Valtio valtiossa
Simo Sipola – Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on omaa luokkaansa valtion erityisrahoittajien joukossa. Sillä on tukeva, markkina-arvoltaan usean sadan miljoonan euron peruspääoma, johon kuuluu iso potti Nokian osakkeita. Se takaa Sitran riippumattomuuden valtion budjettirahoituksesta.
Lisäksi Sitran toiminta on määritelty niin yleisesti ja laajasti, että vain taivas on rajana. Rahasto voi innovoida ja etsiä uusia toimintatapoja, miten paljon hyvänsä. Se voi maksaa konsulteille, tutkijoille, toimittajille – miksi he nyt kulloinkin itseään kutsuvat – sievoisia summia korkealentoisista raporteista ja normaalin käsityskyvyn rajoja hipovista selvityksistä. Se voi sijoittaa kymmeniä miljoonia euroja alkaviin biotekniikan yrityksiin pelkäämättä sijoitustappioita – kunhan vain muistaa pitää eduskunnan tyytyväisenä.
Ainakin toistaiseksi luottamusta on kansanedustajilta riittänyt.
Sitran toimintaa leimaa kaiken kaikkiaan vahva etunoja. Tästä kertoo Sitran yliasiamiehen Esko Ahon lausuma: ”Sitä, mitä Sitra tänään, sitä Suomi huomenna tai ylihuomenna.”
Vaatimattomuus ei tässä tapauksessa kaunista. Lähemmin tarkasteltuna Sitran toimia leimaavat ylimielisyys ja omituinen itsevarmuus. Ne eivät ole tavoiteltavia piirteitä rahastolle, jonka pitäisi edistää koko Suomen taloudellista kasvua ja kilpailukykyä.
Annan muutaman esimerkin. Sitra on yksityistänyt riskisijoitustensa hoidon. Sijoituksista huolehtivat Sitran entiset työntekijät hallintayhtiöissään. Sitra maksaa miljoonasijoitustensa hoidosta vuosittain parin prosentin hallinnointipalkkion. Palkkio tipahtaa tilille riippumatta siitä, miten sijoitusten arvo muuttuu. Ei hullumpi diili.
Esimerkiksi Terveysrahasto Oy:tä hallinnoiva Korona Invest kuittaa vähintään puoli miljoonaa euroa vuodessa. Ihan mukava palkkio, kun ottaa huomioon, että Sitra antoi rahastoyhtiölle reilun pesämunan: kolme vakavaraista ja hyvin tuottavaa yritystä.
Sitra ei kilpailuttanut Terveysrahaston, kuten ei muidenkaan sijoitusyhtiöiden varojen hoitoa. Tämä perustui yksinkertaiseen päätelmään: koska rahastoyhtiöt toimivat markkinaehtoisesti, niitä ei tarvitse kilpailuttaa. Siispä rahastoyhtiön hoitaminen annettiin Sitran entisille työntekijöille, jotka saivat näin mahdollisuuden mukavaan tulotason nousuun. Ilman riskiä, vähintäänkin kohtuullista korvausta vastaan.
Entä jos sijoitusyhtiöt eivät menestykään? Ei se mitään, jonkunhan pitää ne virheet tehdä ja epäonnistumiset kokea. Sitten voi kokemusta rikkaampana palata takaisin Sitran leipiin – jos näin sovitaan – ja todeta, että tulipahan ainakin yritettyä.
Toinen esimerkki on tämänviikkoisen ohjelman aihepiiri: Sitran toiminta sekä pääomasijoittajana että tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoittajana, ja mitä siitä voi seurata.
Kahdella pallilla istuminen ei näytä hyvältä ulospäin. Kun vasen käsi ottaa yrityksiltä vastaan luottamuksellista tietoa, oikealla kädellä on kiusaus käyttää tätä tietoa niiden yritysten hyväksi, joissa Sitra on osakkaana.
Ohjelma esittelee muutamia tapauksia, joissa on vahvaa näyttöä siitä, että Sitra ei ole toiminut puolueettomasti. Se on pikemminkin suosinut tai ainakin yrittänyt suosia yrityksiä, joista se omistaa osuuden.
Yliasiamies Esko Aho kuittaa ohjelman esittelemät tapaukset sillä, että kyse on yksittäistapauksista. Kunpa näin olisikin.
Ohjelmaa valmistellessani tutustuin kolmeen muuhun vastaavanlaiseen tapaukseen. Myös niissä oli kyse siitä, että Sitran osin omistamat yritykset olivat hyötyneet siitä tiedosta, jota ne olivat saaneet kilpailijoistaan.
Mistä tuo tieto oli peräisin? Katseet kääntyvät Helsingin Ruoholahteen, missä tököttää Sitran toimistotorni. Oliko luottamuksellista tietoa vuotanut Sitrasta ulos?
Täysin vedenpitävää näyttöä tästä ei ole. On vahva epäilys – ja useita syitä olettaa, että näin on käynyt.
Yksi syy on tämä: Sitran työntekijä, joka istuu Sitran osin omistaman yrityksen hallituksessa, käsittelee yrityksen kilpailijalta tulleita luottamuksellisia tietoja. Miten me ulkopuoliset voimme olla varmoja, että kyseinen Sitran työntekijä ei hyödynnä saamiaan luottamuksellisia tietoja istuessaan toisen yrityksen, siis Sitran omistaman kilpailijan hallituksessa?
Emme mitenkään. Meidän on luotettava siihen, että kyseinen Sitran työntekijä jäävää itsensä päätöksenteossa. Tai että hänellä on päässään toimihenkilöaivot ja hallitusaivot, jotka eivät missään tilanteessa kohtaa.
Tilanne on kestämätön niin kauan kuin yritykset kertovat ja näyttävät toteen sentyyppisiä tarinoita, joita ohjelmani esittelee. Niissä Sitra yhtäkkiä keskeyttää hyvin menneen hankkeen, ja pian samalla apajalla, samantyyppistä toimintaa on käynnistämässä yritys, jonka Sitra osin omistaa. Tarinoissa Sitran osin omistamat yritykset saavat toteuttaakseen hankkeen ilman, että siitä järjestetään lain edellyttämää tarjouskilpailua.
Siksi on helppo yhtyä kokeneen entisen teollisuusmiehen Tapio Hintikan lausumaan: Sitran rooli ja tehtävät on määriteltävä uudelleen.
11 kommenttia
Ma 10.03.2008 @ 21:19
Terveysrahaston ja Sitran osaksi omistamien yritysten optio-ohjelmat ovat törkeää julkisen rahan väärinkäyttöä. Kohdeyritysten laskuttamat laskutkin maksaa pääosin julkisen tahot. Helppoa liiketoimintaa, kun ollaan vielä lähes monopoliasemassa ja saadaan Sitrasta sellaista tietoa, mitä muut alan toimijat eivät saa.
Ti 11.03.2008 @ 12:02
Valtion ja kuntien liiketoiminnan raja tulisi selvittää perusteellisesti. TEKin toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa (Lahti, Kim, Hirvikallio, Matti, Kähkönen, Pekka, Lahti, Arto ja Sipilä, Kari (2006) (Teknologiayritysten globaali kasvustrategia ja immateriaalioikeudet, Keuruun laatupaino Oy, Keuruu)keskeinen johtopäätös oli se, että teknologia- yrityksille liikesalaisuuksien salassapito on täysin olennaista. Saattaa olla niin, että yritykselle fyysisen omaisuuden varkaus on vähemmän tuhoisaakuin ydintiedon vuotaminen ulos yrityksestä.
Valtio ja kunnat toimivat aktiivisesti juuri näillä alueilla. Voidakseen hakea kehittämistoimintaansa rahoitusta yritykset joutuvat paljastamaan suuren osan omasta ydintiedostaan. Kuten MOT hyvin kertoi, tästä voi seurata ongelmia, jos sama viranomaistaho on myös kilpaileva elinkeinonharjoittaja. Tätä nimenomaan SITRA on. On vaikea uskoa, että SITRA voisi edes ratkoa tätä "kaksoisagentin" ongelmaansa ja siihen ei edes taida olla tahtoa rahastolla tai sen päättävillä elimillä.
TE-keskukset ovat ehkä vielä ongelmallisempi toimija kuin SITRA. Ne myyvät auktorisoitujen konsulttien palveluita eli joukko konsultteja kysyy yrityksiltä niiden ydintiedot. Mikäli konsulttien omiin kertomuksiin on uskominen, näitä tietoja saatetaan lähettää netin yli sekä TE-keskusten piirissä että konsulttien välillä. Lisäksi samat konsultit saattavat vierailla alueellisesti kilpailevaissa yrityksissä, koska joidenkin konsulttien markkinaosuus TE-keskustasoisesti on niin suuri, että kilpailuhygienaa ei voida edes noudattaa, mikä on pääsääntö yksityisissä palveluissa.
Saattaa olla niin, että Suomen jälkeenjääneisyys liikesalaisuuksisen suojaa koskevassa viranomaisten käytännöissä on yksi keskeinen selitys sille, miksi Suomessa ei juurikaan synny teknologiaperusteisia kasvuyrityksiä. Ne voivat vielä selvitä TEKESin sinällään käypien käytäntöjen kanssa mutta sen jälkeen kun ne tarvitsevat kasvurahoitusta mm. SITRAlta tai konsultteja TE-keskuksista, niiden ydintieto on uhattuna.
Professori Arto Lahti
To 13.03.2008 @ 16:31
Ei se ole Sitran vika, että tyhmät yrittäjät antavat liikesalaisuutensa Sitralle. Sitra yrittää tietenkin ensisijaisesti edistää omistamiensa yritysten toimintaa. Sitran henkilöt ansaitsevat bonukset ja optiot, jos Sitran yritykset menestyvät. Mitä kummallista siinä on?
Pe 14.03.2008 @ 21:51
'SITRAn perustaman' Terveysrahaston perusti Corona Invest Oy 8.6.2006 (omistus 100%). Paikalla olivat entiset SITRAn työntekijät Vesa Lehtomäki ja Pasi Lehtinen sekä SITRAn Hannu Hanhijärvi.
Corona Investin perustivat 9.5.2006 yksityishenkilöt Lehtomäki ja Lehtinen (omistus 100%), joka siis omistaa 100% Terveysrahastosta.
Sitra syyllistyy koko ajan harhaanjohtavaan tiedotukseen (ks. http://www.sitra.fi/fi/Ajankohtaista/tiedote_2006-09-01.htm) esittäessään, että Terveysrahasto olisi SITRAn perustama.
Terveysrahastoa ei perustanut SITRA vaan kaksi sen entistä työntekijää Lehtomäki ja Lehtinen yksityishenkilöinä.
Pe 14.03.2008 @ 22:36
Kuntalehti 14/2006 uutisoi "Sitran rahasto sijoittaa terveysalan kehitykseen." http://www.kuntalehti.fi
MUTTA - kyse ei ole sijoitusrahastosta eikä Terveysrahasto ole Sitran vaan entisten SITRAn työntekijöiden Lehtomäen ja Lehtisen yksityisesti omistama osakeyhtiö!
Helsingin yliopisto, Suomen kulttuurirahasto, Antti ja Jenny Wihurin rahasto, vakuutusyhtiöt Fennia, Henki-Fennia, Pohjantähti, Kirkon keskusrahasto, SITRA ja muut antoivat Lehtomäen ja Lehtisen yhtiölle 22 miljoonaa euroa pelimerkeiksi. Lisäksi herroille maksetaan 500000 euroa vuodessa riippumatta toiminnan tuloksesta.
Tiesivätkö rahansa antaneet tahot, että rahat menivät Lehtomäen ja Lehtisen yksityisesti omistamaan osakeyhtiöön, joka ei ole rahastoyhtiö eikä sen rahasto ole sijoitusrahastolain 48/1999 tarkoitama sijoitusrahasto.
Terveysrahasto Oy voisi olla nimeltään vaikka MulleSulle Oy, joka on kerännyt 22 miljoonaa euroa sijoitustoimintaansa.
Yksityisenä yrityksenä Terveysrahasto Oy:n tavoite on tuottaa omistajilleen Lehtomäelle ja Lehtiselle voittoa, missä tavoitteessa yritys on onnistunut erinomaisesti. Onnittelut pääomistajille, herroille Lehtomäki ja Lehtinen!
Paree kerta kyllin
kuin aina niukkaa.
Porthan
Pe 14.03.2008 @ 23:10
Arvoisat Rehtori Niiniluoto ja kvestuuri Hyvärinen
Tiesittekö vuonna 2006, että yliopiston rahastojen 1000000 euroa menee kahden SITRAn entisen työntekijän itse perustamaan ja omistamaan yritykseen.
Päätöksenne johdannosta saa ymmärryksen, että Sitra olisi 'rahastossa' päättäjä ja että kyse olisi sijoitusrahastosta.
Aikooko Helsingin yliopisto käyttää option ennen 30.6.2009 toisen miljoonan 'sijoitukseen' Terveysrahasto Oy:hyn?
Jäämme odottamaan vastaustanne.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Rehtorin päätös 2006. Katso: http://notes.helsinki.fi/halvi/hallinto/rehtorin.nsf/dc887e3b5230caa0c225685400395d44/c4ea3764e9acaad9c22571c30045074b?OpenDocument
Suomalaisessa terveydenhuollossa on käynnistymässä rakennemuutos, jonka seurauksena alalle syntyy yhä enemmän yhtiömuotoista toimintaa. Sitran hallitus päätti vuonna 2004 valita rahaston yhdeksi painopistealueeksi terveydenhuollon. Muutoksen työkaluksi esitettiin perustettavaksi Terveysrahasto. Terveysrahasto Oy tarjoaa mahdollisuuden eettiseen sijoittamiseen ja osallistumiseen suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakennemuutokseen sekä riskiä vastaavan tuotto-odotuksen. Rahaston sijoituskohteiksi etsitään julkisen terveydenhuollon yhtiöitettäviä toimintoja. Kohdeyritysten kasvu perustuu parhaiden käytäntöjen nykyistä laajempaan käyttöönottoon. Rahasto jakaa osinkotuottoa jo kasvuvaiheessaan ja tavoitteena on saada sijoitetulle pääomalle 8-10 % vuotuinen tuotto. Ensimmäiset Sitran apporttina rahastoon tulevat yritysomistukset olisivat Coxa Oy, Respecta Oy ja Suomen terveystutkimus Oy. Rahastoon ovat päättäneet sijoittaa Sitran lisäksi mm. Suomen kulttuurirahasto, Antti ja Jenny Wihurin rahasto, vakuutusyhtiöt Fennia, Henki-Fennia ja Pohjantähti sekä Kirkon keskusrahasto. Rahaston saamat sitovat sijoituspäätökset ovat tähän mennessä noin 20 milj. euroa. Rahatoimikunta puoltaa yliopiston rahastojen sijoitusta Terveysrahastoon.
Esitys
Helsingin yliopiston rahastot sijoittaa 1 milj. euroa Terveysrahasto Osakeyhtiöön. Sijoitus antaa option toiseen 1 milj. euron sijoitukseen, josta tehdään erillinen päätös ennen 30.6.2009. Valtuutetaan kvestori Ilkka Hyvärinen allekirjoittamaan sijoitussitoumus.
Päätös
Esityksen mukaisesti.
Pe 14.03.2008 @ 23:21
Hyvä Suomen kulttuurirahasto
Tiesikö Suomen kulttuurirahasto vuonna 2006 sijoituspäätöstä tehdessään, että sen sijoitus menee kahden SITRAn entisen työntekijän perustamaan yksityiseen yritykseen nimeltään Terveysrahasto Oy, joka ei ole rahastoyhtiö eikä rahasto ole sijoitusrahasto?
Aikooko Suomen kulttuurirahasto käyttää option toisen 'sijoituksen' tekemiseen Terveysrahasto Oy:öön?
Arvostamme vastaustanne
La 15.03.2008 @ 00:15
Hyvä Kirkon keskusrahasto
Sijoititte vuonna 2006 merkittävän summan Terveysrahastoon.
Tiesittekö, että Terveysrahaston, johon sijoituksenne tehtiin, perustivat ja omistivat kaksi SITRAn entistä työntekijää, ei SITRA?
Tiesittekö, että Terveysrahasto Oy ei ole rahastoyhtiö eikä sijoitusrahasto, jota sitoisi sijoitusrahastolaki, vaan tavallinen yksityinen osakeyhtiö?
Aikooko Kirkon keskusrahasto sijoittaa optiona vielä lisää rahaa Terveysrahastoon vuonna 2008 tai 2009?
Arvostamme rehellistä vastaustanne.
Sitten vähän pohdintaa:
Päätösvalta Terveysrahasto Oy:ssä voi siirtyä päätösvallan omistajilta Lehtomäeltä ja Lehtoselta osakekaupalla uusille omistajille.
Mitä mieltä olisitte, jos Kirkon keskusrahaston sijoittamia varoja käyttäisi öljysheikkien hallitsema sijoitusyhtiö? Rahojen saaminen pois on lähes mahdotonta.
Ajatus omistajasheikeistä ei ole mahdoton. Terveysrahastolla on omistustensa kautta oiva asema tehdä hyvää rahallista tulosta suomalaisesta terveydenhuollosta. Se on houkutteleva hankinta raharikkaille öljysheikeille tai kenelle tahansa rahalle persolle sijoittajalle.
Rahastohan lupaa jakaa osinkotuottoa jo kasvuvaiheessaan ja tavoitteena on saada sijoitetulle pääomalle 8-10 % vuotuinen tuotto. Houkuttelevaa! Terveysrahasto tarjoaa mahdollisuuden eettiseen sijoittamiseen. Todella hienoa!
Mistä tuo tuotto tulee ja mikä siinä on eettistä? Tuotto revitään suomalaisesta julkisesti kustannetusta terveydenhuollosta! Hyvää businesta, mutta ei eettistä sijoittamista!
Hyötyjä on ensikädessä noin 500000 euron vuotuisella lakutuksellaan Corona Invest Oy eli ex SITRAlaiset herrat Lehtomäki ja Lehtinen, Corona Investin perustajat ja omistajat. Corona Invest Oy hallinnoi Terveysrahasto Oy:tä, jonka perustaja ja 100% omistaja oli tietysti Corona Invest Oy itse.
Tähän sopii hyvin modernisoitu kansanviisaus:
"Erittäin on Jumala luonut sonnanluojat ja shampanjan juojat."
Toivomme, että Kirkon keskusrahasto ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin kohtuuttomien shampanjakestien lopettamiseksi ja oikeasti eettisen sijoittamisen edistämiseksi.
Parempaan ja oikeudenmukaiseen tulevaisuuteen uskoen.
La 15.03.2008 @ 00:51
Totta turiset kun puhut yrittäjien tyhmyydestä. Ei ahneus eikä tyhmyys ole ennennäkemätöntä. Yrittäjien tuli olla varovaisempia.
Tyhmiä ovat yrittäjät olleet, ja SITRA harhaanjohtava. Kyllä tuo SITRAan jätettyjen hakemusten ja SITRAn tekemien rahoituspäätösten suhdeluku 100:0 (eli sata hakemusta ja ei yhtään rahoitusta) vuosilta 2006 ja 2007 kertoo, ettei SITRAlla tosiasiallisesti ole tarkoitus rahoittaa yrityksiä.
Mutta miksipä SITRAlaiset eivät olisi vastaanottaneet sataa innokkaiden yrittäjien joskus jopa elämäntyönään luomaa business-ideaa ja siirtäneet niistä parhaita jo olemassa oleville sijoituksilleen. Ei kukaan yrittäjiä pakottanut luovuttamaan tietoja. SITRA on kyllä harhaanjohtavasti esiintynyt potentiaalisena rahoittajana. SITRAn toiminta on kuitenkin vain vähän epärehellistä ja vilpillistä.
SITRAn toiminta on aikaansa edellä. Niin se Eskokin sanaili. On vaadittu, että SITRA lopettaa sijoitustoiminnan. Mutta SITRAhan jo lopetti sen! Nyt täytyy vain muuttaa SITRAn toimintaohjeet käytännön mukaisiksi.
Tyhmiä ovat olleet ne, jotka ovat antaneet rahojansa Terveysrahastoon. Ei kukaan sijoittajia siihen pakottanut. SITRA on kyllä harhaanjohtavasti esiintynyt Terveysrahaston perustajana, mutta olisihan sijoittajien pitänyt tarkistaa asia. SITRAn toiminta on vain vähän epärehellistä ja vilpillistä.
To 08.05.2008 @ 10:55
Tämä Sitra pulahtaa pinnalle aina muutaman vuoden välein eri tiedotusvälineissä. Se vaan ihmetyttää, miksi kukaan ei haastattele vastuullisia luottamusmiehiä, jotka ovat istuneet Sitran hallinnossa vuosikymmenen. Ei Sitran yliasiamies voi tehdä päätöstä merkittävän toiminnan ulkoistamisesta, vaan päätöksen tekee Sitran hallitus Sailaksen ja Virtasen johdolla ja vastuulla.
P.S. Sitra polttamilla rahoilla olisi saanut enemmistön pörssinoteeratusta CapManista, joka nyt näyttäisi papereiden mukaan olevan samalla liiketoiminta-alalla kuin Sitra. Ainoa ero taitaa vain olla, toisella on ihmiskasvoiset omistajat ja tuottovaatimukset, toisella ei
La 10.05.2008 @ 17:36
Kyllä Sitran toiminnan suurin epäkohta on, että he haluavat menestyä sijoittajina ja tehdä maksimaalista tulosta. Sitralta voisi kuitenkin odottaa, että he ensisijaisesti haluvat auttaa yrityksiään menestymään, ja tekevät päätöksensä sen mukaan mikä hyödyttää yritystä eikä heidän omia sijoitusambitioitaan. Ero voi tuntua pieneltä, mutta sillä on käytännössä ratkaiseva merkitys.