Viherpesua
EU:n komission viime keväänä säätämä lamppuasetus on valaiseva esimerkki hyvää tarkoittavasta poliittisesta päätöksestä, jonka seurauksia ei ole mietitty loppuun asti. Siksi se on huono päätös.
Realistisesti ajatellen kyse on viherpesusta, jolla EU yrittää näyttää maailmalle, että se tekee, kuten se on luvannut tehdä. Tärkeintä on liike, toiminta, ei se, mitä sillä lopulta saadaan aikaan.
Lamppuasetuksen taustalla on EU:n lupaus vähentää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Unionin pitäisi leikata kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Tavoitteessa ei sinänsä ole mitään vikaa. Energiatehokkuuden lisääminen ja energiankulutuksen vähentäminen ovat hyviä ja tavoiteltavia asioita. Keino niiden saavuttamiseksi on tässä tapauksessa väärä.
Lamppuasetus merkitsee käytännössä sitä, että miellyttävä, myrkytön ja toimiva tekninen ratkaisu eli tavallinen hehkulamppu poistuu markkinoilta. Sen korvaa aluksi pienloistelamppu, joka on ominaisuuksiltaan kaikkea muuta kuin edeltäjänsä. Se on myrkyllinen; se aiheuttaa ongelmia sähköverkoille; ja sen tuoma energiansäästö on hyvin kyseenalainen pohjoisen Euroopan ilmastossa.
Pienloistelamppu ei pala ilman elohopeaa. Siksi EU:n päätös sallia pienloistelamput on outo.
Unioni on sitoutunut vähentämään elohopean käyttöä ja elohopeapäästöjä ilmakehään. Lamppuasetuksen tausta-aineiston mukaan elohopeaa pääsee aiempaa vähemmän ilmakehään, koska EU:ssa tuotetaan jatkossa aiempaa vähemmän energiaa kivihiilellä. Siksi pienloistelamppujen sisältämä elohopea on EU:n mielestä hyväksyttävää.
Tämän viikon MOT-ohjelmaa valmistellessani huomasin, että EU:n päättäjät eivät tee eroa sen suhteen, mihin kohtaan biosfääriä eli elonkehää pienloistelamppujen elohopea päätyy. Suurin osa siitä päätyy todennäköisesti kaatopaikalle, ja sieltä ajan myötä pohja- ja pintavesiin sekä edelleen ravintoketjuun.
Osa elohopeasta päätyy huoneilmaan. Silloin kun päällä oleva pienloistelamppu rikkoutuu, elohopea on kaasumaisessa muodossa, ja se voi kulkeutua hengityksen mukana ihmisen kehoon. Yhdysvalloissa tästä on keskusteltu pitkään. Siellä on myös selkeät ohjeet, miten toimia, jos näin käy. EU:ssa ja Suomessa tällaisia ohjeita ei ole.
Pienloistelamppujen suosiminen lamppuasetuksessa kertoo siitä, miten hyvin lampputeollisuus on onnistunut lobbauksessaan. Se sai pitkän siirtymäajan, ainakin vuoteen 2016 asti aikaa kehittää seuraavan sukupolven lamppuja. Ne ovat hyötysuhteeltaan erittäin tehokkaita ledejä, joiden valo on sävyltään lämmin ja jotka sopivat myös yleisvalaistukseen, toisin kuin nykyään myytävät ledit.
Ennen kuin nämä uudet ledit ovat kaupoissa ja hinnaltaan sellaisia, että kuluttajien enemmistöllä on varaa hankkia niitä, teollisuus työntää markkinoille pienloiste- ja halogeenilamppuja. Se käärii niistä mukavat voitot. Molempien lampputyyppien katteet ovat nimittäin moninkertaiset hehkulamppuun verrattuna.
Lamppuasetus on siis räätälöity sekä EU:n ilmastopolitiikan että lampputeollisuuden tarpeisiin.
Ilmastopolitiikassa EU:lle uhkaa kuitenkin jäädä Musta Pekka käteen. Lamppuasetuksen avulla se onnistuu vähentämään energiankulutustaan alle puoli prosenttia, jos sitäkään. Esimerkiksi Euroopan pohjoisen oloissa energiankulutus voi lisääntyä, vaikka hehkulampuista luopumisen piti nimenomaan lisätä energiatehokkuutta ja vähentää energiankulutusta.
Simo Sipola
toimittaja, MOT
63 kommenttia
Ma 26.10.2009 @ 20:25
Komission DG JRC on tehnyt energiankäytöstä tutkimuksen, joka löytyy osoitteesta http://re.jrc.ec.europa.eu/energyefficiency/pdf/EnEff%20Report%202006.pdf.
Ma 26.10.2009 @ 20:31
Haastattelemanne Euroopan komission tiedottaja varmasti ”ymmärsi pohjoisen oloja” huomattavasti paremmin kuin väititte sanoessaan, että hehkulamppujen vähentäminen vähentää jäähdytyksen tarvetta. Nykyiset tiukat energiamääräykset edellyttävät rakennuksissa suurempia eristepaksuuksia, mikä saattaa johtaa lämmön kertymiseen ja suurempaan jäähdytystarpeeseen lämpimänä vuodenaikana. Toisin kuin öljy-, sähkö- tai kaukolämpö, hehkulamput lämmittävät yhtä paljon ympäri vuoden. Kaupungeissa on jo käytössä kaukokylmä, ja pientaloihin hankitaan ilmalämpöpumppuja.
Tutustumatta mainitsemaanne tutkimukseen huomautan lisäksi, että tyypillisesti esimerkiksi öljy- tai pellettilämmöllä päästään parempaan hyötysuhteeseen kuin sähkölämmityksellä, koska energiaa ei tarvitse muuttaa lämmöstä sähköksi ja takaisin lämmöksi. Kaukolämmössä taas hyötysuhde on hyvä sähkön ja lämmön yhteistuotannon vuoksi.
Luullakseni Helsingin sanomien yleisönosastossa julkaistiin lamppututkimusta kritikoinut kirjoitus. Miksette maininneet tästä?
Tuukka Norri, arkkit.yo.
Ma 26.10.2009 @ 20:33
Kuka osaisi kertoa paljonko energiaa tarvitaan pienloistelampun valmistukseeen verrattuna tavallisen hehkulampun valmistukseen.
Siis säästyykö energiaa sittenkään.
Ma 26.10.2009 @ 20:37
Pelkän energian kulutuksen käsittely ei tässä tapauksessa riitä, vaan on selvitettävä myös lamppujen valmistuksen aiheuttamat ympäristörasitukset ts. paljonko pienoisloistelampun valmistus aiheuttaa hiilidioksidi päästöjä vs. hehkulampun valmistus. Lisäksi on otettava huomioon valmstuspaikka ja kuljetukset. Valmistuspaikka on tyypillisesti pienoisloistelampuilla Kiinassa, jossa energiaa tuotetaan kivihiilellä. Lisäksi tuotteen hävittäminen käyttöiän jälkeen on myös otettava mukaan. Pienoisloistelamppu on aina ongelmajätettä, kun hehkulampun voi hävittää kotitalousjätteen mukana. Ohjelma oli aika yksipuolinen, vaikka nämä muutkin tekijät olisi helposti ollut otettavissa mukaan. Kaikkien tekijöiden huomioimisen jälkeen eu:n päätös on vielä entistä kyseenalaisempi.
Ma 26.10.2009 @ 20:42
Nämä kritiikit alkavat olla mediassa nykyään yhä yleisempiä,
varsinkin netissä. MOTista puuttui minulle ratkaisevin arvostelun
pointti, kelvin arvot. Spektri ei ole tasainen, siinä on suuria reikiä,
mikä ilmenee väreissä. Lamppuja ei voi käyttää taideopetuksessa.
ruskeat vaatteet ovat mustia. Lamppujen valo on ruma.
Värisokeille lamput sopivat.
Miksi näin tärkeä asia jäi huomiotta?
Ma 26.10.2009 @ 20:46
1.valaistuksen säästössä unohdettiin kokonaan energialampun hävityksestä aiheutuneet energia kulut
2. mitä jos ruvettaisiin tuomaan Venäjältä hehkulamppuja turisti tuomisina, onkohan tulli varautunut moiseen
3. energiasäästölampun tuotantoa ei käsitelty niin että selviäisi tuotantoon kulutettu energian määrä per lamppu ja sama hehkulampulla
4. nämä kun pengotaan oikeaoppisesti niin taitaa käydä energia taseelle tässä kohtaan heikosti energialampun osalta
Ma 26.10.2009 @ 20:59
Toimittajan asiantuntemuksen voi monin osin kyseenalaistaa mm. tietokoneet, televisiot, videot, digiboxit tuottavat monin verroin enemmän yliaaltoja sähköverkkoon kuin pienoisloistelamput. Esimerkiksi pöytätietokone ja näyttö ottavat verkosta noin 400 W tehoa, sen rinnalla yhden pienoisloistelampun (20 W) yliaallot ovat pisara meressä.
Muista häiriöistä ei kannata myöskään puhua; sitä varten on selvät EMC-direktiivit, niiden mukaan kaikki elektroniikka tehdään, niin kännykät kuin pienoisloistelamputkin.
Energiansäästön kyseenalaistaminen on yksisilmäistä myös; lämmityskausi kestää vain osan vuotta, tuskin kukaan kuvittelee että öljy- yms. lämmitysjärjestelmiä ei korvata paremmilla lämmitysjärjestelmillä kuten maa/ilmalämpöpumpuilla. Johan peräkylän ukkokin sen tietää!
Ihmeelistä, ammattitaidotonta vouhotusta kaikki; taattua&tuttua MOT-tasoa.
Ma 26.10.2009 @ 21:16
Miten on LED-lamppujen laita? Onko loistelamput vain välivaihe, ennenkuin siirrytään led-lamppuihin?
Ma 26.10.2009 @ 21:31
Toimittajan asiantuntemuksen voi monin osin kyseenalaistaa mm. tietokoneet, televisiot, videot, digiboxit tuottavat monin verroin enemmän yliaaltoja sähköverkkoon kuin pienoisloistelamput. Esimerkiksi pöytätietokone ja näyttö ottavat verkosta noin 400 W tehoa, sen rinnalla yhden pienoisloistelampun (20 W) yliaallot ovat pisara meressä.
Muista häiriöistä ei kannata myöskään puhua; sitä varten on selvät EMC-direktiivit, niiden mukaan kaikki elektroniikka tehdään, niin kännykät kuin pienoisloistelamputkin.
Energiansäästön kyseenalaistaminen on yksisilmäistä myös; lämmityskausi kestää vain osan vuotta, tuskin kukaan kuvittelee että öljy- yms. lämmitysjärjestelmiä ei korvata paremmilla lämmitysjärjestelmillä kuten maa/ilmalämpöpumpuilla. Johan peräkylän ukkokin sen tietää!
Ihmeelistä, ammattitaidotonta vouhotusta kaikki; taattua&tuttua MOT-tasoa.
Taisi mennä sulta ohi ohjelmassa, että toimittajan mukaan ongelmia saattaa alkaa syntymään kun useita lamppuja on kytkettynä saman aikaisesti. Kyse ei siis ollut yhden yksittäisen lampun aiheuttamasta häiriöstä verkossa.
Oletko muuten koskaan pannut merkille, että lämmityskauden ulkopuolella myös valaistuksen tarve on huomattavasti pienempi kuin lämmityskaudella, joten kommenttisi yksisilmäisyydestä tuntuu melko oudolta.
Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen ei muuten vaikuta lisälämpöenergian tuottamiseen millään tavalla. Eikä ne peräkylän ukot kovin hanakasti niitä järjestelmiään vaihtele. Luulisi joka elektroniikka-asiantuntijan tämän tietävän.
Ma 26.10.2009 @ 22:04
Kuka osaisi kertoa paljonko energiaa tarvitaan pienloistelampun valmistukseeen verrattuna tavallisen hehkulampun valmistukseen.
Siis säästyykö energiaa sittenkään.
Energiansäästölampun valmistukseen tarvittava energia on vain pari prosenttia sen elinaikanaan kuluttamasta energiasta. Hävitys kuluttaa vielä vähemmän, ja hävityksessä materiaalit saadaan talteen. Sen sijaan hehkulamput menevät kaatopaikalle.
Hehkulamppuja tarvitaan yhtä energiansäästölamppua kohden moninkertaisesti, joten hehkulamppujen valmistus ja kuljetus kuluttaa jopa enemmän.
Ma 26.10.2009 @ 22:11
Paljon oli puhetta sähköverkon häiriöistä. Teuvo Suntio maalaili epärealistisia kauhukuvia sähköverkon kaatumisista. Aiheesta on tehty tutkimuksia ja todettu energiansäästölamppujen vaikutuksien olevan merkityksettömiä.
Selvästi professoritkin levittelevät vain omia mielipiteitään, eivät mitään totuutta.
Myös lämpöhyödyistä on tehty aiemminkin mallinnusta, tuloksena, että lamppujen lämmöstä keskimäärin 55 - 80 % tulee hyödyksi, ei siis 80 - 90 %.
Ma 26.10.2009 @ 22:57
Yksi asia on unohtunut päättäjiltä ja MOT-ohjeman toimittajilta:
Kaikkien laskelmien alkuehtona on todennäköisesti ollut se että kukaan ei vaihda hehkulampuista pois ilman asetusta. Totuus on se että valtaosa kansasta vaihtaa energiansäästölamppuihin pelkällä valistuksella niihin paikkoihin, jossa vaihto on järkevää. (Ainakin minä olen tehnyt niin.) Mutta on olemassa myös paikkoja, joissa vaihto on järjetöntä tai mahdotonta. Asian tätä puolta ei käsitelty yhtään.
Se että ihmisiä pakotetaan vaihtamaan isolla rahalla kokonaisia upeita säädettäviä valaistusratkaisuja mölöihin ei-säädettäviin, niin se kuulostaa enemmänkin diktatuurilta kuin demokratialta. Totaalikiellon tilalle voisi laittaa samanalaiset varoitustekstit kuin tupakka-askeihin, eli että hehkulamppu on vaarallista ilmastolle. Ja lompakolle kun kerran hehkulamput tulevat sähkönkulutuksen takia kalliimmiksi kuin es-lamput.
Loistelamppuja ei voi säätää - olohuoneessani on himmennettävä valaistus. Olohuoneen valaisin on erittäin kallis kristallikruunu, jossa kaikki muut lamput kuin pienikantaiset kirkkaat hehkulamput ovat erittäin rumia. Lisäksi jos valonlähde on prismojen takana oleva tasainen mattapinta (kuten loistelampuissa), niin kristallikruunun säihke häviää. Tavallisia loistelamppuja ei voi säätää. Joitakin erikoismalleja voi, mutta ne eivät käy kristallikruunuuni eivätkä myöskään nykyiseen säätimeeni.
Sähkösaunassa järkevin valaisin on hehkulamppu. Sen tuottama lämpökin tulee hyödynnettyä kokonaan. Muut valaisintyypit eivät kestä yhtä hyvin saunan kuumuutta.
Yksi kunnon polkaisu katumaasturin kaasupolkimeen saastuttaa yhtä paljon kuin 2000 hehkulamppua! Miksi katumaastureita ei kielletä? Tai oikeastaan enemmänkin - iso osa hehkulampun sähköstä tuotetaan vesi- ja ydinvoimalla, katumaasturin ei.
Polttelen usein nuotiota pihallani - ihan huvikseni. Se tuottaa monisatakertaisesti enemmän hiilidioksidipäästäjä kuin ne muutamat hehkulamput joita en voi vaihtaa energiansäästölamppuihin. Jos saan pitää hehkulamput, niin lupaan poltella nuotiota vähän vähemmän. Ja saunoa minuutin nopeammin, jolloin hehkulamppujeni saastevaikutus on kompensoitu moninkertaisesti. (EU voi kieltää nuotiotkin, mutta ei onneksi voi estää niitä.)
Jos en saa pitää niitä, niin salakuljetan tarvittaessa niitä EU:n ulkopuolelta.
Kumma kun EU:ssa ei voida säätää haittaveroa mutta voidaan säästää totaalikielto. (Satu Hassin mukaan.) Jos EU:ssa ollaan huolissaan ilmastosta, niin älkää sitten lennelkö jatkuvasti sinne Brysseliin.
EU sai uuden vihamiehen. En kaipaa diktaattoreita jotka sanovat minulle mitä saan tehdä ja mitä en. En varsinkaan omassa kodissani.
Ma 26.10.2009 @ 23:37
Olohuoneen valaisin on erittäin kallis kristallikruunu, jossa kaikki muut lamput kuin pienikantaiset kirkkaat hehkulamput ovat erittäin rumia.
Miksi halogeenit ovat erittäin rumia? Saavat kruunun säkenöimään paremmin kuin hehkulamput.
Yksi kunnon polkaisu katumaasturin kaasupolkimeen saastuttaa yhtä paljon kuin 2000 hehkulamppua!
Onko jotain laskelmaa esittää? Ei taida olla!
Polttelen usein nuotiota pihallani - ihan huvikseni. Se tuottaa monisatakertaisesti enemmän hiilidioksidipäästäjä kuin ne muutamat hehkulamput joita en voi vaihtaa energiansäästölamppuihin.
Nuotion poltto ei lisää hiilidioksidipäästöjä verrattuna siihen, että puut mätänisivät metsässä!
Jos en saa pitää niitä, niin salakuljetan tarvittaessa niitä EU:n ulkopuolelta.
Omaan käyttöön saa tuoda maahan laillisesti, ainakin erään asiantuntijan mukaan eräässä lehtiartikkelissa.
Ti 27.10.2009 @ 00:06
Miten herkkiä pienoishehkulamput on hajoamaan ukkosella? Jos menee useampi lamppu kerralla, tullee aika kallista säästöä. Aiemmin olisi mennyt vain parilla eurolla.
EU tarvitsisi selkeästi vuosittain alenevan normin pienoishehkulampun elohopealle. Joskus aiemmin elohopea on mainittu aivan kaikkien haitallisimpien myrkkyjen joukossa. Aiemmin elohopealta on voinut välttyä kotona, mutta kiitos EU:n ei enää. Energiantuotannon ja teollisuuden elohopeapäästöihin toimisi myös alenevat normit riippumatta siitä miten valaistus hoidetaan.
Kuluttajan kannalta helpointa on arvioida valmistukseen kuluva energia suoraan hankintahinnasta.
EU voisi lisäksi säätää oikeasti kunnollisen normin myös valaistuksen laatuun. Osa nykyisistä pienoisloistelampuista tai ledeistä ei kelpaa kunnolliseen valaistukseen. Monet ihmiset ovat varsin herkkiä huonolle valaistukselle ja kun tämä puuttuu, koko valaistusuudistus saa huonon maineen. Kuluttaja voisi sitten itse valita haluaako näyttää oranssilta G-luokan vilkkuu-ja-värisee-valossa vai luonnolliselta A-luokan valossa.
Lisäksi tarvittaisiin tarkemmat säädökset lamppujen valaistusteholle. Osa mainonnasta keskittyy ihan liikaa vertailemaan watteja varsin optimistisesti, kun pitäisi verrata valaistustehoa.
Ti 27.10.2009 @ 00:23
Oli kyllä niin yksipuolinen näkemys aiheesta, selvästi ilman laajempaa tutustumista aiheeseen. Kuten aikaisemmin jo kommentoitiin niin hehkulamppujen lämmitysvaikutus on lähinnä vitsi. Paljonkohan siitä lampun lämmöstä tulee oikeasti hyötykäyttöön lattiatasolle sieltä katon rajasta, lämmöllä kun on taipumus nousta ylöspäin. Lampuilla tuskin kukaan taloaan lämmittää... Ja entäs se kesäaika kun olisi jäähdytystarvetta? Etelämmässä euroopassa sitä jäähdytystarvetta on aivan eri tavalla kuin täällä ja kun mietitään että siellä on populaatiota vähän enemmän niin meidän lämmitysvaikutukset kokonaisuudessa on mitättömät.
Se parin kympin sähkön säästö per kotitalous ei todellakaan ole se todellinen vaikutus tällä valaistuspolitiikan muutoksella, kuten monissa lähteissä esitetään. Vaikutuksia tulisi tarkastella hiukan eri kantilta ja isommassa mittakaavassa.
Energiansäästökin toki säästää ympäristöä, mutta mitä tulee energiansäästölampun sisältämän elohopean vaikutuksiin niin en suinkaan olisi huolissani päällä olevan lampun rikkoutumisesta. Enemmänkin olisin huolissani siitä että mitä tapahtuu kun se säästölamppu tulee tiensä päähän, luontoon ne osittain päätyy tavalla tai toisella. Luonnossa elohopea sitten huuhtoutuu vesistöihin kun kaikkia tuskin saadaan kierrätettyä asianmukaisesti. Vesistöistä muuten ainoastaan 0,01% on juomakelpoista vettä. Loppujen lopuksi ne luontoon päätyneet elohopeat siis päätyvät ihmisten elimistöön juomaveden mukana. Mainittakoon esimerkkinä että kun ihmisen käyttämän muovin kiertokulkua tutkittiin valtamerten kalojen elimistöstä, laskettiin että ihmisen elimistöön ravinnon mukana kulkeutuisi elin iän aikana eväsrasiallinen muovia. 1mg elohopeaa tuhoaa 6000l juomakelpoista vettä ja yksi säästölamppu saa sisältää 5mg sitä itseään niin sopii laskeskella että minkälainen vaikutus on niillä miljardeilla säästölampuilla.
Esille nousi kommenteissa myös että paljonko siihen lampun tuotantoon tai rahtaamiseen kuluu luontoa kuluttavaa energiaa. Pitäisi myös muistaa että parempien valonlähteiden elinikä on aivan muuta kuin hehkulampulla. Yhden säästölampun eliniän aikana tarvitsisi 10x määrän hehkulamppuja ja siten tuotannon saastevaikutukset tulisi pistää hiukan eri perspektiiviin. Ledilamppuihin verrattuna hehkulampun käyttöikä on vieläkin surkeampi.
Ärsytti ohjelmassa tietämättömyys ledimarkkinoiden tarjonnasta. Markkinoilla kyllä on ledilamppuja joilla voi kevyesti korvata 40-60W hehkulamppuja, tinkimättä juurikaan värintoistosta tai mistään muistakaan ominaisuuksista. On himmennettävää ja vaikka millä tavalla säädettävää ja viritettävää. Ja eipä niitä halpoja säästölamppujakaan himmennetä. Hintakin voi ledilampulla olla siedettävä, kun aikansa kaivelee.
Moniko oikeasti tietää että markkinoilla on olemassa ledejä värintoistoindeksillä >Ra95. Tai ledejä jotka toimivat suoraan verkkosähköllä, ilman mitään muuntajaa, joilla vieläpä on erittäin korkea hyötysuhde kun otetaan huomioon puuttuvan muuntajan energiahäviöt. Ne herkut on sitä todellista valaistuksen tulevaisuutta.
Ti 27.10.2009 @ 07:34
Toimittajan asiantuntemuksen voi monin osin kyseenalaistaa mm. tietokoneet, televisiot, videot, digiboxit tuottavat monin verroin enemmän yliaaltoja sähköverkkoon kuin pienoisloistelamput. Esimerkiksi pöytätietokone ja näyttö ottavat verkosta noin 400 W tehoa, sen rinnalla yhden pienoisloistelampun (20 W) yliaallot ovat pisara meressä.
Nyt on "Elektroniikka-asiantuntija" hieman tarkoitushakuinen? EU-direktiivissä on tehokertoimen korjaukselta (PFC) armahdettu vain "tarpeeksi" pienitehoiset laitteet so. pienoisloisteputkilamput, pienlaturit jne. Suurempitehoisille laitteille PFC on pakollinen. Näin ollen sähköverkon saastuttajina pienlaitteet ovat merkittäviä. Pienlaitteiden yleistyessä PFC-vapautus tulisi uudelleenarvioida.
Ti 27.10.2009 @ 09:15
Toimittajan asiantuntemuksen voi monin osin kyseenalaistaa mm. tietokoneet, televisiot, videot, digiboxit tuottavat monin verroin enemmän yliaaltoja sähköverkkoon kuin pienoisloistelamput. Esimerkiksi pöytätietokone ja näyttö ottavat verkosta noin 400 W tehoa, sen rinnalla yhden pienoisloistelampun (20 W) yliaallot ovat pisara meressä.
Muista häiriöistä ei kannata myöskään puhua; sitä varten on selvät EMC-direktiivit, niiden mukaan kaikki elektroniikka tehdään, niin kännykät kuin pienoisloistelamputkin.
Energiansäästön kyseenalaistaminen on yksisilmäistä myös; lämmityskausi kestää vain osan vuotta, tuskin kukaan kuvittelee että öljy- yms. lämmitysjärjestelmiä ei korvata paremmilla lämmitysjärjestelmillä kuten maa/ilmalämpöpumpuilla. Johan peräkylän ukkokin sen tietää!
Ihmeelistä, ammattitaidotonta vouhotusta kaikki; taattua&tuttua MOT-tasoa.
Ti 27.10.2009 @ 09:24
Toimittajan asiantuntemuksen voi monin osin kyseenalaistaa mm. tietokoneet, televisiot, videot, digiboxit tuottavat monin verroin enemmän yliaaltoja sähköverkkoon kuin pienoisloistelamput. Esimerkiksi pöytätietokone ja näyttö ottavat verkosta noin 400 W tehoa, sen rinnalla yhden pienoisloistelampun (20 W) yliaallot ovat pisara meressä.
Nyt on "Elektroniikka-asiantuntija" hieman tarkoitushakuinen? EU-direktiivissä on tehokertoimen korjaukselta (PFC) armahdettu vain "tarpeeksi" pienitehoiset laitteet so. pienoisloisteputkilamput, pienlaturit jne. Suurempitehoisille laitteille PFC on pakollinen. Näin ollen sähköverkon saastuttajina pienlaitteet ovat merkittäviä. Pienlaitteiden yleistyessä PFC-vapautus tulisi uudelleenarvioida.
Pitäisiköhän asiantuntijoiden ja vasta-asiantuntijoiden selvittää, miten paljon häiriöilmiöt ovat
a) tehosta riippuvaisia
b) laitteiden määrästä (siis laitteen käytössä olosta) riippuvaisia
c) tai sekä tehosta riippuvaisia että laitteiden määrästä riippuvaisia
Häiriöilmiöiden syntymistapa kun saattaa noilla kotielektroniikan vehkeillä olla ratkaiseva.
Mielipiteitähän riittää - riittääkö harkintaa
Ti 27.10.2009 @ 09:54
Onpa hyvä ja asiapitoinen kirjoitus!
Olen kaikesta muusta ihan samaa mieltä, puut vain poltan etupäässä takassa ja leivinuunissa.
Olen jo aikaa sitten vaihtanut energiansäästölamppuihin kohteissa, joissa se on ollut järkevää. Hehkulamppuja olen jo varastoinut 40 kpl niitä kohteita varten, joissa se on paras vaihtoehto. Muutamia esimerkkejä näistä kohteista:
- Kesämökin halkoliiterissä ja varastoissa käydään pimeään aikaan muutamia kertoja vuodessa. Valoja käytetään ainoastaan minuutteja.
- Liiketunnistimella varustetut kohteet. Valoa toivoisi saatavan heti riittävästi, kun tunnistin havahtuu. Energiasäästölamppuilla (joita olen kokeillut) ei kylmällä ilmalla synny riittävää valaistusta ainakaan ensimmäisten minuuttien aikana, jolloin valaistuksen tarvis on. Hehkulamppuja käytettäsessä voi liiketunnistimesta säätää valojen päälläoloajan lyhimmälle, jolloin energiahukkaa ei synny.
Ostin kotiin myös sisätilojen yleisvalaisimiksi muutamia 230 V halogeenivalaisimia eräästä yleisestä, sinällään asiallisesta kodintuotteita myyvästä tavaratalosta ja vaihdoin ko. valaisimet entisten perushehkulamppuvalaisimien tilalle. Lopputuloksena on, että 3 x 50 W halogeenivalaistuksella huoneissa on huonompi valaistus kuin vanhalla 1 x 60 W hehkulampulla. Että tällaista energian säästöä!
Ja sitten lopuksi: ONNEKSI OLKOON Satu Hassi! Neuvostoliiton malli ei voittanut, mutta samaa diktatuurimallia pääsee toteuttamaan EUostoliitossa, kun asian vain ymmärtää sumuttaa vihreäksi.
Ti 27.10.2009 @ 10:23
Toimittajan asiantuntemuksen voi monin osin kyseenalaistaa mm. tietokoneet, televisiot, videot, digiboxit tuottavat monin verroin enemmän yliaaltoja sähköverkkoon kuin pienoisloistelamput. Esimerkiksi pöytätietokone ja näyttö ottavat verkosta noin 400 W tehoa, sen rinnalla yhden pienoisloistelampun (20 W) yliaallot ovat pisara meressä.
Muista häiriöistä ei kannata myöskään puhua; sitä varten on selvät EMC-direktiivit, niiden mukaan kaikki elektroniikka tehdään, niin kännykät kuin pienoisloistelamputkin.
Energiansäästön kyseenalaistaminen on yksisilmäistä myös; lämmityskausi kestää vain osan vuotta, tuskin kukaan kuvittelee että öljy- yms. lämmitysjärjestelmiä ei korvata paremmilla lämmitysjärjestelmillä kuten maa/ilmalämpöpumpuilla. Johan peräkylän ukkokin sen tietää!
Ihmeelistä, ammattitaidotonta vouhotusta kaikki; taattua&tuttua MOT-tasoa.
No niin, varsinainen elektroniikka-asiantuntija. Niinkuin ohjelmassa todettiinkin niin suurempien ja tunnetuimpien lamppujen valmistamissa lampuissa on filtterit suodattamassa noita yliaaltoja pois.
Ja toisin kuin ohjelmassa ei kerrottu niin elektronisissa laitteisa on myös tälläiset suodattimet. Sen on ihan EU direktiivillä määrätty. Ja kuten ohjelmassa myös mainittiin niin EU ei vaatinut näihin lamppuihin näitä suotimia. Eli halvat energiasäästö lamput todennäköisesti suoltavat sähköverkkoon huomattavasti enemmän 'roskaa' kuin muut elektroniikka laitteet, vaikkakin noiden muiden laitteiden energiankulutus olisi miten paljon enemmän kuin lamppujen.
Ti 27.10.2009 @ 13:22
Olen jo vuosia sitten siirtynyt kokeilemaan ja vertailemaan hehku- ja Pienoisloistelamppuja energian säästön kannalta. Minulla on asennettuna lämmitysjärjestelmä, joka mittaa kaiken talossani käytettävän tehon (energian) kohteittain ja huoneittain. Lamppujen vaihtamisella en ole huomannut energian kulutuksen vähenneen, koska silloin lämmitysjärjestelmä tuottaa vastaavan määrän korvauslämpöä. Olen sen vuoksi vakuuttunut siitä, että lampun energiasta yli 90 prosenttia tulee huoneeseen lämmöksi. Tällä perusteella pitäisin varsin hyvin todennettuna sitä, että energialamput säästävät energiaa vain ulkovalaisimissa ja paikoissa jossa lämmitys ei ole tarpeen. Tosin jos lämmityksen säätö on puutteellinen, ja ei reagoi valaistuksen tuottamaan lisälämpöön saattaa säästöä myös syntyä. Tärkeämpää olisi tällöinkin korjata ja kehittää lämmityksen säätöautomatiikkaa, eikä yrittää keinotella joillakin lamppuratkaisuilla.
Jotkut pienoisloistelamput ovat kestävämpiä, kuin toiset. Jos olen sattunut ostamaan niitä kestäviä, niin silloin pääsen helpommalla lamppujen vaihdossa. Jotkut ovat olleet varsin lyhytikäisiä ja tulevat siten hankaliksi. Kokeilemani korvaavat LED-lamput ovat olleet vielä liian lyhytikäisiä. Pureeko kiinassa toimivien lampunvalmistajien lobbaus todella näin hyvin. Etelä-Euroopassa missä lämmitystä ei tarvita tilanne on luonnollisesti aivan toinen. Eivätkö siis asiantuntijat valmistelekaan lakialoitteita unionissa ja pyri ottamaan huomioon ilmastollisia näkökohtia. En usko, että tuo valaistuskuormituksen, epälineaarisuus toisi sähkönjakeluhäiriöitä suomen hyvissä sähköverkoissa. Joissakin ääritapauksissa ehkä jotain toimintahäiriöitä herkimpiin verkostoon kytkettyihin laitteisiin.
Pahana ongelmana olen myös pitänyt lamppujen hävittämistä. Kotikuntani Salo ei ole järjestänyt sopivalle etäisyydelle keräilypisteitä ja niinpä joudun lähtemään usein autolla kuskaamaan käytettyjä lamppujani joko Korvenmäkeen tai Meriniittyyn. Siitä turhasta kuskauksesta tullee melkoisesti niitä CO2 päästöjä. Uskon useimpien ihmisten välttävän tämän ongelman paiskaamalla vanhat lamput sekajätteeseen. Toki niin hehkulampun, kuin pienoisloistelampunkin materiaalia voisi käyttää uudelleen, jos ne koottaisiin keskitetysti ja helposti.
Ti 27.10.2009 @ 13:41
Komission DG JRC on tehnyt energiankäytöstä tutkimuksen, joka löytyy osoitteesta http://re.jrc.ec.europa.eu/energyefficiency/pdf/EnEff%20Report%202006.pdf.
Tutkiskelin tutkimusrapottia. Tässäkin pätee se, että euron rahalla saa niin monenlaista tilastoa. Varmasti oikein, mutta kovin yksisilmäistä lamppujen ja ympäristön kannalta. Eipä parempaakaan voi odottaa. Ei silti kelpaa tässä asiassa päätöksen pohjaksi pohjolan olosuhteisiin.
Ti 27.10.2009 @ 14:55
Muistutetaan katsojia siitä, että toisin kuin mitä ohjelmassa nämä asiantuntijat tekivät, älkää koskaan ruuvatko es-lamppua pitämällä kiinni lasisesta purkausputkesta!
Kiristäminen tapahtuu aina pitämällä kiinni integroidun liitäntälaitteen muovikotelosta, sillä lasiputki ja sen kiinnitys ei kestä suurempaa rasitusta.
Ti 27.10.2009 @ 15:04
Miksi näin tärkeä asia jäi huomiotta?
Ehkä siksi, että toisaalta syvän tumman siniset sukat erottuvat mustista ennen ulos astumista...
Jos värintoisto huolestuttaa, niin kerrottakoon, että valonlähteille on määritelty värilämpötilan lisäksi värintoistoindeksi, joka parhaimmillaan on lähes täydellinen, vastaten päivänvaloa, jotain mitä ei hehkulampuilla saavuteta ilman spektrin suodatusta.
Ti 27.10.2009 @ 15:16
Olisin toivonut, että olisitte MOT-ohjelmassa keskustelleet myös transienttien terveysriskistä.
Asiaa lyhyessä muodossa:
www.youtube.com/watch?v=-3YrEMlmE9E
www.youtube.com/watch?v=6CVLa_tRslY
video.google.com/videoplay?docid=7504369686876852884#
Tutkimuksia aiheesta:
A. Johdatus likaisen sähkön problematiikkaan:
Genuis, S. J. (2007). Fielding a current idea: exploring the public
health impact of electromagnetic radiation. Public Health, 122(2), 113-24.
www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17572456
B. Astma:
Havas, M., & Olstad, A. (2008). Power quality affects teacher wellbeing
and student behavior in three Minnesota Schools. Science of The Total
Environment, 402(2-3), 157-162.
linkinghub.elsevier.com/retrieve/pii/S0048969708004634
C. Miksi 50 Hzin sähköverkossa on RF-radiotaajuuksia ja miten ne vaikuttavat terveyteen.
Vignati, M., & Giuliani, L. (1997). Radiofrequency exposure near high-voltage lines. Environmental Health Perspectives, 105(Suppl 6), 1569–1573.
http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?artid=1469914&rendertype=abstract.
D. Diabetes ja insuliinimäärät:
Havas, M. (2008). Dirty electricity elevates blood sugar among
electrically sensitive diabetics and may explain brittle diabetes.
Electromagnetic Biology and Medicine, 27(2), 135-46.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18568931
E. Sähkön vaikutuksista historiallisesti:
Milham, S. (2009). Historical evidence that electrification caused the
20th century epidemic of "diseases of civilization".
www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19748187
F. Sähkön vaikutuksesta ihmisen fysiologian näkökulmasta (pidempi paperi, katso gap junction-kohta):
Cherry, N. (2002). Evidence that Electromagnetic Radiation is Genotoxic: The implications for the epidemiology of cancer and cardiac, neurological and reproductive effects. A report. Extended from a paper presented to the conference on Possible health effects on health of radiofrequency electromagnetic fields, 29th June 2000. European Parliament, Brussels.
www.scribd.com/doc/18762027/Dr-Neil-Cherry-Evidence-That-Electromagnetic-Radiation-is-Genotoxic-2002
H. Konkreettisia vaikutuksia:
- jos piikit (transientit) eli RF-radiotaajuuksinen säteily on suurta sähköverkossa, näkyy se erityisesti diabeetikoilla insuliinimäärissä.
Kun transientteja ja harmonisia yliaaltoja vähennetään, 1-tyypin diabeetikot tarvitsevat vähemmän insuliinia ja 2-tyypin diabeetikoilla plasmaglukoosin tasot pienenevät.
- pH-testillä suurten transienttien aikana sylkitesti on hapan ja kun näitä transientteja vähennetään minimiin, on joissain kokeissa saatu selkeästi emäksinen vaste
Mielenkiintoista olisi selvittää siis tarkemmin transienttien yhteys diabeteksen ja astman syntyyn.
Ti 27.10.2009 @ 15:36
Onpa hyvä ja asiapitoinen kirjoitus!
Ja sitten lopuksi: ONNEKSI OLKOON Satu Hassi! Neuvostoliiton malli ei voittanut, mutta samaa diktatuurimallia pääsee toteuttamaan EUostoliitossa, kun asian vain ymmärtää sumuttaa vihreäksi.
Toivottavasti mahdollisimman monet tekivät saman havainnon. Vihreille ja erityisesti heidän kellokkailleen on tunnusomaista, että he poimivat perusteluiksi vain heidän uskonkappaleitaan tukevat faktat ja kylmästi sivuuttavat muut. Samaa taktiikkaa he ovat käyttäneet ydinvoiman kohdalla. Naurettavimpia väitteitä on torjua ydinjätteiden loppusijoitusta sillä, että kapselit eivät kestä seuraavaa jääkautta. So what? Ihmiskunta on siihen mennessä pilannut maapallon moneen kertaan, mikäli hallitsematon väestönkasvu jatkuu.
Ti 27.10.2009 @ 18:46
Moni keskusteluun osallistunut on pohtinut sitä, kuinka paljon energiansäästölampun valmistaminen vie energiaa ja miten paljon sen hävittäminen kuluttaa voimavaroja.
Tästä on tehty ainakin yksi kattava selvitys, joka sisältyy EU:n lamppuasetuksen julkiseen tausta-aineistoon. Ks. täältä, sivut 15 – 45 sisältävät vertailutietoa eri lampputyyppien elinkaaritutkimuksesta: http://www.eup4light.net/assets/pdffiles/Lot19part1/EuP_Domestic_Task5_V19.pdf
Selvityksessä sanotaan karkeasti ottaen seuraavaa: Kaikki lampputyypit kuluttavat suurimman osan elinkaarensa aikana käyttämästään energiasta silloin, kun niitä käytetään valaisuun. Energiansäästö- eli pienloistelamppu on elinkaarianalyysin mukaan vähiten saastuttava vaihtoehto, kun mittayksikkönä käytetään lampun tuottamaa valomäärää per tunti. Siitä voidaan tietysti keskustella, onko juuri se oikea mittayksikkö.
Pienloistelamppujen valmistamiseen kuluu suhteellisen paljon energiaa, ja se myös aiheuttaa enemmän päästöjä kuin vaikkapa tavallisen hehkulampun valmistaminen. Tämä johtuu lamppujen rakenteesta. Pienloistelamppu sisältää elektroniikkaa, mm. sytyttimen ja kuristimen. Hehkulampussa taas on lähinnä lasia ja metallia.
Selvitys pohtii myös elohopean ja muun jätteen kohtaloa, kun pienloistelamppu poistuu käytöstä. EU lähtee siitä, että 80 prosenttia pienloistelampuista päätyy kaatopaikalle. Näin myös valtaosa niiden sisältämästä elohopeasta päätyy kaatopaikalle, ja osa edelleen sieltä pohja- ja pintavesiin. Se on kelvoton lähtökohta.
Lisää taustatietoa elinkaarivertailusta löytyy siis yllä olevasta linkistä.
Maanantaisessa ohjelmassa oli alun perin parin minuutin jakso, jossa TKK:n valaistuslaboratorion asiantuntija kertoi, millainen valon spektri eri lampputyypeillä on. Valitettavasti jouduin lyhentämään sen pois.
Kuten keskustelussa on todettu, valon värilämpö- ja värintoisto-ominaisuudet poikkeavat eri lampputyypeillä toisistaan. Eikä pienloistelampun värintoistoa saa täysin samanlaiseksi kuin hehkulampun, koska valon spektri on erilainen. Markkinoilla toki on niin sanottuja pehmeän valon pienloistelamppuja, mutta niissä on sinistä ja vihreää valoa selvästi enemmän kuin hehkulampussa.
Yst. terv.
Ti 27.10.2009 @ 18:55
Olohuoneen valaisin on erittäin kallis kristallikruunu, jossa kaikki muut lamput kuin pienikantaiset kirkkaat hehkulamput ovat erittäin rumia.
Miksi halogeenit ovat erittäin rumia? Saavat kruunun säkenöimään paremmin kuin hehkulamput.
Yksi kunnon polkaisu katumaasturin kaasupolkimeen saastuttaa yhtä paljon kuin 2000 hehkulamppua!
Onko jotain laskelmaa esittää? Ei taida olla!
Polttelen usein nuotiota pihallani - ihan huvikseni. Se tuottaa monisatakertaisesti enemmän hiilidioksidipäästäjä kuin ne muutamat hehkulamput joita en voi vaihtaa energiansäästölamppuihin.
Nuotion poltto ei lisää hiilidioksidipäästöjä verrattuna siihen, että puut mätänisivät metsässä!
Jos en saa pitää niitä, niin salakuljetan tarvittaessa niitä EU:n ulkopuolelta.
Omaan käyttöön saa tuoda maahan laillisesti, ainakin erään asiantuntijan mukaan eräässä lehtiartikkelissa.
Kohta 1: Etkö tiedä että myös halogeenit kielletään? Niidenkin hyötysuhde on liian alhainen.
Kohta 2: Laskelma on helppo: Jos katumaasturin teho olisi vaikkapa 150 kW ja hekulampun teho 60W, niin suhdeluku olisi 2500. Siis enemmän kuin 2000. 150 kW ei ole kovin iso katumaasturin moottorin tehoksi. Henkilöauton tehoksi se on kyllä melko iso.
Kohta 3: Nuotion poltto on hiilidioksidin kierrätystä. Mutta myös sähkösopimuksessa voi sopia puusähkön käyttämisestä. Siis ihan sama lopputulos! (Sain kohtuuhyvän tarjouksen puusähköstä kun ostin sähkökiukaan.)
Kohta 4: Tuota en tiennyt mutta ei ole ekologista jos poltan kerosiinia yläilmoissa kun haen lappuja.
Ti 27.10.2009 @ 22:14
Satu Hassi sanoi ohjelmassa jotain perin olennaista, nimittäin: "Yhdenkään sähköyhtiön edustaja ei ole ottanut meihin yhteyttä tässä asiaa, ei meiltä MEPeiltä voida vaatia..."
Verrattuna esim. Suomen perinteiseen lainsäädäntötyöhön:
Perinteisesti lainvalmistelija PYYSI lausuntoja ASIANTUNTIJOILTA siitä, mitä valmisteli. Asiantuntijat olivat usein puolueettomia tieteen edustajia, mutta myös kansalaisjärjestöjä tms
EU säätää lakeja sen mukaan, miten YRITYKSET OTTAVAT YHTEYTTÄ ja LOBBAAVAT. EU ei käytä PUOLUEETTOMIA asiantuntijoita.
Tärkeää oli tietenkin myös se, että on helpompaa kieltää tuote kuin käyttää pehmeämpiä keinoja. Perinteiset hehkulamput ovat selvästikin parempia tietyissä paikoissa, siksi tuntuu tarpeettomalta säätää täyskielto. Kulhuttajn luulisi ymmärtävän oman etunsa vähemmälläkin. Minulla on käytössä etupäässä energiansäästölamppuja vaikka niiden hävittäminen on toistaiseksi ollut suhteettoman hankalaa ( tämä toivon mukaan sentään paranee).
Ti 27.10.2009 @ 22:24
Minulla on käytössä etupäässä energiansäästölamppuja vaikka niiden hävittäminen on toistaiseksi ollut suhteettoman hankalaa ( tämä toivon mukaan sentään paranee).
Roskiin vaan! Hassi voi pakottaa meidät elohopeapitoisiin lamppuihin, mutta ei hävittämään niitä asianmukaisella tavalla. Siis olisko sittenkin parempi myydä minulle pelkkiä hehkulamppuja?
Ehdotan että postitetaan kaikki rikkinäiset energiansäästölamput Satu Hassille.
Ti 27.10.2009 @ 22:39
EU voisi lisäksi säätää oikeasti kunnollisen normin myös valaistuksen laatuun. Osa nykyisistä pienoisloistelampuista tai ledeistä ei kelpaa kunnolliseen valaistukseen. Monet ihmiset ovat varsin herkkiä huonolle valaistukselle ja kun tämä puuttuu, koko valaistusuudistus saa huonon maineen. Kuluttaja voisi sitten itse valita haluaako näyttää oranssilta G-luokan vilkkuu-ja-värisee-valossa vai luonnolliselta A-luokan valossa.
Lisäksi tarvittaisiin tarkemmat säädökset lamppujen valaistusteholle. Osa mainonnasta keskittyy ihan liikaa vertailemaan watteja varsin optimistisesti, kun pitäisi verrata valaistustehoa.
Selvästi et ole edes lukenut EU:n lamppuasetusta. Värintoistolle on asetettu vaatimus. Myös valoteholle on vaatimukset ja sille, miten vastaavuutta saa mainostaa hehkulamppuun verrattaessa. Ylioptimistinen mainonta loppuu ensi syksynä!
Ti 27.10.2009 @ 22:55
No niin, varsinainen elektroniikka-asiantuntija. Niinkuin ohjelmassa todettiinkin niin suurempien ja tunnetuimpien lamppujen valmistamissa lampuissa on filtterit suodattamassa noita yliaaltoja pois.
Ja toisin kuin ohjelmassa ei kerrottu niin elektronisissa laitteisa on myös tälläiset suodattimet. Sen on ihan EU direktiivillä määrätty. Ja kuten ohjelmassa myös mainittiin niin EU ei vaatinut näihin lamppuihin näitä suotimia. Eli halvat energiasäästö lamput todennäköisesti suoltavat sähköverkkoon huomattavasti enemmän 'roskaa' kuin muut elektroniikka laitteet, vaikkakin noiden muiden laitteiden energiankulutus olisi miten paljon enemmän kuin lamppujen.
Kalliit lamput tuottavat yhtä paljon yliaaltoja kuin halvat. Älä kommeitoi jos ei ole tietämystä! Suotimia ei ole vaadittu, koska energiansäästölamppujen tuottamien yliaaltojen vaikutus on niin vähäinen. Jo nyt Suomessa on erittäin paljon näitä lamppuja käytössä ilman mitään ongelmia!
Ti 27.10.2009 @ 23:36
Muistutetaan katsojia siitä, että toisin kuin mitä ohjelmassa nämä asiantuntijat tekivät, älkää koskaan ruuvatko es-lamppua pitämällä kiinni lasisesta purkausputkesta!
Kiristäminen tapahtuu aina pitämällä kiinni integroidun liitäntälaitteen muovikotelosta, sillä lasiputki ja sen kiinnitys ei kestä suurempaa rasitusta.
Hyvä huomio! Kiinnitin itsekin samaan huomiota. Mutta eivät ne mitään lamppuasiantuntijoita olleet, vaan elektroniikkaihmisiä (eivät siis edes sähkövoima-asiantuntijoita).
Ti 27.10.2009 @ 23:49
Kohta 1: Etkö tiedä että myös halogeenit kielletään? Niidenkin hyötysuhde on liian alhainen.
Energialuokan B halogeeneja ei olla kieltämässä milloinkaan. Ne sopivat vanhaankin kristallikruunuun. Ovat kyllä ainakin toistaiseksi hinnakkaita. Ovat kuten energiansäästölamput, mutta loisteputki on korvattu pienjännitehalogeenilla.
Kohta 2: Laskelma on helppo: Jos katumaasturin teho olisi vaikkapa 150 kW ja hekulampun teho 60W, niin suhdeluku olisi 2500. Siis enemmän kuin 2000. 150 kW ei ole kovin iso katumaasturin moottorin tehoksi. Henkilöauton tehoksi se on kyllä melko iso.
Luulin että puhutaan energiasta eikä tehosta. Kaasun polkaisu kestää vain hetken, hehkulamppu tuhat tuntia.
Ke 28.10.2009 @ 00:34
Muistutetaan katsojia siitä, että toisin kuin mitä ohjelmassa nämä asiantuntijat tekivät, älkää koskaan ruuvatko es-lamppua pitämällä kiinni lasisesta purkausputkesta!
Kiristäminen tapahtuu aina pitämällä kiinni integroidun liitäntälaitteen muovikotelosta, sillä lasiputki ja sen kiinnitys ei kestä suurempaa rasitusta.
Hyvä huomio! Kiinnitin itsekin samaan huomiota. Mutta eivät ne mitään lamppuasiantuntijoita olleet, vaan elektroniikkaihmisiä (eivät siis edes sähkövoima-asiantuntijoita).
Olin suorastaan hämmästynyt heidän asiantuntemattomuudestaan, ilmeisesti tänä päivänä jo lampun käyttöohjeen ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia TKK:ssa. Puhumattakaan siitä, että ko. asian pitäisi olla DI tasolla itsestään selvä, siinä määrin elektroniikan suunnittelu konvergoituu nykyisin mekaniikan suunnitteluun.
Ke 28.10.2009 @ 10:32
Paljon oli puhetta sähköverkon häiriöistä. Teuvo Suntio maalaili epärealistisia kauhukuvia sähköverkon kaatumisista. Aiheesta on tehty tutkimuksia ja todettu energiansäästölamppujen vaikutuksien olevan merkityksettömiä.
Selvästi professoritkin levittelevät vain omia mielipiteitään, eivät mitään totuutta.
Myös lämpöhyödyistä on tehty aiemminkin mallinnusta, tuloksena, että lamppujen lämmöstä keskimäärin 55 - 80 % tulee hyödyksi, ei siis 80 - 90 %.
Olen kiinnostunut näkemään noita mainitsemiasi tutkimuksia. Löytyykö referenssejä? Minusta prof. Suntion osuudessa ei mainittu sitä varsinaista stabiilisuusongelmaa, joka johtuu siitä, että energiansäästölamput ovat vakiotehokuormia. Jos sähköverkkoon lisätään vakiotehokuormia, niin ne näkyvät tehonsyötön suuntaan negatiivisina dynaamisina resistansseina. Eli, kun jännite verkossa laskee, niin virta kasvaa! Miljoona vakiotehokuormaa kiskaisee yhtäkkiä lisää virtaa! Mitä sitten tapahtuu??? Tavallisissa hehkulampuissa käy päinvastoin ja stabiilisuusongelmaa ei ole.
Prof. Suntio itse varmasti tuntee tämän problematiikan hyvin, mutta olikohan lähetysaika rajallinen?
Ke 28.10.2009 @ 13:23
Sivuilla on jo kommentoitu hehkulamppujen hukkalämmön merkitystä ja esitetty linkkejä tutkimuksista, joten ei niistä sen enempää. Haluaisin vain lisätä kaksi kommenttia:
1. Mulla on ollut energiansäästölamput lähes kaikissa kohteissa jo yli 13-14 v eli heti, kun ne tulivat markkinoille. Vain yksi es-lamppu on tänä aikana palanut loppuun. Olen siis hyvinkin säästänyt niiden hankkimiskustannutkset kasaan tänä aikana, vaikka ne silloin aikoinaan olivat melko kalliita. ENKÄ ole koko tänä aikana edes huomannut, että kerrostaloasuntoni olisi mitenkään tavallista kylmempi. En siis ole säätänyt termostaattia lämpimämmäksi sen vuoksi. Kysehän on siitä, miten lämpimässä tai kylmässä haluaa asua ja miten lämmönsäädön toteuttaa. Pankaa villapaidat päällenne! Muutenkin meidän asunnot ovat nykyisin aivan liian kuumia, huomaan sen kylässäkäydessäni. Kuumuus vain väsyttää. Mulla on ikkunaseinän luona 19,5 astetta koko talven ja se riittää hyvin: ilmeisesti keskellä asuntoa on hieman lämpimämpää, mutten ole mitannut.
ES-lamppujen hävitys ei ole ollut mulle ongelma, kun niitä rikkoontuu niin harvoin. Kaatopaikalla joutuu käymään muutenkin silloin tällöin, joten samalla se siinä hoituu. Ja varmaankin keräyspisteitä tulee, kunhan lamput yleistyvät, niin kuin pattereillekin on. Älkää tehkö kärpäsestä härkästä!
2. Lukekaa Hassin koko sähkökirje: siinä on asiaa!
Ke 28.10.2009 @ 14:40
Olen kiinnostunut näkemään noita mainitsemiasi tutkimuksia. Löytyykö referenssejä? Minusta prof. Suntion osuudessa ei mainittu sitä varsinaista stabiilisuusongelmaa, joka johtuu siitä, että energiansäästölamput ovat vakiotehokuormia. Jos sähköverkkoon lisätään vakiotehokuormia, niin ne näkyvät tehonsyötön suuntaan negatiivisina dynaamisina resistansseina.
Es-lamppujen linjaregulaatio on varsin rajoittunut, yleensä merkittävästi rajoittuneempi kuin muiden hakkuriteholähteen sisältävien sähkölaitteiden. Mittauksieni mukaan yli -20% muutos verkkojännitteessä johtaa monimutkaisenkin liitäntälaitteen sisältävien es-lamppujen valotehon voimakkaaseen laskuun ja lopulta lampun sammumiseen. Esimerkiksi tietokoneen hakkurivirtalähde kykenee pitämään lähtönsä stabiilina usein -50% jännitteen pudotuksen kanssa.
Lainaan suoraan HS.fi palstalta nimimerkiltä "Single malt":
Tässä on Ruotsissa tehty kenttäkoe, jossa 17 asuntoa testattiin ensin ilman säästölamppuja ja sitten 6 lampulla per asunto.
"...CFL installations, even in concentrated levels, do not contribute significantly to voltage distortion in electricity distribution "
http://www.iaeel.org/iaeel/Archive/Right_Light_Proceedings/Proceedings_body/BOK4/RL42goth.pdf
Puolassa on tehty kenttäkokeita 33 000 lampulla
"The results indicate, that the harmonic generated by the CFLs in residential districts have only a minor effect on power quality of the supply network."
http://www.efficientlighting.net/formerdoc/pubdoc/ELI222.doc
Ke 28.10.2009 @ 15:03
Myös lämpöhyödyistä on tehty aiemminkin mallinnusta, tuloksena, että lamppujen lämmöstä keskimäärin 55 - 80 % tulee hyödyksi, ei siis 80 - 90 %.
Olen kiinnostunut näkemään noita mainitsemiasi tutkimuksia. Löytyykö referenssejä?
Alla olevasta linkistä selviää, että VTT:n monivuotisen tutkimusprojektin perusteella muun kuin primäärisen lämmityksen keskimääräinen lämmityshyötysuhde on 50% - 65% (PDF sivulla 6). VTT:n mittaustulokset perustuvat reaalimaailman koejärjestelyihin, niistä saatu empiirinen näyttö myös tukee laskentamalleja.
http://passiivitalo.vtt.fi/files/passiivitalon%20lammitys.pdf
Ke 28.10.2009 @ 20:57
Paljon oli puhetta sähköverkon häiriöistä. Teuvo Suntio maalaili epärealistisia kauhukuvia sähköverkon kaatumisista. Aiheesta on tehty tutkimuksia ja todettu energiansäästölamppujen vaikutuksien olevan merkityksettömiä.
Selvästi professoritkin levittelevät vain omia mielipiteitään, eivät mitään totuutta.
Myös lämpöhyödyistä on tehty aiemminkin mallinnusta, tuloksena, että lamppujen lämmöstä keskimäärin 55 - 80 % tulee hyödyksi, ei siis 80 - 90 %.
Olen kiinnostunut näkemään noita mainitsemiasi tutkimuksia. Löytyykö referenssejä? Minusta prof. Suntion osuudessa ei mainittu sitä varsinaista stabiilisuusongelmaa, joka johtuu siitä, että energiansäästölamput ovat vakiotehokuormia. Jos sähköverkkoon lisätään vakiotehokuormia, niin ne näkyvät tehonsyötön suuntaan negatiivisina dynaamisina resistansseina. Eli, kun jännite verkossa laskee, niin virta kasvaa! Miljoona vakiotehokuormaa kiskaisee yhtäkkiä lisää virtaa! Mitä sitten tapahtuu??? Tavallisissa hehkulampuissa käy päinvastoin ja stabiilisuusongelmaa ei ole.
Prof. Suntio itse varmasti tuntee tämän problematiikan hyvin, mutta olikohan lähetysaika rajallinen?
Energiansäästölamput eivät ole vakiotehokuormia, niissä ei yleensä ole säätyvää hakkuria. Jännitteen pienentyessä teho ja valovirta pienenee.
Linkit häiriötutkimuksiin tulikin jo toisen vastaajan toimesta. Lamppujen lämpöhyödystä on tehty tietokonemallinnus 1990-luvun alkupuolella, josta tuo 55 - 80 %. Professori Lund tehnyt TKK:lla tietääkseni.
Ke 28.10.2009 @ 22:59
Miten Satu Hassi saattaa, kehtaa sanoa, että on liikaa vaadittu, että mepit ottaisivat selvää tällaisista asioista. Mistä sitten? Sitä varten heidät on sinne äänestetty, Satu Hassiakin siksi, että hänellä on tekn. lis. tutkinto. Koulutuksensa perusteella hänen olisi pitänyt ymmärtää, mihin direktiivi johtaa.Miksi ei ajettu kansallista poikkeusta erityisolosuhteiden perusteella?
Eikö pohjoismainen yhteistyö toimi EU -tasolla? Pohjoismaat on iso joukko talouksia, jotka elävät osan vuotta kylmässä ja pimeässä ja asuvat maissa, joissa on teknisesti kehittyneitä ratkaisuja näille oloille. Komission edustaja vastasi "hyvää päivää, kirvesvartta" toimittajan kysymyksiin.
To 29.10.2009 @ 08:53
Paljon oli puhetta sähköverkon häiriöistä. Teuvo Suntio maalaili epärealistisia kauhukuvia sähköverkon kaatumisista. Aiheesta on tehty tutkimuksia ja todettu energiansäästölamppujen vaikutuksien olevan merkityksettömiä.
Selvästi professoritkin levittelevät vain omia mielipiteitään, eivät mitään totuutta.
Myös lämpöhyödyistä on tehty aiemminkin mallinnusta, tuloksena, että lamppujen lämmöstä keskimäärin 55 - 80 % tulee hyödyksi, ei siis 80 - 90 %.
Olen kiinnostunut näkemään noita mainitsemiasi tutkimuksia. Löytyykö referenssejä? Minusta prof. Suntion osuudessa ei mainittu sitä varsinaista stabiilisuusongelmaa, joka johtuu siitä, että energiansäästölamput ovat vakiotehokuormia. Jos sähköverkkoon lisätään vakiotehokuormia, niin ne näkyvät tehonsyötön suuntaan negatiivisina dynaamisina resistansseina. Eli, kun jännite verkossa laskee, niin virta kasvaa! Miljoona vakiotehokuormaa kiskaisee yhtäkkiä lisää virtaa! Mitä sitten tapahtuu??? Tavallisissa hehkulampuissa käy päinvastoin ja stabiilisuusongelmaa ei ole.
Prof. Suntio itse varmasti tuntee tämän problematiikan hyvin, mutta olikohan lähetysaika rajallinen?
Energiansäästölamput eivät ole vakiotehokuormia, niissä ei yleensä ole säätyvää hakkuria. Jännitteen pienentyessä teho ja valovirta pienenee.
Linkit häiriötutkimuksiin tulikin jo toisen vastaajan toimesta. Lamppujen lämpöhyödystä on tehty tietokonemallinnus 1990-luvun alkupuolella, josta tuo 55 - 80 %. Professori Lund tehnyt TKK:lla tietääkseni.
Voisitko sitten valaista hiukan CFL:llien elektroniikkaa? Tavallista hehkulamppua voitaneen pitää puhtaasti resistanssina melko korkeille taajuuksille saakka. Täten sillä on vaimentava vaikutus sähköverkkoa ajatellen. Väitän, että verkon kannalta CFL on jotain muuta kuin puhdas dynaaminen (positiivinen)resistanssi. Kyseessä on kuitenkin elektroninen piiri, joka aivan varmasti näkyy verkolle jonain muuna kun impedanssina, jonka vaihe on 0 astetta.
To 29.10.2009 @ 13:04
Olen kiinnostunut näkemään noita mainitsemiasi tutkimuksia. Löytyykö referenssejä? Minusta prof. Suntion osuudessa ei mainittu sitä varsinaista stabiilisuusongelmaa, joka johtuu siitä, että energiansäästölamput ovat vakiotehokuormia. Jos sähköverkkoon lisätään vakiotehokuormia, niin ne näkyvät tehonsyötön suuntaan negatiivisina dynaamisina resistansseina.
Es-lamppujen linjaregulaatio on varsin rajoittunut, yleensä merkittävästi rajoittuneempi kuin muiden hakkuriteholähteen sisältävien sähkölaitteiden. Mittauksieni mukaan yli -20% muutos verkkojännitteessä johtaa monimutkaisenkin liitäntälaitteen sisältävien es-lamppujen valotehon voimakkaaseen laskuun ja lopulta lampun sammumiseen. Esimerkiksi tietokoneen hakkurivirtalähde kykenee pitämään lähtönsä stabiilina usein -50% jännitteen pudotuksen kanssa.
Lainaan suoraan HS.fi palstalta nimimerkiltä "Single malt":
Tässä on Ruotsissa tehty kenttäkoe, jossa 17 asuntoa testattiin ensin ilman säästölamppuja ja sitten 6 lampulla per asunto.
"...CFL installations, even in concentrated levels, do not contribute significantly to voltage distortion in electricity distribution "
http://www.iaeel.org/iaeel/Archive/Right_Light_Proceedings/Proceedings_body/BOK4/RL42goth.pdf
Puolassa on tehty kenttäkokeita 33 000 lampulla
"The results indicate, that the harmonic generated by the CFLs in residential districts have only a minor effect on power quality of the supply network."
http://www.efficientlighting.net/formerdoc/pubdoc/ELI222.doc
Abiedon mainitsemat tutkimukset on tehty 1990-luvulla. Lamppujen
liitäntäteknologia oli silloin erilainen kuin nykyään.
Tuoreempaakin ulkomaista tutkimusta löytyy esim. Ruotsista. Jos kiinnostaa, ja jos ruotsi taipuu, suosittelen Vattenfallin tutkijan Ulf Grapen esitystä toukokuulta 2008. Se löytyy täältä: http://www.elforsk.se/distribut/elkvaldok/nummer%209/bilaga_7.pdf
Yst. terv.
To 29.10.2009 @ 13:09
Miten Satu Hassi saattaa, kehtaa sanoa, että on liikaa vaadittu, että mepit ottaisivat selvää tällaisista asioista. Mistä sitten? Sitä varten heidät on sinne äänestetty, Satu Hassiakin siksi, että hänellä on tekn. lis. tutkinto.
Et kai ole oikeasti huolissasi siitä, että Satu Hassi ei katso aiheelliseksi aktiivisesti ajaa energiateollisuuden etuja Euroopan parlamentissa? Sillä siitähän oli kyse ja valtava energiateollisuus kyllä kykenee itse huolehtimaan edunvalvonnastaan. Tässä asiassa energiateollisuuden omat arviot eivät vain ilmeisesti tukeneet ohjelmassa esitettyjä väitteitä.
To 29.10.2009 @ 14:33
Missään ohjelmassa ei ole otettu vielä huomioon, että energiansäästölamppujen maksimilämpötila on on vain noin 60 astetta niissä olevan elektroniikan vuoksi. Korkeampi lämpötila voi aiheuttaa tulipalonvaaran.
Katso: http://sound.westhost.com/articles/incandescent.htm
Lamppuja ei pitäisi käyttää suljetuissa tai ylhäältä suljetuissa valaisimissa. Valaisimissa on merkitty teholukemat, mutta ne ovat hehkulampuille, jotka kestävät yli 100 astetta.
Energialampuissa teho on paljon alhaisempi, mutta myös niiden kestämä ylin lämpötila on alhaisempi, joten kannattaa olla varovainen, kunnes valaisimiin merkitään rajat käytettäessä energiansäätölamppuja.
To 29.10.2009 @ 14:45
Abiedon mainitsemat tutkimukset on tehty 1990-luvulla. Lamppujen
liitäntäteknologia oli silloin erilainen kuin nykyään.
Magneettiset kuristimet olivat valtavirtaa 1980-luvun es-lampuissa, ne korvautuivat pitkälti jo 1990-luvun alussa resonanssihakkuri-tyyppisillä elektronisilla liitäntälaitteilla. Sen jälkeen kehitystä on tapahtunut lähinnä hyvin pitkäikäisten es-lamppujen liitäntälaitteissa ja sekään ei juuri vaikuta niiden sähköverkkoliitännän ominaisuuksiin, joka on pysynyt yksinkertaisena tasasuuntauksena ja suodatuksena. Pitäisin hyvin todennäköisenä, että 1990-luvun lopulla tehdyissä tutkimuksissa käytetyt es-lamput olivat "elektronista" tyyppiä.
Tuoreempaakin ulkomaista tutkimusta löytyy esim. Ruotsista. Jos kiinnostaa, ja jos ruotsi taipuu, suosittelen Vattenfallin tutkijan Ulf Grapen esitystä toukokuulta 2008. Se löytyy täältä: http://www.elforsk.se/distribut/elkvaldok/nummer%209/bilaga_7.pdf
Tämä esitys ei suoraan liity yksistään es-lamppuihin vaan yleisemmin siihen tosiasiaan, että melkein kaikissa sähkölaitteissa on nykyisin sähköverkkoliitäntä, joka ei vastaa vaihtovirralle optimaalista resistiivistä kuormaa. Kotien valaistuksen osuus ei ole merkittävä sähköverkon kuormituksessa, mutta sen muuttuminen kuormitukseltaan yhä reaktiivisemmaksi toki muuttaa tilannetta ei toivottuun suuntaan.
Hauskaa muuten, että esityksessä ongelman yhdeksi ratkaisuksi huomioidaan mahdollisuus siirtyä tasavirtajakeluverkkoon, jotain mistä sähköverkkojen rakentaminen aikoinaan lähti käyntiin. :)
To 29.10.2009 @ 19:13
Kohta 1: Etkö tiedä että myös halogeenit kielletään? Niidenkin hyötysuhde on liian alhainen.
Energialuokan B halogeeneja ei olla kieltämässä milloinkaan. Ne sopivat vanhaankin kristallikruunuun. Ovat kyllä ainakin toistaiseksi hinnakkaita. Ovat kuten energiansäästölamput, mutta loisteputki on korvattu pienjännitehalogeenilla.
Kohta 2: Laskelma on helppo: Jos katumaasturin teho olisi vaikkapa 150 kW ja hekulampun teho 60W, niin suhdeluku olisi 2500. Siis enemmän kuin 2000. 150 kW ei ole kovin iso katumaasturin moottorin tehoksi. Henkilöauton tehoksi se on kyllä melko iso.
Luulin että puhutaan energiasta eikä tehosta. Kaasun polkaisu kestää vain hetken, hehkulamppu tuhat tuntia.
Kohta 1:
Kiertelin äsken ostoskeskuksia ja rautakauppoja. Kaikki löytämäni halogeenilamput jotka sopivat minun säädettäviin valaisimiin, olivat energialuokkaa D, eli kiellettäviä. Hinta oli 10 kertaa suurempi kuin hehkulampulla, mutta energiansäästö vain vaivaiset 30%. Tavallisen hehkulampun energialuokka on E, halogeenin D. Sen verran fysiikkaa tunnen, että jos halogeenin energialuokka on erittäin hyvä, niin tällaisen halogeenin ikä on erittäin lyhyt. Autooni ostin kerran night-breaker halogeenit. Ostin ensimmäisen ja viimeisen kerran. Ne eivät kestäneet kuin hetken.
Jos näissä mainostamissasi halogeeneissa on pienjännitehalogeeni, niin se merkitsee sitä että niissä on mukana hakkuri jolla jännite alennetaan. Ja silloin ne eivät ole säädettäviä. Siis totuus on se, että pienikantaiselle säädettävälle hehkulampuille ei ole korviketta. Ei varsinkaan jos kristalleiden takia valolähteen halutaan olevan pistemäinen tai viiru eikä tasainen pinta. Näin halutaan, jotta valaisinten prismat säihkyisivät sateenkaaren väreissä.
Sen sijaan ostin hehkulappuja saunaan loppuelämäkseni. Eikä maksanut edes paljoa. Laskin että jos saunon vanhana ukkona yhtä paljon kuin nyt, niin lamput loppuvat kun täytän 120 vuotta! Jos elän vielä silloin, niin joku on varmaan keksinyt oikeasti hyvän korvikkeen hehkulampulle.
Kohta 2:
Mitä virkaa hehkulampun käyttöiällä on tässä yhteydessä? Jos noin päättelet, niin voin sanoa että katumaasturi kestää kauemmin kuin 1000 tuntia. Yhden kaasun polkaisun jälkeen tulee toinen kaasun polkaisu. Siis sillä hetkellä kun polkaiset kaasupoljinta, niin teho on sama kuin yli 2000 hehkulampulla. Kun ajat tasaista nopeutta, niin teho on sama kuin XXX hehkulampulla. Tämä on paljon enemmän kuin pikkuautolla, jonka teho on vain sama kuin YYY hehkulampulla.
To 29.10.2009 @ 20:37
ew5211
Jos sulla on sähkölämmitteinen asunto, niin säästöt muuttuvat kerskakulutuksen suuntaan.
Fysiikan lainalaisuuksissa on ja on ollut "Aineen häviämättömyyden laki".
Hehkulampussa osa sähköenergiasta muuttuu "valoksi" ja loput lämmöksi.
Jos taasen asuntosi lämmitetään muilla lämmitysmuodoilla kuin sähköllä, niin tällöin itse energiamaksussa tulee alussa säästöä, mutta mutta kun nuo korvikelamput hiipuvat allle vuoden käytön jälkeen ja jos joudutaan hankkimaan uudet korvikelamput niin tilanne on taasen kerskakulutus luontaista.
Kannattaa käydä tilastokeskuksen sivuilla vilkaisemassa, miten monta sähkölämmitteista ok-taloutta Suomessa on.
Not tässä alkupalaa Pohjoisesta.
Haastattelemanne Euroopan komission tiedottaja varmasti ”ymmärsi pohjoisen oloja” huomattavasti paremmin kuin väititte sanoessaan, että hehkulamppujen vähentäminen vähentää jäähdytyksen tarvetta. Nykyiset tiukat energiamääräykset edellyttävät rakennuksissa suurempia eristepaksuuksia, mikä saattaa johtaa lämmön kertymiseen ja suurempaan jäähdytystarpeeseen lämpimänä vuodenaikana. Toisin kuin öljy-, sähkö- tai kaukolämpö, hehkulamput lämmittävät yhtä paljon ympäri vuoden. Kaupungeissa on jo käytössä kaukokylmä, ja pientaloihin hankitaan ilmalämpöpumppuja.
Tutustumatta mainitsemaanne tutkimukseen huomautan lisäksi, että tyypillisesti esimerkiksi öljy- tai pellettilämmöllä päästään parempaan hyötysuhteeseen kuin sähkölämmityksellä, koska energiaa ei tarvitse muuttaa lämmöstä sähköksi ja takaisin lämmöksi. Kaukolämmössä taas hyötysuhde on hyvä sähkön ja lämmön yhteistuotannon vuoksi.
Luullakseni Helsingin sanomien yleisönosastossa julkaistiin lamppututkimusta kritikoinut kirjoitus. Miksette maininneet tästä?
Tuukka Norri, arkkit.yo.
To 29.10.2009 @ 22:44
Kohta 1:
Kiertelin äsken ostoskeskuksia ja rautakauppoja. Kaikki löytämäni halogeenilamput jotka sopivat minun säädettäviin valaisimiin, olivat energialuokkaa D, eli kiellettäviä. Hinta oli 10 kertaa suurempi kuin hehkulampulla, mutta energiansäästö vain vaivaiset 30%. Tavallisen hehkulampun energialuokka on E, halogeenin D. Sen verran fysiikkaa tunnen, että jos halogeenin energialuokka on erittäin hyvä, niin tällaisen halogeenin ikä on erittäin lyhyt. Autooni ostin kerran night-breaker halogeenit. Ostin ensimmäisen ja viimeisen kerran. Ne eivät kestäneet kuin hetken.Jos näissä mainostamissasi halogeeneissa on pienjännitehalogeeni, niin se merkitsee sitä että niissä on mukana hakkuri jolla jännite alennetaan. Ja silloin ne eivät ole säädettäviä. Siis totuus on se, että pienikantaiselle säädettävälle hehkulampuille ei ole korviketta. Ei varsinkaan jos kristalleiden takia valolähteen halutaan olevan pistemäinen tai viiru eikä tasainen pinta. Näin halutaan, jotta valaisinten prismat säihkyisivät sateenkaaren väreissä.
Mainitsemissani lampuissa on varmaankin hakkuri, mutta ovat silti säädettäviä. Ota selvää asioista äläkä levitä väärää tietoa! Koska poltin on pienjännitteinen, se on pitkäikäisempi kuin verkkojännitteinen. Pienjännitepolttimon hehkulanka on huomattavasti paksumpi, mikä lisää kestävyyttä. Halogeenin luminassi on hehkulamppua suurempi, joten kristallit kimaltelevat paremmin.
To 29.10.2009 @ 23:18
Abiedon mainitsemat tutkimukset on tehty 1990-luvulla. Lamppujen
liitäntäteknologia oli silloin erilainen kuin nykyään.Yst. terv.
Elektroniset liitäntälaitteet korvasivat perinteiset kuristimet jo suunnilleen 1990-luvun alussa. Osram toi elektronisen lamppunsa markkinoille jo 1985. Alussa tasasuuntauskondensaattorin koossa ei säästelty, minkä ansiosta lamppu sai tasaisempaa jännitettä, mutta verkosta otetun virran särö oli nykyistäkin suurempi, eli virtapiikki oli voimakkaampi ja kapeampi. Eli tuon ajan lamput olivat aavistuksen jopa huonompia verkkovirran suhteen, muuten ne olivat jopa laadukkaampia, koska halpa hinta ei ollut päätavoite (komponentit laadukkaita eikä alimitoitettuja).