Vastuuta tarjolla, kiinnostaako ketään?
Renny Jokelin – MOT:n jakso Kaakkois-Suomen metsäkeskuksessa tapahtuneista kavalluksista kertoo synkän esimerkin siitä, miten yhteisöjen tai yhteiskunnan rahaa katoaa, eikä kukaan ei ota vastuuta. Metsäkeskuksen talouspäällikkö käytti varoja vääriin tarkoituksiin oman työpaikkansa sisällä, mutta myös kavalsi niitä itselleen ja kavereilleen.
Päätekijä on tunnustanut rikoksensa. Sen sijaan kaikki ne, joiden olisi pitänyt valvoa hänen toimiaan vetoavat järjestelmien puutteisiin, ohjelmistojen ”aukkoihin”, väärennettyihin taulukoihin tai siihen, että ”kaikki vaan näytti olevan kunnossa”. Monien mielestä asia ei ”kuulunut mulle”. Toisin sanoen he vetäytyvät vastuusta. Miten virkamiehet luovuttavat tilien salasanojaan tai kuinka tilintarkastajat jättävät tutkimatta kuinka paljon firmalla on vuoden vaihteessa oikeasti rahaa pankkitilillä?
Kymenlaakson kuprussa yhteiskunta säästyi suuremmilta menetyksiltä. Vastaava rikos olisi kuitenkin voinut tapahtua muissakin metsäkeskuksissa, joissa käsitellään vuosittain yhteensä yli sadan miljoonan euron rahavirtoja. Suomessa on satojatuhansia organisaatioita, urheiluseuroja tai vaikkapa taloyhtiöitä, joiden rahavirrat ovat usein yhden henkilön hoidossa. Kavalluksia paljastuu harva se viikko.
Metsäkeskusten taloudenpito annetaan jatkossa riippumattomien ulkopuolisten tahojen hoidettavaksi. Viime vuosina ulkoistamisen ohella on ollut muodikasta siirtää päätöksentekoa lähemmäs lattiatasoa. Usein se on paikallaan, valvonnan suhteen nähtävästi ei?
Raastuvanoikeus antaa päätöksensä kavallusjutussa 23. toukokuuta. 1 100-sivuinen esitutkintamateriaali on mittava, mutta sekään ei vastaa kysymykseen miksi talouspäällikkö kavalsi rahat. Hän vakuutti kuulusteluissa tehneensä kaiken yksin, kenenkään tietämättä. Siihen on vaikea uskoa, koska hän oli tiiviissä yhteisöissä tekemisissä jatkuvasti kymmenien virkatovereiden ja seuraihmisten kanssa.
Kaikkien rahojen lopullista sijoituspaikkaa ei myöskään ole löydetty.
Renny Jokelin
toimittaja, MOT
4 kommenttia
Ma 12.05.2008 @ 19:30
Ohjelmassa on jäänyt huomaamatta, että kavalletut
rahat on tarkoitettu metsäsuojeluun. Kaakkois-Suomen
natura-alueilla ja varsinkin niiden viereisillä
alueilla olisi tarvittu rahaa metsänsuojeluun metsä-
lainmukaisesti.
Nyt natura-alueita on heikennytty hakkuilla varsinkin reuna-alueilla ja alueiden luonnonarvoja on heikennetty. Kysymyksessä on tarpeellisten luonnosuojelurahojen käyttämisestä omaan ja väärään tarpeeseen siis ympäristörikos.
Kehitysmaissa ja Kymenlaaksossa voi näin tapahtua.
Esimerkiksi Repoveden kansallispuistossa on lisäksi
suojavyöhyke talousmetsää.
Repoveden kansallispuisto
Kymenlaakson kolmas kansallispuisto on perustettu Repoveden alueelle (Valkeala, Mäntyharju). UPM-Kymmene Oyj lahjoitti valtiolle noin 560 hehtaarin maa-alueen kansallispuistoa varten ja jätti samalla ilman korvausvaateita hakemuksen noin 1400 hehtaarin laajuisen alueen rauhoittamisesta luonnonsuojelutarkoituksiin.
Lahjoituksen jälkeen on kansallispuiston ja siihen liittyvän luonnonsuojelualueen yhteenlaskettu kokonaispinta-ala lähes 3000 hehtaaria. Laki Repoveden kansallispuistosta vahvistettiin 25.11.2002 ja se astui voimaan vuoden 2003 alussa. Rauhoituspäätös Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueesta tehtiin 25.11.2002 ja sai lainvoiman 2.1.2003.
Lopullisena tavoitteena on, että Repovedelle saataisiin noin 4000 hehtaarin suuruinen suojelualue eli sama kuin Natura 2000 –verkostoehdotukseen kuuluva alue. Repoveden pohjoiset ja itäiset osat, jotka kuuluvat Puolustusvoiminen Pahkajärven ampuma-alueen varoalueisiin, ovat tiukimmin suojeltuja (liikkumisrajoitus) alueita kansallispuiston sisällä.
Ke 14.05.2008 @ 17:04
Kiitoksia kovasti Kymenlaakson metsäkeskuksen kummallisuuksien selvittämisestä. Olen seurannut ja ihmetellyt asiaa sivusta muutaman kontaktin kautta jo pitempään. Eläkkeellä olevana minulla ei ollut mahdollisuuksia ryhtyä penkomaan asioita vaan yritin "myydä" aiheen kymenlaaksolaisille toimittajille. Ei kiinnostanut, ja toisaalta siellä pelättiin ryhtyä penkomaan asioita kun mukana oli "tärkeitä paikallisia pomomiehiä ja systeemeitä".
Ohjelmassanne olisi mielestäni kuitenkin pitänyt tulla esille, että metsäkeskuksen henkilökunta osallistui rankasti työpaikkansa taloudelllisen umpikujan ratkaisemiseen. Metsäkeskuksen henkilökunta oli toissa talvena mm. ainakin kuukauden pakkolomalla, kun palkkarahoja ei ollut - talousjohtajahan oli niitä kääntänyt.
Ministerö oli päättänyt, että valtiolta ei tipu ylimääräistä palkkojen maksamiseen vaan kaikki osallistuvat kriisin kustannuksiin. Osa henkilökunnasta myös irtisanottiin perusteluna kavalluksen aiheuttama taloudellinen ahdinko.
Tietääkseni metsäomistajien ei tarvinnut osallistua "tervehdyttömistalkoisiin" millään lailla. Metsänomistajien eduista huolehtivat heidän omat miehensä johtokunnassa. Johtokunnan puheenjohtaja Jäppinen, jonka nahjusmaisuuden katsotaan olleen yksi syy siihen, että taloudenhoitaja huseerasi miten tahtoi, valittiin hiljakkoin uudelleen tehtäväänsä.
Ohjelmassanne viitattiin ohimennen, että metsäkeskuksen työntekijät olisivat saaneet joitakin bonuksia. Jos niitä on jaettu, niin niitä on mennyt taloudenhoitajan kavereille eikä työntekijäportaaseen.
Parhain terveisin,
nimim. ohjelmianne arvostava.
P.S. Oheinen viesti tuli toimitukseen sähköpostilla. Lähettäjä ei halua nimeään julki. - Matti Virtanen, MOT
Ke 14.05.2008 @ 18:10
"Raastuvanoikeus antaa päätöksensä kavallusjutussa 23. toukokuuta."
Kotkan raastuvanoikeus taisi lopettaa toimintansa vuonna 1993?
Minulle jäi epäselväksi näiden metsäkeskusten asema. Tuntuu hassulta, että ministeriö(valtio) hakee oikeudessa rahaa metsäkeskukselta(valtio?). Syyttäjän vaatima viiden vuoden vankeus tuntuu kanssa kohtuuttomalta, syytetty kuin käsittääksi ohjasi omaan taskuunsa vain 200.000€? Kun entinen kotkalaispoliitikko rusikoi kolme kertaa naisystäväänsä, tuomitsi Raasporin käräjäoikeus vain 3x30 päiväsakkoa. Vankeus kun ei valitsevan kriminaaliopin mukaan paranna ketään!?
Eikä tuo 200.000€ ole edes kovin suuri summa. Sitra poltti viime vuoden tilinpäätöksensä perusteella joka päivä suuremman summan "sijoituksiinsa". Itseasiassa, joka sekunti taitaa palaa 1.X kertaa TV:n lupamaksu.
mikapistelakomirrikuukkelikommi(vastalauseet, kommentit, oikaisut)
To 15.05.2008 @ 19:02
Kommenttisi oli täyttä asiaa, tukijakuntaan kuuluivat myös urakoitsijat. Työt oli tehty ajallaan mutta laskun eräpäivällä ei ollut mitään väliä. (tätä jatkui useita vuosia). Useita kuukausia odotetaan työpalkkoja ja soitellaan niiden perään, vastauksena oli jopa että, ottakaa pankkilainaa, osa urakoitsijoista joutui niin tekemäänkin kun kulut ja pakolliset maksut on ainakin yrittäjien maksettava ajallaan.
Nimimerkki: myös sivusta seurannut