.2009 oli
461,7 (361,7) miljoonaa euroa.
Yhtiössä on 1 257 280 792
(1 162 467 100) osaketta, joista
680 000 000 osaketta kuuluu Asarjaan.
Nämä oikeuttavat OL1:n
ja OL2:n tuottamaan sähköön. Csarjassa
on 34 283 730 osaketta, jotka
oikeuttavat Meri-Porin hiilivoimalaitoksen
TVO-osuuden tuottamaan
sähköön. Lisäksi yhtiössä voi olla
enintään 680 000 000 B-sarjan osaketta
osaketta,
jotka oikeuttavat OL3:n tuottamaan
sähköön.
Yhtiökokouksessa 30.3.2009
päätetyn B-sarjan osakeannin
(94 813 692 osaketta) merkintähinta
100 miljoonaa euroa maksettiin
marraskuussa ja osakepääoman korotus
merkittiin kaupparekisteriin
joulukuussa. B-sarjan osakkeita on
tämän jälkeen yhteensä 542 997 062
(448 183 370). / TVO:n vuosikertomus
Ylessä ei ilmeisesti tiedetä, mikä on osakkeen ja osuustodistuksen ero?
Käsikirjoituksessa oli muitakin pehmeitä kohtia, mutta ei niitä kannata oikoa.
Laadukas talousjournalismi ei kuulu YLE:n ohjelmistoon, eikä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta suomalaiseen mediaan.
Ke 21.04.2010 @ 07:13
Ydinvoimaa ennen vastustanut ministeri on lobattu puhumaan
ydinvoimaihmisten syöttämiä osittaistotuuksia ja jopa valheita,
Ydinvoiman käytön lisäys lisää kasvihuonepäästöjä ja jopa hiilidioksidipäästöjä kun otetaan huomioon vastavoiman käyttö
ja kokonaisuus uraanin hankintoineen ja käsittelyineen. Unohtaa
ei sovi myöskään kryptonipäästöjä, jotka toimivat olmakehässä samalla tavalla kuin hiilidioksidi eli kasvihuoneilmiötä kasvattavasti.
Huolta luulisi aiheuttavan myös käyttökelpoisen uraanin riittävyys. Kaikki uraanin isotoopit eivät kelpaa ydinreaktoriin.
Kysymys kuuluukin; Kuinka kauan nykyisentapaista uraanimalmia on
taloudellista rikastaa ydinvoimaloille. Tästä on esitetty niin monia arvioita ettei siihen pysty Maurikaan vastaamaan.
Varsinkaan kun ydinvoimaloita haaveillaan jo jopa kohta vaikka
Saharaan! Kaikki rikastettu uraanihan ei vieläkään valitettavasti mene ydinvoimaloihin.
To 22.04.2010 @ 08:23
Kyseessä eivät ole "ongelmat" laitostyypeissä vaan ymmärrykseni mukaan Suomen viranomaisen muiden maiden (lähinnä USA:n) suunnittelu standardeista poikkeavat erittäin tiukat vaatimukset. Ainakin ennen tavattiin sanoa, että paras on hyvän vastakohta - mahtaako käydä niin.
Tähänhän ohjelmassa haettiin vastausta muun muassa vakuutusyhtiöiden kannasta ja vakuutussopimusten teon viipymisten syistä.
To 22.04.2010 @ 08:31
Muistin virkistykseksi lainaus käsikirjoituksesta:
Juonto: Ydinvoimalaitoksista koituu voimayhtiöille paitsi isot ra rakentamislaskut, myös suuret vakuutuskulut – ainakin eräissä maissa.
Tällä hetkellä ydinvoimayhtiöiden vastuut onnettomuuksista vaihtelevat suuresti maasta toiseen.
Esimerkiksi suomalaisten ydinvoimayhtiöiden pitää vakuuttaa ydinvoimalansa niin, että vahingon sattuessa korvausvastuu on enintään 196 miljoonaa euroa.
Yhdysvalloissa laitoksenhaltijan vastuu on samaa luokkaa, mutta samalla maassa toimivat 104 reaktoria on määrätty yhteisvastuullisesti korvausvelvollisiksi niin, että vastuun kokonaismäärä on peräti 8,2 miljardia euroa. Saksassa järjestelmä on samantapainen – ydinvoimalat joutuvat yhteisesti vastaamaan korvauksista aina 2,5 miljardiin euroon asti.
Suomi on kyllä periaatteessa jo säätänyt lain ydinvoimalaitoksen rajoittamattomasta vastuusta – niin kuin Sveitsi, Japani ja Saksakin. Lakia ei kuitenkaan ole saatu voimaan. Asiaa viivyttää se, että vakuutusyhtiöiden kanssa ei ole päästy yksimielisyyteen menettelystä. Vakuutusyhtiöt vieroksuvat mm. kanneajan nostamista 30 vuoteen – jolloin esimerkiksi pitkän ajan kuluttua ilmenevät syövät tulisivat korvausten piiriin.
Tällä hetkellä on epäselvää, tuleeko esimerkiksi Olkiluoto 3 toimimaan nykyisen, voimayhtiön kannalta edullisemman vastuukäytännön alla, vaiko uuden tiukemman ydinvastuulainsäädännön alaisena.
To 22.04.2010 @ 08:34
Ja vielä: Osaako joku tarkentaa, mitä tuo yhteisvastuullinen korvausvelvollisuus tarkoittaa?
La 24.04.2010 @ 09:34
Mika, tuo ei varmaan ollut kaikkein oleellisin asia ohjelmassa.
La 24.04.2010 @ 10:31
Mika, tuo ei varmaan ollut kaikkein oleellisin asia ohjelmassa.
Minulle jäi hyvin epäselväksi, mikä oli tässä ohjelmassa olennaista.
Mielestäni ohjelma lähinnä kuvasi yhden ydinvoimalan rakentamista suhteellisen kriittisesti tai täysin kritiikittömästi.
"Ohjelmassa Ydinvoimalaa ostamassa haastateltu OECD:n ydinvoimaosaston pääjohtaja Luis Echavarri antaa suomalaisille kaksi tärkeää neuvoa: Kannattaa hankkia vain testattua ja tunnettua teknologiaa, eikä pidä kiirehtiä turhaan.
Suomessa ei ilmeisesti noudateta kumpaakaan neuvoa." MOT
Niin, sekä Loviisan että Olkiluodon voimalat olivat prototyyppejä, ja taloudellisia menestystarinoita.
Onneksi suomalaiset eivät ole aikoinaan noudattaneet Echavarrin neuvoa.
Väitteen voi tarkistaa suomalaisen energiateollisuuden tiiliskivihistoriikeista.
Voisin lyödä suuren summan vetoa OL3:n olevan yksi parhaimmista suomalaisten koskaan tekemistä kauppasopimuksista.
Miksi meidän suomalaisten pitäisi sääliä ranskalaisten taloudellisia tappiota?
OL3 on ihan sopiva korvaus Yle:n Digitakaupasta.
Digitakaupassa Yle lahjoitti Ranskaan miljardin, nyt Olkiluodossa Suomi saa hyvityksenä kaksi tai kolme miljardia takaisin.
Digitan luvut voi jokainen onkia tilinpäätösrekisteristä.
Jeps, jatkan Buffetin Snowballin lukemista.....