Uutta tietoa rasvoista, kolesterolista ja statiineista: Miljoonat terveet ottavat statiineja turhaan
Tuoreen lääketieteellinen katsauksen mukaan ei ole vahvaa näyttöä väitteelle, että statiini-lääkkeet suojaisivat sydänsairaudelta ihmisiä, jotka eivät ole jo kokeneet sydänkohtausta tai muuta sydäntapahtumaa. Tutkijat suosittelevat varovaisuutta statiini-lääkitystä määrättäessä.
Nykyisin vältetään vain yksi kuolema vuodessa kutakin statiineilla hoidettua tuhatta ihmistä kohti, tutkimuksessa todetaan. Statiinit ovat useissa tapauksia tehottomia ja joissakin tapauksissa niiden pelätään aiheuttavan enemmän haittaa kuin hyötyä.
Äskettäin ilmestynyttä arvovaltaisen Cochrane yhteistyöjärjestön yhteenvetoraporttia new report on uutisoitu laajalti mailman lehdissä. (esim. The Telegraph ja Time Magazine).
The Telegraphin artikkelissa arvioitiin, että Britanniassa jopa kolme miljoonaa tervettä mutta huolestunutta ihmistä syö statiineja turhaan.
Cochrane tutkimuksen tavoitteena oli arvioida statiinilääkityksen tehoa, niin haittoja kuin hyötyjäkin henkilöillä, joilla ei ole sydän- ja verisuonitautia. Siinä tarkoituksessa tutkijat analysoivat jälkikäteen 14 satunnaistettua ja valvottua statiini-koetta, joiden piirissä oli 34 272 koehenkilöä.
Yhteenvedon tekijät päätyivät toteamukseen, että ”vaikka aiemmissa tutkimuksissa olikin havaittu kokonaiskuolleisuuden vähentyneen ilman haitallisten vaikutusten kasvua, niin nyt niiden aineistosta löydettiin todisteita tutkimustulosten valikoivasta raportoinnista, haittavaikutusten raportoinnin laiminlyönneistä sekä sydän- ja verisuonipotilaiden valikoitumisesta tutkittavien joukkoon. Vain pieni osa näytöstä tuki käsitystä, että ennaltaehkäisevä hoito statiineilla voi olla kustannustehokasta ja parantaa potilaiden elämänlaatua. On syytä noudattaa varovaisuutta määrättäessä statiineja ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa ihmisille, joilla on matala sydän ja verisuonitautien riski”.
Cochrane –tutkijat kehottivat suhtautumaan tuloksiinsa varovaisuudella, sillä heidän läpikäymiensä staiini-tutkimusten laadussa oli toivomisen varaa. Yhtä lukuun ottamatta ne kaikki olivat lääketehtaiden sponsoroimia.
Rasvatutkijan täyskäännös
Tri Walter Willet, Yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston epidemiologian ja ravintotutkimuksen professori, on maailman tunnetuimpia ravintorasvatutkijoita. Yli tuhannella tieteellisellä artikkelillaan hän on maailman toiseksi siteeratuin kliinisen lääketieteen tutkija.
Kymmeniä vuosia Walter Willet on saarnannut tyydytettyjen rasvojen, siis voin ja muun eläinrasvan vaarallisuutta ihmisten sydänterveydelle. Se on sinänsä hämmästyttävää, sillä yhdessäkään Harvardissa tehdyistä suurista väestötutkimuksista ei ole koskaan havaittu, että rasvaisen ruuan syöjät olisivat suuremmassa vaarassa kuolla sydänsairauksiin kuin virallista vähärasvaista ruokavaliota noudattavat.
Mutta nyt Willet on kääntänyt kelkkansa. Los Angeles Timesissa 20. joulukuuta julkaistussa haastattelussa, interview by Marni Jameson in LATimes, hän yllättäen myöntää, että rasva ei olekaan ongelma, vaan hiilihydraatit.
”Jos amerikkalaiset voisivat jättää sokeroidut juomat, perunat, valkoisen leivän, pastan, valkoisen riisin ja makeat välipalat, saisimme pyyhkäistyä pois kaikki ongelmat, joita meillä on ollut painon, diabeteksen ja muiden metabolisten sairauksien kanssa”.
Statiinit ja haimatulehdus
MOT-ohjelmassa Kolesterolipommi 25.10.2010 esiteltiin karkea laskelma siitä, kuinka monta haimatulehdusta statiinilääkitys voisi Suomessa aiheuttaa. MOT päätyi silloin laskennallisesti lukuun 212 tapausta vuodessa.
Tuore amerikkalaistutkimus vahvistaa, että MOT:n laskelma oli oikeassa suuruusluokassa, mutta ehkä turhankin arka. Joulukuussa julkaistu tutkimus päätyi siihen, että 100 000 statiineilla hoidettua ihmistä kohti 46 sairastui haimatulehdukseen. Suomessa statiineja nauttii ainakin 660 000 ihmistä, joten laskennallinen haimatulehdusten lisääntymä on sen ansiosta 303 haimatulehdusta/vuosi.
Kolesterolin alentamista koskevassa suomalaisessa käypähoitosuosituksessa ei mainita lainkaan haittavaikutuksena kasvanutta haimatulehduksen riskiä. Lääkäriseuran Duodecimin käypähoitotyöryhmä tekee parhaillaan selvitystä statiini-lääkityksen ja haimatulehdusten mahdollisesta yhteydestä.
Lähde: Am J Cardiol. 2010 Dec 1;106(11):1594-601. Epub 2010 Oct 14.
Pharmacoepidemiology safety study of fibrate and statin concomitant therapy.
Enger C, Gately R, Ming EE, Niemcryk SJ, Williams L, McAfee AT.Epidemiology, i3 Drug Safety, Waltham, Massachusetts, USA.
cheryl.enger@i3drugsafety.com
20 kommenttia
Ke 26.01.2011 @ 08:27
Lämpimät kiitokseni
Olenkin jo kauan odottanut tästä laajaa julkista keskustelua.
Ke 26.01.2011 @ 10:10
Hieman tarkoitushakuiselta vaikuttaa MOT:n tulkinta kyseisestä katsauksesta.
Tässä päätulokset: "All-cause mortality was reduced by statins (RR 0.83, 95% CI 0.73 to 0.95) as was combined fatal and non-fatal CVD endpoints (RR 0.70, 95% CI 0.61 to 0.79). Benefits were also seen in the reduction of revascularisation rates (RR 0.66, 95% CI 0.53 to 0.83). Total cholesterol and LDL cholesterol were reduced in all trials but there was evidence of heterogeneity of effects. There was no clear evidence of any significant harm caused by statin prescription or of effects on patient quality of life."
Eli riski kuolemaan tai sydäntapahtumaan tai resvaskularisaatioon (ohitusleikkaus, pallolaajennus/stenttaus) väheni. Oli näyttöä tulosten heterogeenisyydestä. Ei ole todisteita merkittävistä haitoista elämänlaatuun.
Johtopäätös: "Although reductions in all-cause mortality, composite endpoints and revascularisations were found with no excess of adverse events, there was evidence of selective reporting of outcomes, failure to report adverse events and inclusion of people with cardiovascular disease. Only limited evidence showed that primary prevention with statins may be cost effective and improve patient quality of life. Caution should be taken in prescribing statins for primary prevention among people at low cardiovascular risk"
Vaikkakin hyöty kokonaiskuolleisuuteen havaittiin, oli näyttöä tulosten valikoidusta julkaisusta, haittojen julkaisussa epäonnistuttiin ja sydänsairaita oli mukana. On vain rajoittunut näyttö siitä, että primääripreventio (lääkkeiden syöminen ennen verisuonisairautta tai tapahtumaa) on kustannustehokasta ja parantaa potilaiden elämänlaatua. Varovaisuutta tulisi noudattaa määrättäessä statiineja potilaille, joilla on MATALA SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN RISKI.
Tuo matala riski on mielestäni tämän pointti. Jos henkilöllä on korkeiden kolesterolien lisäksi verenpainetta, ylipainoa, tupakoi, 2 tyypin diabetes tai metabolinen oireyhtymä, korkea ikä, sydäntapahtumia suvussa nuorella iällä ei riski ole enää MATALA. Riski arvioidaan SCORE-pisteytyksellä, jos se on matala yleensä elämäntapaohjaus tulee kyseeseen, ei lääkkeet.
Ke 26.01.2011 @ 13:15
SCORE-Pisteytys / riskikartoitus
Dyslipedemian KÄYPÄ HOITO-suosituksien päivitystyötä varten tarvittavat tutkimukset ovat työn alla. Suomessa statiinilääkkeitä syö jo noin 660 000 ihmistä, joista kaikki eivät ole oikeita potilaita, koska riski on matala. Takavuosina heille on määrätty statiinilääkitys ilman riskikartoitusta pelkästään kokonaiskolesteriarvon perusteella.
Kun päivitetyt KÄYPÄ HOITO-suositukset ovat valmiit, pitäisi SCORE-pisetysjärjestelmä päivittää siten, että +/- listalla huomioidaan myös haittavaikutusriskit.
Tämän jälkeen pitäisi jokaiselle statiinia syövälle potilaalle tehdä uusi SCORE-pisteytys seuraavalla lääkärikäynnillä. Näin lääkitys voitaisiin lopettaa turvallisesti hyvin suuren joukon osalta. Nyt muutamat lääkärit valittavat sitä, että 25.10.2010 esitetyn MOT-ohjelman takia monet statiinin käyttäjät eivät tiedä pitääkö lääkitystä jatkaa vai pitäisikö se lopettaa. Modernisoidulla SCORE-laskennalla epäröintiä voisi vähentää.
Terv. Leino Utriainen
Hieman tarkoitushakuiselta vaikuttaa MOT:n tulkinta kyseisestä katsauksesta.
Tuo matala riski on mielestäni tämän pointti. Jos henkilöllä on korkeiden kolesterolien lisäksi verenpainetta, ylipainoa, tupakoi, 2 tyypin diabetes tai metabolinen oireyhtymä, korkea ikä, sydäntapahtumia suvussa nuorella iällä ei riski ole enää MATALA. Riski arvioidaan SCORE-pisteytyksellä, jos se on matala yleensä elämäntapaohjaus tulee kyseeseen, ei lääkkeet.
Ke 26.01.2011 @ 13:45
Tuo matala riski on mielestäni tämän pointti. Jos henkilöllä on korkeiden kolesterolien lisäksi verenpainetta, ylipainoa, tupakoi, 2 tyypin diabetes tai metabolinen oireyhtymä, korkea ikä, sydäntapahtumia suvussa nuorella iällä ei riski ole enää MATALA. Riski arvioidaan SCORE-pisteytyksellä, jos se on matala yleensä elämäntapaohjaus tulee kyseeseen, ei lääkkeet.
Kokonaisuudessaan kolesteroli asiassa pitäisi ymmärtää miksi metabolsita oirreyhtymää sairastavalla on kohonnut riski sairastua sv-tauteihin. Mutta tärkein asia on että kolesterolilääkkeellä lääkintä on typerin tapa hoitaa sairauttaan. Lihavuus ja siitä johtuvat sairaudet lähtevät sillä millä ovat tulleetkin eli ravinnolla; vaikkakaan ei tällä nyky-sonnalla minkä väitetään olevan terveelistä kun kuitua on tarpeeksi ja rasvaa vähän.
Ti 01.02.2011 @ 09:46
Hieman tarkoitushakuiselta vaikuttaa MOT:n tulkinta kyseisestä katsauksesta.
Tässä päätulokset: "All-cause mortality was reduced by statins (RR 0.83, 95% CI 0.73 to 0.95) as was combined fatal and non-fatal CVD endpoints (RR 0.70, 95% CI 0.61 to 0.79). Benefits were also seen in the reduction of revascularisation rates (RR 0.66, 95% CI 0.53 to 0.83). Total cholesterol and LDL cholesterol were reduced in all trials but there was evidence of heterogeneity of effects. There was no clear evidence of any significant harm caused by statin prescription or of effects on patient quality of life."
Eli riski kuolemaan tai sydäntapahtumaan tai resvaskularisaatioon (ohitusleikkaus, pallolaajennus/stenttaus) väheni. Oli näyttöä tulosten heterogeenisyydestä. Ei ole todisteita merkittävistä haitoista elämänlaatuun.
Johtopäätös: "Although reductions in all-cause mortality, composite endpoints and revascularisations were found with no excess of adverse events, there was evidence of selective reporting of outcomes, failure to report adverse events and inclusion of people with cardiovascular disease. Only limited evidence showed that primary prevention with statins may be cost effective and improve patient quality of life. Caution should be taken in prescribing statins for primary prevention among people at low cardiovascular risk"
Vaikkakin hyöty kokonaiskuolleisuuteen havaittiin, oli näyttöä tulosten valikoidusta julkaisusta, haittojen julkaisussa epäonnistuttiin ja sydänsairaita oli mukana. On vain rajoittunut näyttö siitä, että primääripreventio (lääkkeiden syöminen ennen verisuonisairautta tai tapahtumaa) on kustannustehokasta ja parantaa potilaiden elämänlaatua. Varovaisuutta tulisi noudattaa määrättäessä statiineja potilaille, joilla on MATALA SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN RISKI.
Tuo matala riski on mielestäni tämän pointti. Jos henkilöllä on korkeiden kolesterolien lisäksi verenpainetta, ylipainoa, tupakoi, 2 tyypin diabetes tai metabolinen oireyhtymä, korkea ikä, sydäntapahtumia suvussa nuorella iällä ei riski ole enää MATALA. Riski arvioidaan SCORE-pisteytyksellä, jos se on matala yleensä elämäntapaohjaus tulee kyseeseen, ei lääkkeet.
Aivan. MOTin tulkinta ei itse tutkimuksen valossa ollut pelkästään "hieman" tarkoitushakuista, vaan puhdasta vääristelyä. Se, että statiinien hyödyt primääripreventiossa matalan riskin potilailla eivät ole kummoiset, on ns. wanhaa tietoa. Tästä syystä hoitosuosituksissa niitä ei suositella kys. potilaille. Toisekseen, miksiköhän MOT ei mainitse statiinien hyödyistä sekundääripreventiossa mitään, hmm?
Ti 01.02.2011 @ 10:13
"Kymmeniä vuosia Walter Willet on saarnannut tyydytettyjen rasvojen, siis voin ja muun eläinrasvan vaarallisuutta ihmisten sydänterveydelle. Se on sinänsä hämmästyttävää, sillä yhdessäkään Harvardissa tehdyistä suurista väestötutkimuksista ei ole koskaan havaittu, että rasvaisen ruuan syöjät olisivat suuremmassa vaarassa kuolla sydänsairauksiin kuin virallista vähärasvaista ruokavaliota noudattavat.
Mutta nyt Willet on kääntänyt kelkkansa."
Toimittajalla on vakavia ongelmia luetunymmärtämisen kanssa. Se, että Willett toteaa väestötasolla roskaruoan ja huonojen hiilihydraattien olevan isompi ongelma kuin rasvan, ei tarkoita että hän olisi "kääntänyt kelkkansa" tyydyttyneiden rasvojen liikasaannin haittojen suhteen. Willettin promotoimassa Harwardin ravintoympyrässä nimittäin edelleen kehotetaan varovaisuuteen tämän asian suhteen.
Ongelmat jatkuvat myös tekstintuottamisessa. Jälkimmäinen väite (rasvaisen ruuan syöjät) on puhdas olkiukko: nykytiedon valossa rasvan määrä per se ei ole ongelma, vaan sen koostumus (yhdistettynä mm. kokonaisenergiansaantiin.) Tyydyttyneen rasvan liiallinen nauttiminen ei edelleenkään ole suotavaa, kuten ei toki esim. joidenkin yksittäisten tyydyttymättömien rasvahappojenkaan liikasaanti. Nykysuositusten viesti onkin nimenomaan kohtuus.
"Tuore amerikkalaistutkimus vahvistaa, että MOT:n laskelma oli oikeassa suuruusluokassa, mutta ehkä turhankin arka. Joulukuussa julkaistu tutkimus päätyi siihen, että 100 000 statiineilla hoidettua ihmistä kohti 46 sairastui haimatulehdukseen. Suomessa statiineja nauttii ainakin 660 000 ihmistä, joten laskennallinen haimatulehdusten lisääntymä on sen ansiosta 303 haimatulehdusta/vuosi."
En ole lukenut kys. tutkimusta PubMedin abstraktia pidemmälle, mutta sen pohjalta en vielä laukoisi kovin pitkälle meneviä tulkintoja. Kys. kohottitutkimus tarkasteli asiaa vakuutusyhtiön saamien korvausvaatimusten pohjalta. Syy-seuraus -suhde nimenomaan statiinien suhteen? Muiden lääkkeiden vaikutus? Entä terveydentila ylipäätään (esim. pelkästään 2 DM nostaa haimatulehduksen riskiä merkittävästi)? Haimatulehdus on toki yksi statiinien mahdollisista sivuvaikutuksista, sitä en kiistä, mutta peräänkuuluttaisin hiukan perspektiiviä. Pitäisikö esim. estrogeenikorvaushoidotkin sitten lopettaa tästä syystä?
"Kolesterolin alentamista koskevassa suomalaisessa käypähoitosuosituksessa ei mainita lainkaan haittavaikutuksena kasvanutta haimatulehduksen riskiä."
Käypä hoito -suosituksissa ei ylipäätään listata lääkehoitoon käytettävien lääkkeiden mahdollisia haittavaikutuksia juurta jaksaen. Nämä käyvät ilmi lääkekohtaisista tiedoista muualta.
Ti 01.02.2011 @ 11:10
Suosittelen lukemaan terveysblogistani Leino Utriaisen vieraskirjoituksen: http://sundqvist.blogspot.com/2011/01/kirjoittajavieras-lenni-utriainen.html
terveisin, christer
Lukaisin jutun läpi. Mitä arvoa katsot omakohtaisella tapausselostuksella olevan pohdittaessa asian kannalta relevantteja seikkoja eli statiinien käyttösuosituksia ja/tai dyslipidemioiden Käypä hoito -ohjeiden mielekkyyttä? Sympatiani Utriaiselle, kyseessä on todella ikävä tilanne, mutta väitteet siitä että kolesterolilääkitys olisi kansanterveydelle vahingollista ovat nykytiedon valossa jokseenkin paikkansapitämättömiä. Myös jutut HS:n mainostajien mahdollisesta nuoleskelusta tms. olisi Utriainen suosiolla voinut jättää pois, nämä ovat itse asian kannalta irrelevantteja.
Yleisesti blogistasi: voisit edes välillä välttää pahimpia ylilyöntejä vieraskirjoittajien ja kommentaarien kohdalla. Esim. tämä Lundellin horinoiden suomenkielisen version julkaisu ja yleinen Tolosen peesaaminen (riippumatta siitä, että kys. herra jää toistuvasti kiinni siitä ettei ymmärrä lukemaansa tieteellistä tekstiä), voi jessus. Suomen suosituimmaksi terveysblogiksi tasosi on aikamoisen alhaalla.
Ti 01.02.2011 @ 18:28
TERVE SIE !
Aivan aluksi haluan kiittää näkemyksistäsi ! Mielestäni tällaisessa keskustelussa pitää asoita käsitelläkin vastakkaisista näkökulmista. Näin keskustelu toivottavasti avaa paremmin kysymystä. Mukavalta aluksi näyttää kommentit Hyvä Utriainen, Kiitos Utriainen, Jaksamista Utriainen. Nämä kommentit eivät kuitenkaan jalosta itse asiaa.
Oma näkökulmani on kapea. Sitä kuvaa projektini nimikin STATIINIEN HAITTAVAIKUTUKSET TUNNETTAVA JA RISKIT KERROTTAVA POTILAILLE ! Minulla ei ole omaa kokemusta eikä henkilökohtaista viisautta ottaa kantaa terveellisen rasvan laatuun, kolesteroliteoriaan eikä suuren riskin potilaiden statiinilääkitykseen. Siksipä ohitan nuo asiat, ja puhun vain statiinien haittavaikutuksista ja terveiden eli pienen riskin henkilöiden turhasta statiinilääkityksestä.
KÄYPÄ HOITO-päätoimittaja ilmoitti, että KÄYPÄ HOITO-ryhmä ei ota yksityisen potilaan asioita käsiteltäväksi. Näin minäkin oli olettanut ja olin yrittänyt ennen MOT-ohjelmaa asiaani eteenpäin useita kertoja kolmannen valtiomahdin eli Helsingin Sanomien kautta. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta Hesari ei vastannut posteihini mitään. Tällä yhdellä kerralla toimittaja ilmoitti, että Hesari ei julkaise tällaisia juttuja. Tästä syystä halusin mainita lukijoille, että halutessanne vaikuttaa asioihin yrittäkää jotain muuta reittiä kuin Hesari. Hesaria sinänsä arvostan, kuten eri alojen eliititkin näkyvät arvostavan.
KÄYPÄ HOITO-ryhmän puheenjohtaja lupaili alustavasti, että nyt huomioidaan haittavaikutustutkimuksessa myös käytännön epätieteelliset kokemukset . Näitä ovat käsittääkseni esim. lääketeollisuuden, Fimean, Lääkevahinkovakuutuspoolin ja vaikkapa vakuutusyhtiöiden käytännön tiedot eli epätieteelliset kokemukset. Tieteellisesti ei valitettavasti pitkän käyttöajan jälkeen syntyviä haittavaikutuksia saada varmistetuiksi. Esimerkiksi minun raju haimatulehdukseni tuli vasta 8:n Lipitor.-vuoden jälkeen. Haima olikin jo silloin huomattavan rakkulainen.
Pikkutarkkaa tarinaani löytyy nettisivuiltani osoitteesta https://sites.google.com/site/leinoutriainen/
Voisitko myös tehdä Christerille luettelomaisen jäsennyksen kirjoituksille, millaisia sinä haluasit niiden olevan. Olen käyttänyt vuosikymmeniä hokemaa: Rakentava kritiikki sisältää paremman ehdotuksen tai minimissä edes jonkin korvaavan ehdotukset. Repivä krittiiki sisältää vain kommentteja: ei näin, ei noin, ei tuolla tavalla jne .
Leino 67 v
Ti 01.02.2011 @ 18:36
TERVE VAAN SIE !
Mie sanoo:
Käypä hoito -suosituksissa ei ylipäätään listata lääkehoitoon käytettävien lääkkeiden mahdollisia haittavaikutuksia juurta jaksaen. Nämä käyvät ilmi lääkekohtaisista tiedoista muualta.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lääkeasiantuntija sanoo:
Ongelma on, että pakkausselostuksissa mainittuja haittavaikutuksia on kaikilla lääkkeillä valtava määrä. Tämä johtuu siitä, että lääketehtaat ovat velvollisia ilmoittamaan kaikki tietoon tullee tapahtumat, joita lääkehoidon aikana on esiintynyt. Lääketehtaan pyrkivät mainitsemaan kaikki
mahdolliset asiat suojautuakseen oikeusjutuista, jotka erityisesti Yhdysvalloissa ovat tavallisia.Kaikesta huolimatta: Lääketieteessä on asioita, joita ei voida ratkaista edes suurten lumekontrolloitujentutkimusten avulla. Tämän vuoksi tulee olla mahdollista huomioida sellaisiakin asioita
KÄYPÄ HOITO-ohjeisssa.
Leino Utriainen sanoo:
Olen asiantuntijan kanssa täsmälleen samaa mieltä. Kokemukseni mukaan tavallinen meikäläinen maallikko ei kykene ottamaan lääkepakkauksen mukana tulevaa haittavaikutusluetteloa vakavasti, koska luettelo on enemmän juridista kaiken kattavaa suojautumista kuin potilaalle tarkoitettua informaatiota. Tästä syystä käytännön läheiset ja ilman lääkkeen markkinointihenkeä aktiivisesti ylläpidettävät KÄYPÄ HOITO-suositukset ovat paras kanava lääkäreillä jopa potilaillekin todellisen tiedon jakamiseksi lääkeryhmien haittavaikutusriskeistä.
Ti 01.02.2011 @ 20:09
Ongelma on, että pakkausselostuksissa mainittuja haittavaikutuksia on kaikilla lääkkeillä valtava määrä. Tämä johtuu siitä, että lääketehtaat ovat velvollisia ilmoittamaan kaikki tietoon tullee tapahtumat, joita lääkehoidon aikana on esiintynyt. Lääketehtaan pyrkivät mainitsemaan kaikki mahdolliset asiat suojautuakseen oikeusjutuista, jotka erityisesti Yhdysvalloissa ovat tavallisia.Kaikesta huolimatta: Lääketieteessä on asioita, joita ei voida ratkaista edes suurten lumekontrolloitujentutkimusten avulla. Tämän vuoksi tulee olla mahdollista huomioida sellaisiakin asioita KÄYPÄ HOITO-ohjeisssa.
Heh, ongelma tuskin on mahdollisten haittavaikutusten luettelointi - haitallisempaa varmaan olisi jos niitä EI lueteltaisi? En edelleenkään pidä tarpeellisena listata niitä juurta jaksaen Käypä hoito -suosituksiin. Hoitava lääkäri on ylipäätään velvollinen ottamaan määräämiensä lääkkeiden mahdollisista haitoista ja sopivuusongelmista selvää. Mutta eipä tuo nyt varsinaisesti haitaksikaan ole.
Kyseessä ei kuitenkaan ole ongelma sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan lähinnä ... no, mielipidekysymys.
Ti 01.02.2011 @ 20:13
Voisitko myös tehdä Christerille luettelomaisen jäsennyksen kirjoituksille, millaisia sinä haluasit niiden olevan. Olen käyttänyt vuosikymmeniä hokemaa: Rakentava kritiikki sisältää paremman ehdotuksen tai minimissä edes jonkin korvaavan ehdotukset. Repivä krittiiki sisältää vain kommentteja: ei näin, ei noin, ei tuolla tavalla jne .
Leino 67 v
Jospa listaan tässä pari keskeisintä ongelmaa (sivusin niitä jo aiemmin implisiittisesti):
- marginaaliväen hyysääminen (kolesterolidenialistit) täysin riippumatta heidän näkökantojensa tieteellisestä painoarvosta
- kauppamiesten (luontaistuote ja lisäravinne) pääsy ilmaiselle mainosapajalle, yhdistyneenä siihen että heidän mainospuheidensa annetaan ymmärtää olevan tieteellisesti validi
- kirjoitusten tason suuri heittely
Ke 02.02.2011 @ 22:01
Aivan. MOTin tulkinta ei itse tutkimuksen valossa ollut pelkästään "hieman" tarkoitushakuista, vaan puhdasta vääristelyä. Se, että statiinien hyödyt primääripreventiossa matalan riskin potilailla eivät ole kummoiset, on ns. wanhaa tietoa. Tästä syystä hoitosuosituksissa niitä ei suositella kys. potilaille. Toisekseen, miksiköhän MOT ei mainitse statiinien hyödyistä sekundääripreventiossa mitään, hmm?
Niin no eiköhän kaikki jo tunne 4S-tutkimuksen huiman 3,5% absoluuttisen riskin laskun sydänkuolemien suhteen. Sitä paitsi Cochrane-katsauksen pointti oli valikoiva päätetapahtumien raportointi, lääketeollisuuden sponsoroimat tutkimukset ja sivuvaikutusten nihkeä raportointi.
To 03.02.2011 @ 09:13
Niin no eiköhän kaikki jo tunne 4S-tutkimuksen huiman 3,5% absoluuttisen riskin laskun sydänkuolemien suhteen. Sitä paitsi Cochrane-katsauksen pointti oli valikoiva päätetapahtumien raportointi, lääketeollisuuden sponsoroimat tutkimukset ja sivuvaikutusten nihkeä raportointi.
Kaikki eivät ilmeisesti tunne sitä tosiasiaa, että statiinitutkimuksissa havaitut AR:n muutokset ovat riskiryhmillä (joille statiinihoitoa suositellaan primäärihoitomuotona) selvästi edullisemmat kuin elämäntapainterventiolla aikaan saatavat muutokset. Outoa, sikäli että tutkimuskirjallisuus ei jätä asiasta epäselvää. Riskin lasku tutkimuspopulaatiolla ei sitäpaitsi heijastu yksi yhteen kliiniseen todellisuuteen, jossa potilasaines yl. hyötyy statiiniterapiasta enemmän (esim. siksi, että tutkimuksiin ei yl. valikoida kaikkein heikoimmassa jamassa olevaa väestöä; pitkällä tähtäimellä lääkkeen otto reaalisemmin toteutuva vaihtoehto kuin täysvaltaisen elämäntapaintervention onnistuminen loppuelämäksi jne. jne.).
Cohcrane -katsauksessa mainituista seikoista (valikoiva raportointi tms.) ei ollut varsinaista selkeää näyttöä, vaan kyseessä on ns. "reason to suspect". Sinällään toki se, että sponsoroiduista tutkimuksista tulee yleensä enemmän suotuisampia tuloksia kuin nihkeitä ei ole mitenkään erikoista, johtuen jo mm. käytettävissä olevien varojen vaikutuksesta (mahdollisuus laadukkaampaan toimintaan). Toisekseen, kuten toisesta linkitetystä (Telegraph) uutisesta voi havaita, on toinen tuore katsaus statiinien hyödystä tullut Cochranea suotuisampaan lopputulokseen, mikä ei ole yllätys. Cochranen katsaukset kun ovat tunnetusti hyvin nihkeitä myöntämään ... no, mitään ... ja äärimmäisen valikoivia monessa suhteessa. Siitä huolimatta se(kin) toteaa varovaisesti - kuten voit ylempää eräästä kirjoituksesta lukea - statiinien hyödyt etenkin sillä potilaspopulaatiolla jolle niitä vaikkapa Käypä hoito -suosituksessa kehotetaan määräämään.
Eli "statiinikritiikki" polkee taas vaihteeksi tutussa kohtaa. Paikallaan seinää vasten. :-)
To 03.02.2011 @ 12:38
Kaikki eivät ilmeisesti tunne sitä tosiasiaa, että statiinitutkimuksissa havaitut AR:n muutokset ovat riskiryhmillä (joille statiinihoitoa suositellaan primäärihoitomuotona) selvästi edullisemmat kuin elämäntapainterventiolla aikaan saatavat muutokset. Outoa, sikäli että tutkimuskirjallisuus ei jätä asiasta epäselvää. Riskin lasku tutkimuspopulaatiolla ei sitäpaitsi heijastu yksi yhteen kliiniseen todellisuuteen, jossa potilasaines yl. hyötyy statiiniterapiasta enemmän (esim. siksi, että tutkimuksiin ei yl. valikoida kaikkein heikoimmassa jamassa olevaa väestöä; pitkällä tähtäimellä lääkkeen otto reaalisemmin toteutuva vaihtoehto kuin täysvaltaisen elämäntapaintervention onnistuminen loppuelämäksi jne. jne.).
Cohcrane -katsauksessa mainituista seikoista (valikoiva raportointi tms.) ei ollut varsinaista selkeää näyttöä, vaan kyseessä on ns. "reason to suspect". Sinällään toki se, että sponsoroiduista tutkimuksista tulee yleensä enemmän suotuisampia tuloksia kuin nihkeitä ei ole mitenkään erikoista, johtuen jo mm. käytettävissä olevien varojen vaikutuksesta (mahdollisuus laadukkaampaan toimintaan). Toisekseen, kuten toisesta linkitetystä (Telegraph) uutisesta voi havaita, on toinen tuore katsaus statiinien hyödystä tullut Cochranea suotuisampaan lopputulokseen, mikä ei ole yllätys. Cochranen katsaukset kun ovat tunnetusti hyvin nihkeitä myöntämään ... no, mitään ... ja äärimmäisen valikoivia monessa suhteessa. Siitä huolimatta se(kin) toteaa varovaisesti - kuten voit ylempää eräästä kirjoituksesta lukea - statiinien hyödyt etenkin sillä potilaspopulaatiolla jolle niitä vaikkapa Käypä hoito -suosituksessa kehotetaan määräämään.
Eli "statiinikritiikki" polkee taas vaihteeksi tutussa kohtaa. Paikallaan seinää vasten. :-)
Onko joku väittänyt, että statiinit eivät vähentäisi päätetapahtumia, perustele se potilaalle KUINKA paljon ne absoluuttisesti vähentävät. Potilas tekee päätöksen lääkehoidostaan edelleenkin. Jos potilas hyväksyy tosiasian, että statiinit eivät välttämättä estä päätetapahtumia, mutta vähentää riskiä, niin se on hänen asiansa. Laadukkaampi study ei tarkoita puolueettomuutta (evidenssiä löytyy). Toisena katso Cochrane-katsauksen kuva 2 (noin 40%:ssa ns. allocation concealment epäselvä, aika oleellinen RCT:ssä). No ottiko toinen tuore katsaus kantaa lääketeollisuuden sponsorointiin ja valikoivaan raportointiin, niin ei tainut ottaa.
Noin yleensä jos pitäisi valita -> Cochrane-katsaukset versus Käypä hoito, tämä on ns. give me a break. Se, että Mien mielestä Cochrane on nihkeä ja valikoiva, niin on hyvä esimerkki kun on ns. negatiivinen tulos (lääketeollisuus, valikoiva raportointi yms.), niin sitten on pakko olla vika Cochrane-katsauksessa.
To 03.02.2011 @ 21:08
Onko joku väittänyt, että statiinit eivät vähentäisi päätetapahtumia, perustele se potilaalle KUINKA paljon ne absoluuttisesti vähentävät. Potilas tekee päätöksen lääkehoidostaan edelleenkin. Jos potilas hyväksyy tosiasian, että statiinit eivät välttämättä estä päätetapahtumia, mutta vähentää riskiä, niin se on hänen asiansa.
Kyllä, loppupelissä potilas toki päättää hoitotoimesta. Miten tämä liittyy/kumoaa aiemmin toteamaani? Potilaalle tulisi tarjota päätöksen tueksi nykykäsitys perusteineen, jonka luonteen tiedät hyvin.
Laadukkaampi study ei tarkoita puolueettomuutta (evidenssiä löytyy).
Kuten?
Toisena katso Cochrane-katsauksen kuva 2 (noin 40%:ssa ns. allocation concealment epäselvä, aika oleellinen RCT:ssä).
Juu, kyllähän satunnaistamisprosessin suojaaminen on aika oleellista. Tämä ei kuitenkaan ole erityisesti statiinitrialien ongelma, vaan asiasta on huomautettu laajemminkin (kts. esim. http://www.bmj.com/content/330/7499/1049.full). Tällä ei kuitenkaan ole havaittu olevan järin suurta painoarvoa asiassa, vrt. http://www.bmj.com/content/336/7644/601.full. Asiasta ei siis saada nimenomaan statiinitutkimuksen - tai edes lääketutkimuksen - ongelmaa, joten siinä mielessä siitä huomauttaminen (vaikka toki ihan asiallista periaatteessa onkin) jää yl. tasolle.
No ottiko toinen tuore katsaus kantaa lääketeollisuuden sponsorointiin ja valikoivaan raportointiin, niin ei tainut ottaa.
En muista suoralta kädeltä. Sikäli kun C review ei myöskään näytä em. väitteitä toteen, niin kts. aiempi viestini.
Noin yleensä jos pitäisi valita -> Cochrane-katsaukset versus Käypä hoito, tämä on ns. give me a break. Se, että Mien mielestä Cochrane on nihkeä ja valikoiva, niin on hyvä esimerkki kun on ns. negatiivinen tulos (lääketeollisuus, valikoiva raportointi yms.), niin sitten on pakko olla vika Cochrane-katsauksessa.
Valintahan ei kulje välillä "katsaus - hoitosuositus", kuten hyvin (?) tiedät. Tietänet myöskin sen, että meta-analyysiillä ei kumota kokeellista näyttöä. Lisäksi vrt. se, että huolimatta keskenään hivenen ristiriitaisista tuloksista aiemman meta-analyysin ja tämän C:n meta-analyysin välillä, ovat ne molemmat täysin linjassa nykyisen Käypä hoito -suosituksen kanssa: riskiryhmät hyötyvät statiiniterapiasta.
Su 06.02.2011 @ 17:03
En muista suoralta kädeltä. Sikäli kun C review ei myöskään näytä em. väitteitä toteen, niin kts. aiempi viestini.
Telegraph: "He [Baigent; mun lisäys] dismissed Prof Ebrahim’s concerns over pharmaceutical firms’ control of statin trials as a “conspiracy theory” and said that testing for every potential harm was practically impossible."
Eli eivät ottaneet kantaa lääketeollisuuden sponsorointiiin, koska tuskin muuten sanoisi näin. Sama tosin selviää lukemalla itse katsaus Lancetista. Olipa ihme. Toisekseen kuten Cochrane toteaa, niin näyttöä on aiheesta, kun teollisuus sponsoroi tutkimuksia, niin tulee positiivisempia tuloksia.
Su 06.02.2011 @ 22:09
Sama tosin selviää lukemalla itse katsaus Lancetista. Olipa ihme.
"Maailmassa monta, ihmeellistä asiaa ..." jne.
Mutta, back in business itself: millä tavalla katsot Cochranen onnistuneen todentamaan ja kvantifioimaan lääketeollisuuden sponsoroinnin oletetun tuloksia vääristävän vaikutuksen? Siteeraa toki itse katsausta, aivan vapaasti.
Toisekseen kuten Cochrane toteaa, niin näyttöä on aiheesta, kun teollisuus sponsoroi tutkimuksia, niin tulee positiivisempia tuloksia.
Tätä kommentoin jo. Menikö ohi silmien vai päätitkö muuten vain simuloida rikkinäistä levyä?
Aihetta sivuten: hyvä blogikirjoitus Science Based Medicinen sivuilta, tasapuolinen ja maltillinen. Siis kaikkea mihin Backman et co. eivät pystyisi vaikka haluaisivat
http://www.sciencebasedmedicine.org/?p=10170#more-10170
Ma 07.02.2011 @ 00:54
Mutta, back in business itself: millä tavalla katsot Cochranen onnistuneen todentamaan ja kvantifioimaan lääketeollisuuden sponsoroinnin oletetun tuloksia vääristävän vaikutuksen? Siteeraa toki itse katsausta, aivan vapaasti.
Tätä kommentoin jo. Menikö ohi silmien vai päätitkö muuten vain simuloida rikkinäistä levyä?
Aihetta sivuten: hyvä blogikirjoitus Science Based Medicinen sivuilta, tasapuolinen ja maltillinen. Siis kaikkea mihin Backman et co. eivät pystyisi vaikka haluaisivat
http://www.sciencebasedmedicine.org/?p=10170#more-10170
Cochrane viittaa Als-Nielsenin ym. tutkimukseen vuodelta 2003 (JAMA), joka selviää jälleen kerran lukemalla. Luin blogin jo itse asiassa aiemmin, ihan ok. Tosin olisi voinut mainita Ray ym. ns. negatiivisen tuloksen kokonaiskuolleisuuteen, jonka Cochrane nosti esiin.
Blogista: "For interventions that prevent death – that lower mortality – I think even small benefits are worthwhile."
Ma 07.02.2011 @ 08:28
Cochrane viittaa Als-Nielsenin ym. tutkimukseen vuodelta 2003 (JAMA), joka selviää jälleen kerran lukemalla.
On tuttu. Metodologian(kaan) puolesta kyseinen tutkimus ei näyttänyt toteen tutkimustulosten vääristelyä tms., joten jos käsitys statiinitrialien "korruptiosta" perustuu siihen, niin se on edelleen luokkaa "reason to suspect". Mahdolliset väärinkäytökset täytyy toki todentaa tutkimuskohtaisesti (sen sijaan että esiteltäisiin alalla jo tunnettu, yleinen ilmiö selittävänä tekijänä nimenomaan statiinien kohdalla), joten mikäli sinulla on sitovaa näyttöä yhdestäkin tällaisesta, niin ole hyvä. Tekijät saivat muuten aikoinaan runsaasti kommentaareja aiheesta, joten nekin kannattaa lukaista läpi.